JÄRJESTYKSEN TAVOITTELU ALKAA – SOVELLAN 3D-PLANNER!

Tavoitteenamme on uusi koti, missä kaikilla tavaroilla on paikkansa. Koti, missä kaaos ei kaadu ulko-ovelta alkaen kylppärissä, keittiössä ja makuuhuoneissa vyörynä päälle. Olemme liian monta vuotta kaivelleet tavaroita hyllyn perältä. Kiireessä tehty kaappiin sukeltelu jättää vain kaaosta ja kiukkua jälkeensä.

Jo talon suunnitteluvaiheessa oli selvää, että 5 liukuovellista kaapistoa laitetaan. Päämakuuhuoneeseen (MH1) tulee 2 kaapistoa (2 m ja 3,8 m), pojan huoneeseen (MH2) tulee yksi 2 m levyinen kaapisto, vierashuoneeseen (MH3) tulee 1,2 m levyinen kaapisto. Ja viimeinen kaapisto on eteiseen, 2,30 m leveä.

Pohjakuva, johon merkitty 5 kaapiston paikat. Helpompi ehkä seurata tekstiä.

Paljon suunniteltavaa. Lähdin liikkeelle tarpeista. Luetteloin jokaiseen kaappiin tarvittavat tavarat, minkä perusteella on helpompi lähteä rakentamaan varsinaista järjestelmää. Ei siinä ihan kaikkea tullut lueteltua. Ja eikä myöskään tarvitse. Kunhan suurin osa on selvää. Ja onneksi metrien ja huonekorkeuden 2,60 m perusteella tilaa on joustaa ja muokata.

Sovellan 3D-planner suunnittelutyökalu on todella loistava. Työkalu löytyy www.sovella.fi sivuilta.

Ensin kannattaa miettiä kuinka leveitä hyllyjä tai rekkejä haluaa. Jos tila on esim. 180cm, niin haluaako 2kpl 90cm leveitä vai haluaako 3kpl 60cm leveitä hyllyjä.

Tässä on tyhjä tila rakentamisen ajalta.
Sama paikka kuin edellisessä kuvassa. Miehen vaatekaappiin laitettu 6 koria. Mutta lopulta hän halusi vain 5, koska näin urheilukassillekin tuli lattialle oma paikkasa. Toimii.

En ole maailman nopein nettisovellusten käyttäjä ja lyhyt hetki meni ennen kuin hoksasin loogisimman tavan tehdä suunnitelmaa. Onnistuin suunnittelutyökalulla hyvin tekemään nätit kaapit. Käytäntö on myöhemmin myös osoittanut, että toimivat tuli!!

Kun tämä on selvää, niin todellinen suunnitteleminen ja kokeileminen Sovellan 3D-Plannerilla voi alkaa.

Ohjeet netissä on todella selkeät. Suunnitteluohjelmaa oli miellyttävä käyttää ja katsoa. 3D ulottuvuus tuo paremmin käytännön tuloksen esille, mikä helpottaa hahmottamista. Tykkäsin käyttää 3D-planneria.

Kannattaa miettiä minkä esim. kokoisia muovisia tai pahvisia laatikoita käyttää ylähyllyllä kausivaatteille tms. Itse en ole laittanut lopulta mitään laatikoita ylähyllylle, vaikka niin alun perin suunnittelin. Kaapit toimivat meillä ilmankin.

Kannattaa katsoa valmiita ratkaisuja, vaikka mainoskuvista. Se auttaa hahmottamaan omia tarpeita ja toiveita.

Vaatekaappien ja säilytysratkaisujen mainoskuvissa on aina mukavan vähän paitoja, housuja tms. Se on monesta henkilöstä vähän huvittavaa, kun ottaa huomioon miten paljon vaatteita on suomalaisella keskimäärin. Mutta jos kuvat olisivat yhtä täynnä kuin normi-ihmisen kaappi, niin yhtä hyvin ei näkyisi säilytysjärjestelmän toimivuutta, kun vaatteet ja tavarat olisivat osittain tiellä.

On se vaan kummallista, että meilläkin on reilu 2 vuotta sitten ollut tilanne, että vaatekaapissa kolisivat henkarit toisiaan vasten. Vaatteita oli noin 1-2 vaatekertaa sekä miehelläni että itselläni. Ajattelin tuolloin, että en osta vaatteita turhaan tästä eteenpäin. Vaikka emme tässä parissa vuodessa ole kovin paljoa vaatteita hankkineet, niin silti vaatteita oli vain kertynyt meidän 2m leveään vaatekaappiin runsaasti. Siihen on osittain syynä Suomen 4 vuodenaikaa ja monenlaiset aktiviteetit mitä suurin osa tässä maassa harrastaa.

Lopulta mikään ei pysynyt timmissä pinossa. Kaikki oli myllättynä jatkuvasti. Kun on paljon mustia tai tummia vaatteita, niin oikean puseron löytäminen oli välillä todella hankalaa.  Mies valitti, että hänellä on vain 25cm tilaa henkarivaatteille. Minulla oli loput. Myönnetään, tilanne ei ollut millään tavalla reilu.

Tämän suunnittelu alkoi yksikertaisesti näkemyksestä, että vaaterekit henkareille halusin keskelle kaapistoa.

Jatkuva vaatemylläkkä ja ainainen epäjärjestys ovat varmaan syynä, että talon suunnitteluvaiheessa päätimme asentaa paljon kaappitilaa. Ei se ollut mikään tietoinen päätös. Uskon enemminkin, että käytännön elämä väliaikaisasunnossa ja myös vanhassa kodissammekin ohjasi tähän. Nyt miehellä on oma vaatekaappinsa ja minulla omani. Eteinen on hyvin suunniteltu ja toimiva. Poikamme myös vähän paremmin pitää tavaroita kaapissa eikä lattialla. Empiirinen tutkimukseni toteaa, että teineille tavaroiden ja vaatteiden lempi-säilytyspaikka on lattia.

Päätöksemme asentaa paljon kaappitilaa on ollut hyvä päätös. Runsas satsaus asialliseen järjestelmään, mitä voi myöhemmin muokata, on arjen kannalta ollut järkevää. Siis me, joilla on vain 2 viime vuoden aikana kertyneet vaatteet, olemme silti hukkua tavaroihin ja vaatteisiin. Mitä sitten ihmiset, joilla on vuosien vaatteet kaapissaan.  

Tässä yksityiskohta valmiista kaapista, ilman liukuovia.

Suunnitteluvaiheessa suosittelen katsomaan montako henkaria nyt Sinulla ja muilla on käytössä ja kuinka paljon ne vievät tilaa. Katso myös, mikä aiheuttaa kaaoksen. Onko se harrastevälineet, kengät vai laukut. Mikäli suunnittelet uutta kotia, niin ei kannata pihistellä kaapeissa.

Meillä oli aikoinaan eräänlainen korijärjestelmä vaatehuoneessa. Se oli perusmalli ja rimpula. Heilui ja huojui. Alimmaiset korit nuolivat lattiaa, ja kun ne oli tehty erittäin isoilla raoilla, niin kerran vuodessa, yleensä joulusiivouksen yhteydessä, alimmat vaatteet imuroin sakeasta pölystä näkyviin. Korit ulottuivat kattoon saakka, joten millään ei saanut ylimmästä korista kivasti mitään otettua. Vaikka olin keittiön jakkaralla, niin ”käsi vääränä” kurottelin vaatteita. Tai sitten kori tuli aina nostaa alas ja taas ylös. Ei ollut kätevää. Enpä kaipaa sitä ”ratkaisua” ollenkaan.  😊

Alun perin mies muuten ei halunnut yhtään koria. Johtuu meidän edellisestä kokemuksesta. Suunnitelmaan laitoin korit hänellekin, jotka myös asensimme. Sanoin, että muutama tulee. Nyt niitä on 5 kpl. Kertaakaan ei ole valittanut, vaan näyttää niitä päivittäin mieluusti käyttävän.

Korit pienillä rei’illä antavat mahtavan näyttävyyden. Niitä on mukava käyttää. Liukuvat mukavasti. Yhdessä korissa pieni epäjärjestys ei häiritse ollenkaan. Sitä ei edes huomaa. Kaaoksen selättäminen on helpompaa.

Tämä järjestelmä on näyttävä ja toimiva. Tykkään kovasti.

Kun suunnitelma on valmis, kannattaa se tulostaa. Meillä ainakin oli paperiset suunnitelman versiot käsillä, kun asensimme säilytysjärjestelmää. Helpotti kovin, että suunnitelman perässä oli lista tarvittavista tuotteista. Keräsimme tuotteet kaapin viereen, ennen kuin aloitimme asentamaan. Nopeutti myös toteutusta, kun ei tarvinnut kesken kokoamisen etsiskellä osia.

ULLAKKO & PORTAAT

Omakotitalossa on hyvä olla ullakko, jotta pystytään valvomaan rakenteiden kuntoa vuosien saatossa jo pelkästään mahdollisen kondension takia. Tai vikkelät nelijalkaisetkin saattavat ilmaantua pyytämättä ja yllättäen. Vaikka meille ei tule toista kerrosta, eikä vintistä tehdä myöhemmin huoneita asuinkäyttöön, niin haluamme kuitenkin toimivan ullakon.

Pystytyksen loppumetreillä ja sisätöiden aloituksen yhteydessä havaittiin, että portaat eivät mahdu niille alun perin osoitettuun paikkaan. Kattotuolit olivat liian lähellä toisiaan, jotta portaiden tarvitsema aukko olisi mahtunut väliin. Portaat tarvitsevat noin n 60-70 cm leveän ja 120 cm pituisen aukon kattoon. Ja pituuden puolesta tilaa oli vain 80 cm. Sydän jätti lyönnin väliin ja pienoinen paniikki alkoi hiipiä lähemmäksi! Aiheuttaako tämä, että emme saakaan ullakkoa?!

Tästä alkoi suuri pohdinta miten näin on päässyt käymään ja miten asia korjataan.

Ihan alun perin olisimme halunneet todellisen käyttöullakko-option tähän taloon, mutta Vantaan kaupunki suuressa viisaudessaan päätti, että kyseinen termi tulee poistaa rakennuspiirustuksista ja suunnitelmista. Näin tehtiin. Ei sitten sanaa käyttöullakko, mutta pääsy vintille tulee olla. Tässä samassa muutoksessa hävisi myös ullakkoportaiden paikka epähuomiossa kokonaan piirustuksista.

Ihmettelen Vantaan kaupungin näkökulmaa rajoittaa käyttöullakoita ja niiden rakentamista myöhemmin asuinkäyttöön, koska alueelle halutaan lisää väkeä alueen voimakkaiden kehittämistavoitteiden vuoksi. Ja yleensä isommat talot mahdollistavat pitkällä aikavälillä enemmän asukkaita. Meille tässä toki ei ole vaikutusta, koska perhekokomme on nyt vakio. Toki jossain vaiheessa lisäneliöt olisivat ehkä kiva saada. Lähtökohtaisesti käyttöullakon rakentaminen myöhemmässä vaiheessa asuinkäyttöön tarkoittaisi myös Terve Talo sertifikaatin menettämistä, koska rakenteisiin kajotaan. Varaus laitettiin piirustuksiin alun perin siksi, että koskaan ei tulevasta tiedä ja aina on hyvä olla vaihtoehtoja. Takkavarauskin meillä on, vaikka takkaa emme asenna.

Positiivisesti ajateltuna, kun ei ole käyttöullakkoa, on myös vähemmän siivottavaa. Mutta pääsy välikatolle tulee kuitenkin olla olemassa, jotta, voimme olla varmoja, että vaurioita, kondensiota, tms ei pääse syntymään.

Portaat on hankittu Starkista.

Välikatolle pystyy myös varastoimaan harvemmin käytettäviä tavaroita kuten sukset, matkalaukut ja vaikka mehumaijan (on muuten vielä kaupassa 😊). Vaikka meillä tulee olemaan nyt muutaman neliön verran enemmän tilaa kuin aiemmassa kodissamme, niin silti tilaa aktiiviselle ja urheilevalle perheelle ei ole koskaan riittävästi. Pari vuotta sitten olemme tyhjentäneet kotimme, niin silti varastoitavaa välinettä löytyy taas uudestaan yllättävän paljon. Tavara ei maailmasta lopu. Varasto ullakolle tulee tarpeeseen.

Mutta mikä ratkaisuksi???!! Kun ongelma paljastui, niin siitä alkoi soittelut joka suuntaan. Keskusteltiin, pohdittiin ja ideoitiin. Muutama viikko vierähti, ennen kuin ratkaisu oli saatu aikaiseksi. Näissä tilanteissa pidämme järkevänä pohtia hetken pidempään, jotta ratkaisu on varmasti sopiva pidemmän päälle.

Honkarakenteesta, Harri Laurosesta ja Otso Korhosesta pidämme hyvän työn jäljen lisäksi eniten siitä, että toimivia ratkaisuja haetaan aktiivisesti. Asiat tuodaan julki ja todetaan rohkeasti, jos on tyritty. Keskustelut ja viestien vaihdot ovat aina olleet asiallisia, kuunnellaan aidosti asiakasta. Fokus on tilanteen korjaaminen ja myös sopivan ratkaisun löytyminen. Ratkaisun, mikä myös toimii tulevien asukkaiden eli meidän näkökulmasta.

Jo kauan ennen kuin olimme päätyneet Honkarakenteeseen, niin saimme muilta kuulla kokemuksia. Honkarakenteen kanssa on helppo tehdä töitä, koska he kuuntelevat asiakasta. Jos on jotain epähuomiossa väärin tehty, niin he korjaavat sen. He uskovat asiakasta. Ei tarvitse perustella itsestäänselvyyksiä tai väitellä loogisista asioista. Tämä on ollut myös meidän kokemus. Hyvä on ollut tehdä yhteistyötä!

Rakentaminen projektina on niin iso ja paljon yksityiskohtia täynnä, että aina tulee yllättäviä tilanteita. Siksi on tärkeää, että kuinka ne osataan hoitaa ja miten asioita käsitellään. Vänkäämistilanteet eivät ison projektin eri vaiheissa kiinnosta. Tarpeen on löytää hyvä ratkaisu ja jatkaa asioiden työstämistä hyvässä hengessä tästäkin eteenpäin. Tämä oli tilanne myös, kun käsittelimme ullakkoportaiden kohtaloa.

Vaihtoehtoina portaiden paikaksi oli eteinen, olohuone, kodinhoitohuone ja makuuhuone. Myös ulkopuolelta päädystä oli hetken vaihtoehtona pöydällä. Se ei miellyttänyt Vantaan kaupunkia eikä allekirjoittanutta. Päädyimme lopulta ratkaisuun, että ullakkoportaat asennetaan meidän makuuhuoneeseen.

Päädyimme käytävän sijaan sijoittamaan portaat makuuhuoneeseen. Kävimme mieheni kanssa mittaamassa, että portaiden asennuksen jälkeenkin myös sänky mahtuu makuuhuoneeseen. Kattotuolit kun olivat näkyvillä, niin mitattiin seinästä sängyn päätyyn asti ja katsottiin, että varmasti yläpuolella on tilaa vielä portaille. Koska ei sekään olisi ollut mikään ratkaisu, että sänkyä tulisi siirtää ennen kuin portaat ullakolle saa vedettyä alas.

Ullakolle on hyvä varastoida. Eristeet (Ekovilla) on M1 luokiteltujen vanerien takana.
Vielä muutamassa kohdassa on pientä tilkitsemistä. Olen suorastaan onnellinen ullakosta!

Ullakkoportaissa ei ole toistaiseksi M1 luokituksia olemassakaan. Tämä tarkoittaa, että asennuksen yhteydessä, vaihdettiin joitakin osia, kuten levyssä kiinni oleva eristeet. Samoin luukun pintalevy tulee nikkaroida paremmaksi (M1). Ilmavuotoa ajatellen, tulee kulkuaukko koteloida tiiviiksi.

Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi luukun ulkonäön ja eristävyyden parantamiseen. Tämä on toistaiseksi vähän kesken. Mutta ullakkoportaat on vihdoin asennettu ja tilaa varastointiin on ihanan paljon.

Sisäseinien maalausta ja laattoja

Viimeisen relun kuukauden aikana on ollut some-puolella hiljaista, mutta tontilla on töitä tehty. Ei aina huimaa vauhtia, mutta koko ajan eteenpäin mennään.

Seuraajille tiedoksi, että osa ajasta on mennyt ilmanvaihdon asioihin. Kohta sekin on maalissa. Mutta sitä ennen käydään vähän laattoja ja maalausta läpi.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätimme, että valitsemme laatat kaikkialle taloon. Emme siis ota laminaattia tai parkettia. Olisi voinut olla, että jokin parketti olisi meille sopinut, mutta laatat ovat riskittömämpi vaihtoehto.

Laatat on hankittu Starkilta. Suuret kiitokset Martinlaakson Starkin Ville Haapaselle, että jaksoi veivata näiden laattojen kanssa. Me nimittäin olimme vähän epäileviä valinnasta, joten ko polttoerästä pyydettiin näytteet. Italiasta näytteet saapuivat. Hyviä olivat.

Halusimme lämpimän sävyisen, vaalean, valoisan laatan. Sellaisen mikä on pinnaltaan tasainen (ei tuolit keiku) ja kuitenkin jonkun verran eloisa kuvio. Laatta näyttää hiekkakiveltä ja siinä on erilaisia, luonnonmukaisia kuvioita. Yksikään laatta ei ole samannäköinen.

Ette muuten arvaa, mutta olin jo kertaalleen ostanut mustat laatat toisaalta. Onneksi suostuivat Bauhausissa purkamaan kaupan. Kokonaisuutena haemme (lue: haen) neutraalisuutta ja valoisuutta. “Pientä veivaamista” on oikeasti kaikkien laattojen kanssa tehty.

Vastapainoksi voi todeta, että tapetit päätettiin 10 sekunnissa. Isännän valitsema tapetti tulee olohuoneeseen.

Olohuoneeseen, keittiöön ja makuuhuoneisiin valitsimme 60×60 laatan Villeroy & Bochilta. Laatta on hiekanvärinen ja näin mukavasti lämpimän värinen että neutraali.
Käytävälle laatat asetettuna. Vielä ei saanut kävellä.
Ja laatat soljuvat jo olohuoneen puolelle.
Vuorossa makuuhuone. Otso Korhosen työntekijä hommissa. Hän oli tarkka ja mittaili pitkään laattojen istuvuutta talon pohjaan.
Hauskannäköistä, kun siniset palikat on asetettu laattoja pitämään paikallaan.
Ja tässä lopputulos saumallisena. Sauma on Kiilto 40.
Pojan huoneen lattiaa.
Eteinen. Lisää lattiaa.

Sisäseinien maalauksistakin vielä vähän kuvia.

Kuka on saanut kameran käteen. Vauhdilla tehdään maalausta.

Maalaaminen on todella hauskaa puuhaa, etenkin kun ei tarvitse huonekaluja siirrellä tai suojata. Gyproc-pinta seinissä imee todella paljon, joten maalausta on tehty jokaiseen seinään useampi kerros.

Ainakin 2 pohjamaalausta ja 2-3 sävytettyä maalausta. Hyvää jälkeä tulee, kun käyttää riittävästi maalia.

Helppo on Virtasen maaleilla maalata. Teini sai parempaa jälkeä kuin allekirjoittanut. Pakko oli tämä karvas tappio myöntää. Etenkin kun olen ollut suht paljon sudin varressa kiinni.

Kaikkialle seiniin olemme valinneet Terveen Talon parhaan kaverin, eli Virtasen sisustusmaalin.
Makuuhuoneen seinän syvennys. Tässä kuvassa vain pohjamaalattuna. Vielä tulee maalata oikealla värillä. Toki myös liukuovet vaatehyllyineen puuttuvat.
Isäntä otti työn alle paneelit, mitkä laitetaan kosteisiin tiloihin. Maalina on Virtasen paneelimaali ja sävynä lumi.
Virtasen pensselipesugeelillä putsasin sudit. Oli toimiva tuote.
Suteja putsattuina Virtasen pensselipesun jälkeen.

Seuraavat aiheet työn alla: saunan panelointi, paneelit kattoihin, maalämpöpumpun asennus, IV-kone ja asennus, tikkaat vintille, vaatekaapit, hirsiseinien käsittely, jne, jne.

Loppu häämöttää ihan tosissaan. Vaikka joka päivä käymme raksalla, niin silti ajatus kotimme valmistumisesta tuntuu uskomattomattomalta. Tulee välillä mieleen, että onko tämä sittenkin vain “liian hyvää ollakseen totta”.

200 päivää täynnä – loppu häämöttää !!

Lauantai 13.4. oli se päivä, jolloin meillä rakentaminen on kestänyt 200 päivää. Laskeminen on aloitettu siitä, kun kaivinkoneen kauha iskeytyi saviseen tonttiimme syyskuussa 2018. Aika on mennyt nopeasti. Onneksi, meillä on ollut varsin vähän vastoinkäymisiä tämän projektin aikana. Tämä on ehkä hyvä hetki pohtia reilun puolen vuoden tekemisiä.

Tavoite: Myrskytuuli 120. Tässä pohjakuva, mikä piti siirtää seinien pohjamaalauksen tieltä. Etelä on alhaalla ja pohjoinen ylhäällä. Pääsisäänkäynnin katos on oikeassa yläkulmassa.

Kuvituksena tähän juttuun olen laittanut sisätöiden ja sisäpintojen eri vaiheita. Nyt tilanne on, että 1) väliseinät on pohjamaalattu Virtasen pohjamaalilla ja 2) kosteiden tilojen ABL-laatat on asennettu, mutta ovat vielä vähän aikaa saumausta vailla.

Rakentaminen on niin monitahoista, että suunnitteluvirheiltä ja unohduksilta ei voi välttyä. Ja osa suunnitteluvirheistä johtuu, kun suunnitelmat eivät kaikilta yksityiskohdilta sovellu keskenään. Myös osa johtuu siitä, että allekirjoittanut ei ole osannut ajatella kokonaisuutta tai ennakoida riittävästi. Esim sähkösuunnitelmien lukeminen on jäänyt allekirjoittaneelta puolitiehen. Miestä ei nyt kyllä voi tähän kohtaan vetää mukaan. Täytyy rehellisesti katsoa peiliin. 😊

Kodinhoitohuoneen seinä on kosteuseristetty.
Kodinhoitohuoneen seinään on asetettu ABL:n laattoja, 30×60 tiililadonnalla.

Talotehtaan kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä koko projektin ajan. Honkarakenteella useamman henkilön kanssa, mm Jyri Välilän, Eino Meriläisen ja myyjämme kanssa. Tottakai olemme olleet myös vastaavan mestarin, Harri Laurosen, ja sisätöiden vastaavan, Otso Korhosen kanssa koko ajan yhteyksissä.

Projektimme ollessa erikoisempi, Terve Talo-kohde, niin olemme varmasti monista muista kohteista poiketen keskustelleet talotoimituksen jälkeen materiaalivalinnoista ja prosesseista Honkarakenteen kanssa normaalia enemmän. He ovat myös antaneet näkemystään ja kysyneet VTT:ltä tarpeen vaatiessa. Yksi tällainen kysymys oli, että mitä teippiä tai muuta materiaalia tulee käyttää saunasadun liittämisessä yhteen. Emme löytäneet M1 luokituksen materiaalia tätä tarkoitusta varten. Nyt tämäkin kysymys on ratkaistu.

Kiitos Starkille, että saimme Kiillon mallitikut hetkeksi lainaan. Helpompi tehdä valintaa.
Saumausaineet pohdinnassa. Kiilto on varma valinta.

Aviomieheni on hyvä pohtimaan rakennustarvikkeiden menekkiä tontilla ennakkoon. Olen havainnut, että hän miettii noin 2-3 viikon verran eteenpäin. Kun tavarat ovat ajoissa käytettävissä, ei siis ole tarvinnut suinpäin säntäillä rautakauppaan. Ennakoinnissa on myös se hyvä puoli, että ehtii vertailla materiaaleja ja hintoja paremmin. Ja kun materiaali on laskettu hyvin, niin pääsääntöisesti on tarvittava määrä kerralla tontille viety. Ei siis peräkärry-rallia ole lisähankintoihin tarvittu. Ei myöskään ole työt seisahtuneet, koska jonkun olisi päivän aikana pitänyt lähteä hakemaan materiaalia kaupasta. Ennakointi on avainsana, vaikkakin lajina haastava.

Kosteuseristettä laitetaan lisää, jotta paksuus on hyvä. Kuvassa pienempi WC.
Takaseinän laatta on Bauhausista (Epoque). Ja sivuseinät on ABL:stä. Sama tila kuin yllä, eli pienempi WC. Nyt seinälaatat jo paikoillaan.

Stark Martinlaakso, Ville Haapanen on ollut tosi avulias ja mukava. Hän on rennon rauhallisesti käynyt tarpeitamme läpi. Auttanut materiaalien taustatietojen selvittämisessä (mm M1 vaatimus) ja monella muullakin tapaa ollut avulias ja asiallinen. Starkilla kaikki ovat olleet mukavia. Nuori tiimi missä on energiaa ja näkemystä. Apua saa, kun sitä tarvitaan.

Myös Suutarilan Starkin sisustusneuvoja Johanna Koivuluoma on ollut suureksi avuksi. Itselleni sisustaminen ei ole luontaista, joten en näe niin herkästi värien vaikutusta kokonaisuuteen.

Tässä kun pohtii kokonaisuuksia syksystä tähän päivään, niin nousee mieleen, että maakostean betonin (Bekason, Bekafloor) valitseminen oli hyvä ratkaisu. Ei turhaa veden kantamista velli-betonin muodossa taloon sisälle. Tämä vähensi kuivumisaikaa. Lisäksi maakosteaa betonia ei tarvitse hioa, joten yksi työvaihe vähemmän ja myös pölyä taloon sisälle vähemmän.

Pari asiaa olemme joutuneet laittamaan uusiksi: 1) IV-koneen vaihto ja 2) on laattojen vaihtaminen.

IV-koneen vaihtamisesta teen jutun, kun homma on paketissa. Olen huomannut, että vasta loppuun saattamisen jälkeen on parempi kirjoittaa.

Saunan eristeenä on myös Ekovillaa.
Tässä Kingspan-levyt jo asennettu saunaan. Suihkutila vielä eristämättä.
Hyvän näköistä.
Tässä levyt vielä ilman teippiä.
10×10 laattaa valitsin, koska haluan helpot ja toimivat kaadot.
Suihkutila jo kosteuseristetty ja ABL:n laattojakin on jo laatikoissa lattialla.
Alla on ensimmäinen ABL:n 10×10 laatta sommiteltu lattiaan. Ei muuten sopinut ollenkaan, vaikka näytti kaupassa ihan ok ja myös raksalla ihan ok, kunnes se aseteltiin kuvan osoittamalla tavalla. Alle sekunnin sadasosassa tein ratkaisun, että vaihtoon menee.

Kosteiden tilojen lattialaatta meni kertaalleen uusiksi. ABL:n myyjän kanssa asia oli helppo hoitaa, kun laatat olivat vasta saapuneet tontille. Syynä vaihtamiseen oli, että ensimmäinen valinta ei toiminutkaan. Sen huomasi vasta, kun laattoja aseteltiin paikoilleen.

Suihkuhuoneen seinän alaosaan laitetaan lisäsuojaus.
Pienemmän wc:n sisäänkäynti. Lattiaa on tasoitettu, jotta kaadot toimivat.

Peräkärryllä on mies ahkerasti käynyt tyhjentämässä roskia kaatopaikalle. Jätettähän rakentamisessa tulee. Siltä ei voi välttyä. Toistaiseksi olemme todenneet, että jätelava olisi ollut turhan järeä tapa hoitaa roskia pois tontilta. Toki Vantaalla matkat sorttiasemalle ovat suhteellisen lyhyitä, joten pienellä peräkärryllä kuljettaminen ei ole kovin tuskallista. Samoin kotimme on vain 120 m2, joten jätettä tulee vähemmän.

Perheessä raksaväsymys menee vaiheittain perheen jäseneltä toiselle. Mies osaa sen kyllä peittää hyvin. Hän vain puskee eteenpäin. Asia, hankinta, päätös kerrallaan. Itselläni tulee kiukku ja väsymys. Olen päättänyt, että en päivitä blogia, mikäli väsymys on liian korkea. Silloin yleensä ei nimittäin somessa tule hyvää jälkeä. Ja toinen syy radiohiljaisuuteen on, että asioiden etenemiseksi tulee keskittyä työstöön ei kirjoittamiseen.

Stressi toki näkyy myös aika ajoin pohdintahetkenä yön pikkutunteina sängyssä kylkeä vaihtamisen merkeissä. Onneksi nämä kerrat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. 😊

Etualalla Harri Lauronen ja taka-alalla keittiön seinan koolauskäynnissä.
Keittiön nurkkaus toisesta kuvakulmasta. Pohjamaalaus on tässä kuvassa vasta kerran tehty. Pohjamaalina on käytetty Virtasen Sisustusmaalia.

Mitä seuraavaksi:

  • Maalämpöpumpun asennus
  • Keittiö ja muut kiintokalusteet
  • Vaatekaapit
  • Sisäovet
  • Valaistus
  • Vintille portaat, lattiat ja muut
  • Listat kattoon ja lattiaan
  • Tapetointi ja maalaus
  • Maatyöt ja pihatyöt

En pitkään aikaan uskaltanut ollenkaan ajatella, että kotimme valmistuisi kohta. Emme halunneet ajatella määräaikaa ollenkaan. Tutuille saatoin kysyttäessä sanoa, että 3kk, tai 6kk, tai ehkä kesän alussa, mahdollisesti vasta kesän lopussa. Välillä oli ihan sama, mitä sanoi. Rakentaminen venyy joka tapauksessa.

Muutostilanteita ja yllättäviä käänteitä tulee kunnioittaa, jotta ei liian lukkoon lyödyn aikataulun ja turhan hätiköinnin takia tehdä virheitä. Esim. kuivumista ei voi varmuudella aikatauluttaa.  

Tuntui liian voimakkaasti siltä, että jos määräaika sovittaisiin ja siitä jouduttaisiinkin lipeämään, ei sitä vastoinkäymistä jaksaisi. Jo ennen rakentamisen aloittamista vastoinkäymisiä on ollut riittävästi.

MUTTA, nyt kevätauringon paistaessa päivä päivältä voimakkaammin, tulee pienoinen ajatus, että ilman määräajan sopimista on lopputöiden ja lopullisten päätösten (materiaalivalinnat) tekemistä on mahdotonta saada hommaa päätökseen. Näinhän asia toki kliinisesti katsottuna onkin. Mutta tunteet eivät toimi kliinisesti.

Niinpä pikkuhiljaa, kun rakentamisen päivistä 200 on takana, alkavat ajatukset nousta herkemmin pintaan, että kesäkuun puoliväli olisi lopullinen määräaika. Ammattilaiset ympärillämme sanovat, että ilman muuta silloin ollaan valmiita. En toki ole ammattilainen, mutta silloin tulisi kaikkien vaiheiden sujua ilman katkoa ja kitkaa. Sen verran meillä on kokemusta takana, että ”Not gonna happen!”

Olen kuitenkin sortunut jo siihen, että valmistuminen on seuraavan 2 kk:n aikana ja muuttovapaata on jo varattu kesäkuun toiselle viikolle. 😊 Viive, jos sellainen kulman takaa tulee kuvioihin mukaan, tuskin on kuitenkaan viikkoa kahta suurempi.

Harkot on käytävän kosteiden tilojen seinissä. Ja vastapuolella näkyy, että väliseiniä ei ole vielä täytetty eikä levytetty. Myös katon rajassa koolausten väliin jääneet aukot ovat täyttämättä. Ovi oikealla vie siis kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin.
Pistorasiat meinasivat jäädä käytävän päähän keskelle seinää. Onneksi asia huomattiin, ja voitiin helposti korjata.
Käytävän ja makuuhuoneiden seinät on pohjamaalattu. Oikealla näkyy kohdinhoitohuoneen seinän laattoja.

200 päivän jälkeen rakentaminen tuntuu varsin hyvältä. Syksyllä ajattelin, että perheenä olisimme vielä enemmän kuluneita ja väsyneitä.

Toki stressi ja viimeisten vuosien vaikeudet on ajoittain kovastikin pinnalla. Silti avioero ei ole lähimaillakaan. Riitelymme, mitä toki säännöllisesti harrastetaan, on onneksi ennemmin kinastelua, kuin todellista syvien tunteiden sotatilaa. Johtuuko tämä meistä itsestä vai siitä, että aiemmat kokemukset olivat huomattavasti rankempia.

Joka tapauksessa odotan pääsyä omalle aurinkoiselle terassille aamukahville ja kuuntelemaan lintujen laulua. 😊 😊

Kuva aurinkoiselta eteläseinältä. Terassi, missä tänä kesänä juodaan aamukahvia linnunlaulun säestämänä, on oikeassa alakulmassa.

VTT visiitillä

Torstaina 28.3. tuli VTT:n asiantuntija Mikko Saari kahville. Tarkoituksena oli vähän tutkailla ja tutustua kohteeseemme. Käynti oli epävirallinen, mutta myös mukava. Pääasiassa turisimme kotimme rakentamisen vaiheista ja huomioista mitä olemme tässä matkan varrella tehneet liittyen Terve Talo-konseptiin.

Meille VTT:n vierailu oli mieluisa ja tärkeä. Saammehan heidän näkemystään asioiden toteuttamisesta ja myös ehkä huomioita, kuinka jatkoa kannattaa pohtia. Toki meillä oli jännitystä ilmassa, että mitä huomioita tästä epävirallisesta käynnistä tulee.

Tekninen tila katsottu. Kuvassa vasemmalla isäntä. Kuvassa keskellä vastaava mestarimme Harri Lauronen tutun asiakirjakansion kera ja VTT:n asiantuntija Mikko Saari (oik.).

Paikalla oli Honkarakenteen edustajina Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki, vastaava mestarimme Harri Lauronen ja sisätöiden vastaava Otso Korhonen. Myös pari työmiestä jatkoi hommiaan, kun me siellä porukkana tutkimme paikkoja ja jutustelimme rakentamisesta. Vielä kun olimme mieheni kanssa myös paikalla, niin tuntui että tupa olikin täynnä väkeä. Hyvä niin!

Tässä kuvassa on jo vintillä käyty.

Saimme ensimmäisenä hyvät kommentit sisäilman laadusta. Oli kuulemma hyvä hengittää. Aivan erilainen kuin normaalisti rakennustyömaalla. Ei ollut sahauspölyä ilmassa. Ei myöskään lattioilla. Meille sisäsiisteys on normaalia, joten emme itse enää oikein kiinnitä siihen edes huomiota.

Sähköt olivat myös siististi tehty. Tästä on kiittäminen Jarkko Kyllöstä.

Sähkärimme Jarkko Kyllönen kuvassa. Oli koko porukalla niin kova vauhti päällä, että piti pysäyttää kuvaan. Kuva otettu maaliskuussa, ennen VTT:n vierailua.

Kun sahataan rakennuksen ulkopuolelle rakennetussa teltassa, niin pölyä ei sisälle tule. Ja joka kerta, kun työmiehet kulkevat sisään ja ulos, niin he pyyhkivät jalat. Kaikki tämä lisää työtuntien määrää ja hidastaa työtahtia. Se on yksi aihealue, mikä nostaa Terve Talo-rakentamisen hintaa.

Suurin aihe on, että IV-kone menee vaihtoon ja tältä osin IV-suunnitelman päivitys on käynnissä. Onneksi IV-konetta emme olleet ehtineet tilata.

IV-koneen vaihtamisesta huolimatta, pääasiallinen anti käynnistä meille oli, että saimme vahvistusta tapaamme toimia ja toteuttaa asioita. Terve Talo-konseptin mukainen rakentaminen on siis mahdollista onnistua.

Kahvi kohta tippunut ja nyt vielä keskustellaan yleisistä asioista, mitä tulee Terve Talo-sertifiointiin. Kuvassa Mikko Saari, Harri Lauronen, isäntä, sisätöiden johtaja Otso Korhonen, Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki. Kuvassa taka-alalla myös tuttu sahausteltta. Se onkin ollut oikea linssilude tässä koko rakentamisen ajan.

Olemme myös matkan varrella käyneet muutaman aiheen parissa keskustelua, että kuinka tulee toimia, esimerkiksi tilanteessa, kun Terve Talo-konseptin ohjeistus on ollut mielestämme epäselvä tai tiettyä tuotetyyppiä ei ole löytynyt M1-luokituksena. Kaikkeen tähän olemme saaneet sekä Honkarakenteelta että VTT:ltä apuja.

Vertia mitannut kosteutta lattiavalusta takkavarauksen kohdalta.

Kävimme pitkään myös keskustelua onteololaattojen saumojen kuivattamisesta. Miten Humitor oli kuivatuksen onnistuneesti toteuttanut. Ja myös miksi tällainen kosteusongelma edes pääsee syntymään. Tässä on mielestäni yksi Terve Talo-konseptin mukaisista helmistä: tarkistetaan ja valvotaan myös sellaisia asioita, mitä normaalissa rakentamisessa ei katsota.

Uskonkin, että tämän konseptin eri osa-alueita siirtyy vähitellen myös tavalliseen rakentamiseen normiksi. Mm levykuivainten käytöstä pientalojen kohteissa on syytä omaistajien harkita. Onko järkeä jättää asia tarkistamatta vain sen takia, että sitä ei ole ennenkään tehty. Ja kantaa riskiä kuivumisesta tai kosteuden siirtymisestä rakenteisssa vuosien saatossa. Olemme todella kiitollisia Vertian asiantuntijalle, että hän suositteli Humitoria.

Yhteenvetona käynnistä voisi sanoa, että hyvin pärjättiin VTT:n arvion mukaan.

Lumet sulavat kovaa vauhtia. Ja yhtä kovaa vauhtia lähestyy mahdollinen muuttopäivä. Varovaisin mielin tässä uskaltaa pohtia, että valmistuminen ja muuttaminen eivät sitten taidakaan enää olla abstrakteja asioita. <3

Talon väri ja pakkasella maalaaminen

Meillä ulkomaalaus ei ole vielä ihan ajankohtainen. Sisätyöt täysin kesken, mutta päätin kuitenkin aloittaa tämän aiheen työstön ajoissa. Olisi inhottavaa, jos talon väri epäonnistuu, vaikka turhan kiireen & heikon keskittymisen vuoksi.

Mukana siis 4 väriä, Virtasen 4 öljyn ulkomaali. Myös mukana maalarin työn siivittämistä varten kahvia & aurinkoa.

On syytä rauhassa katsoa eri värejä eri vuodenaikaan, eri vuorokaudenaikaan, eri säässä. Valittua väriä on hyvä katsoa monta kertaa. Toki aina voi maalata toiseen kertaan, jos tuntuu, että varotoimenpiteistä huolimatta vikaan meni. 😊

Valitsimme Virtasen 4öljyn maalin, koska se on hengittävä ja muoviton maali. Virtasen tuotteet ovat hyviä ja jo pitkään käytössä olleita. Maalin hengittävyys on olennainen tekijä, koska haluamme, että hirret säilyttävät hyvän ominaisuuden hengittää. Emme pyri rakentamaan muovitonta taloa, mutta silti se on hyvä kriteeri. Vähän meille muovia kaiken kaikkiaan taloon on laitettukin. Näin ollen, Virtasen maali sopii meidän Terve Talo pakettiin.

Nykyään maalaaminen talvikelillä on meille normaalia.

Pakkasella maalaaminen

Tokihan meidän mieheni kanssa piti vähän kokeilla, kun Virtanen niin kovasti pakkasella maalaamista on mainostanut. Maalasimme taukotupamme seinään Virtaen 4 öljynmaalilla eri värejä sunnuntaina 3. maaliskuuta 2019. Siitä on kuvia ja kommenttia myös Terve Talon facesivuilla. Pakkasta oli tuolloin -5 … -7C.

Tajusimme ottaa kuvan lämpömittarista vasta päivän edetessä. Suhteelllisen kosteus on 58%, kun sen tulee olla alle 80%.

Maalaaminen kuivalla, tuulettomalla, aurinkoisella pakkaskelillä oli kivaa. Sää oli oikeasti mitä mainion tähän työhön. Sai sopivassa suhteessa happea, liikuntaa ja aurinkoa. Kaiken kukkaraksi sai jotain konkreettista aikaiseksi!

Kesällä usein aurinko tuntuu räkittävän tosi kovaa ja silloin myös maali saattaa kuivua liian nopeasti. Tai sitten on pelko vesisateesta ja kosteudesta yöllä. Isossa pinnassa, kuten talon seinässä, ei ole kiva, jos sade pääsee yllättämään kesken kuivumisen.

Kuva napattu kesken töiden. Kuitenkin huomattavaa on, että peittävyys on hyvä.

Nyt pakkasella maalattava pinta oli hyvä ja ilma oli viileä. Toki suora keväinen aurinko on kirkas ja saattaa vaikuttaa maalattavaan pintaan. Me emme nyt huomanneet mitään haittavaikutusta. Kivaa oli ja hyvää jälkeä tuli!

En laittanut pohjaksi mitään pohjakäsittelyä. Viime syksynä pinta oli käsitelty Virtasen homeentappajalla. Ja sudit olivat tarjouslaarista.

Vasta kolme ensimmäistä väriä maalattu. Oljen keltaisessa näkyy jo nyt puun syyt hyvin.

Maalin sively oli todella helppoa. Ei tullut roiskeita yhtä paljon kuin normaalisti saan aikaan. Vaatteetkin meinasivat säilyä ilman tahroja. Toki yllä oli 15 vuotta vanha ulkoiluasuste. Tämä puku on jo pidempään hallitusti raksakäyttöön ollut ohjattuna.  

Laitoin siis maalia ronskisti puun pintaan, mutta noroja ei saanut syntyä. Ja tein viimeisen vedon aina samaan suuntaan. Vähemmän sai maalia hinkata yhteen kohtaan, kuin kokemukseni muiden maalauskertojen kanssa on ollut. Tämä tulee olemaan hyvä ominaisuus, kun maalataan isoa pintaa. Työ valmistuu nopeammin ja tulos on helpommin tasalaatuista.

Maalaaminen kannattaa tehdä rauhallisin, systemaattisin, pitkin vedoin. Maali levittyi helposti. Ei tarvinnut paljon sutia, kun pinta oli tasainen. Siis tuotteen maalattavuus on hyvä. Sopii tällaiselle sunnuntaimaalarillekin.  😊

Ehkä parempien välineiden avulla saa  vielä vähän paremman lopputuloksen. Nyt meillä oli mielessä vain värin valinta.

Värin valinta

Ja tässä välissä olemme värivaihtoehtoja katselleet ja tutkailleet. Mikä olisi paras. Vieläkään en tiedä. Yleensä olen todella nopea päättämään.

Tässä jo talviaurinko menee taivaarannan taa, joten kaikki sävyt näyttävät sinertävän enemmän. Hyvä nähdä maalit eri vuorokaudenaikaan.

Kyselin kavereilta ja tutuilta, että mikä väri olisi hyvä. Näytin kännykästä ja/tai tabletilta kuvia. Ensimmäinen kommentti oli usein ”Toi sininen voisi olla hyvä!”. Hämmennyin. Vaihtoehdoissa ei ollut sinistä.

Teknos T7065. On vaalea beige, mutta kuva vääntää kylmän harmaaksi tai sinertäväksi. “Se sinertävä”

Yritin ottaa kuvia eri valaistuksessa, jne. Mutta aina vain vaaleampi beige oli aina siniseen vivahtava. Yksi tuttu totesi heti, että kyseinen väri on kylmä. En tätä itse mitenkään havainnut, vaikka katsoin värejä pitkään. Siis ainakin 3 viikkoa. Ajattelin vain, että väri on eri, koska someen laitettuna sävy muuttuu. Ja myös ihmiset näkevät värit eri lailla. Isolla pinnalla väri on erilainen. Myös pinnan laatu vaikuttaa (puu vai kivi)

Vanha kokemus väärästä värivalinnasta

Aikoinaan halusin kotiimme (siis siihen purettuun) harmaan seinän. Valitsin kaupassa huolella pienistä mallilapuista hyvän värin. Maalasin sen ja ei tullut harmaata seinää. Tuli harmahtava lila. Väri meni vaihtoon. Seuraava onneksi onnistui. Seinä oli harmaa. 😊

Mutta tämä tapahtui yli 10 vuotta sitten. Tällä kertaa en haluaisi maalata kahteen kertaan. Kyseessä kuitenkin vähän enemmän maalattavaa kuin vain yksi seinä. 😊

Jos tykkää harmaasta talosta, niin hyvä on ottaa aikaa ja tutkailla sävyjä luonnossa. Vaikka näkisi jonkun hyvän kivitalon harmaana, niin se ei välttämättä ole saman sävyinen oman talon (puu)pinnassa. Useimmat meistä tykkäävät harmaasta muualla kuin omissa hiuksissa. Niinpä tämäkin aihe on hyvä ottaa käsittelyyn rauhassa, jotta lopputulos (harmaa) näkyy seinässä eikä hiuksissa. Vaikka rakentaminen tunnetusti tuottaa harmaita hiuksia!

Mallivärit Virtasen maalitehtaalta – sitä saa mitä tilaa 😊

Tilasin mallivärit www.virtasen.fi osoitteesta, mistä saa ilmaiseksi nk virtas-näytteitä. Ja sävytyksen he tekevät heidän oman värikartan tai minkä muun värikartan mukaan vain. En aluksi rohjennut kysyä muun värikartan väriä. Turha huoli! He tekevät minkä kartan mukaan vain. Eli kerro haluamasi väri. Sitä saa mitä tilaa. 😊

Tilaamani Teknoksen värikoodit näkyvät etiketeissä: T7064 & T7065.
4 väriä maalattu. Sävyt ylhäältä alas: Teknos T7065, Teknos T7064, Virtasen Oljen keltainen ja alimpana Virtasen sävykartan Kartanon keltainen. Huomaa, että on oksaista puuta. Toiseen kertaan on tarpeen maalata. Tässä vain yhden maalauskerran jälkeen.

Omat värivalintani oheisiin malleihin olivat ylhäältä alas lueteltuna:

  • Vaalea ruskea tai beige, Teknoksen ulkovärikartta, T7065
  • Vaaleampi beige, Teknoksen ulkovärikartta, T7064
  • Oljen keltainen, Virtasen värikartasta
  • Kartanon keltainen, Virtasen värikartasta
Ylempi maalipurkki on T7064 ja alempi on T7065. Eli sävyt ovat tässä enemmän oikein. Maalatussa pinnassa ulkona kuvaaminen tekee iPad tepposet värille T7064.
Pala Teknoksen ulkomaalien värikarttaa.

Toinen erikoinen asia, minkä huomasin, on että oljen keltainen väri onnistui maalauksellisesti jäätävän hyvin. Laitoin väriä jokaiseen malliviivaan yhtä paljon, mutta keltaisen värin sain nätisti kuultomaalatuksi. Ja väri oli loppujenlopuksi hyvinkin sitruunainen, raikas keltainen. Aurinkoinen koti. 😊

Vain kertaalleen maalattu Virtasen sävy Oljen keltainen.
Kahteen kertaan maalattu Virtasen sävy Oljen keltainen. Puun syyt eivät enää näy niin hyvin.

Olen ymmärtänyt, että kuultomaalaus on todella haastavaa amatöörille (kuten minä). Toki olen maalannut ja petsannut aika paljon terasseja, seiniä, ovia ja muita juttuja. Amatööriydestäni huolimatta tämä keltainen väri onnistui hämmentävän hyvin ja puun syyt näkyvät nätisti. Ei ole eri paksuudella väriä seinäpinnalla. Kuvia ohessa.

Kyllä nuo muutkin värit olivat onnistuneita, mutta keltainen yllätti minut.

Mistä väristä itse pidät? Mitä itse katsot talon värissä? Mihin kiinnität huomiota talon värityksessä?

Laitoin taustalle vihreän paperikassin, mikä tuo värit paremmin esiin. Siksi myös ulkomaali kannattaa kokeilla omassa ympäristössään. Naapurinkin talon väri voi vaikuttaa oman kodin sävyyn.

Ajankohta valmiin kotimme maalaukselle

Kokemukseni pakkasella maalaamisesta oli niin hyvä, että meidän pitää pohtia uudestaan milloin maalaamme talon. Nyt sitä ei voi tehdä, koska sahausteltta on edessä ja muutenkin rakennustyöt ovat kesken. Suosittelen talvea.

Muuttomme ollee ennen juhannusta 2019. Maalaammeko heinäkuussa vai jätämmekö sen talveen.

Joka tapauksessa, maalaamista ei ehkä kannata suorittaa, kun aurinko paistaa suoraan talon seinään. Kesällä on valoisaa pidempään, joten työ luistaa siltä osin paremmin. Jos kesä on täynnä muita projekteja, niin talon maalauksen voi huoletta jättää paremmalle säälle, eli talveen! Kesällä on tehtävä puutarhatyöt. Kun maa on jäässä, niin puiden istuttaminen ja nurmikon laittaminen ei onnistu.

Suositus onnistuneeseen maalaamiseen on maalata talvikelillä. Se vähentää allekirjoittaneen stressiä kesältä!

Talvirakentaminen, pieni ”tilanne päällä” & sisäseinät

Eteisen seinää on asennettu. Hivenen näkyy kuvasta.

Edellisestä jutusta onkin yllättäen kulunut jo kuukausi. Ulkopuolella ei näy oikeastaan mitään muutosta. On siirrytty kokonaisuudessaan sisähommiin.

Meidän rakentamisen ajankohta osui talvelle ilman, että pystyimme tähän itse vaikuttamaan. Luvan käsittely meni Vantaalla varsin pitkäksi, ja viime vaiheessa meiltä kyseltiin yksityiskohtia, mikä venytti entisestään. Siksi aloitimme vasta syyskuussa 2019.

Olohuoneen seinä, toinen puoli levytettynä ja sähkömiesten käynnin jälkeen.
Sama seinä, kun ekovillat on asennettu.

Talvirakentamisesta on sanottu, että työmiehet tms maksavat vähemmän. En kyllä havaitse moista. Joitakin tuotteita saattaa saada ostettua edullisimmin, jos osaa tinkiä. Nimittäin eri tuotteiden myyntien sesongit vaihtelevat, mikä voi vaikuttaa myyjän halukkuuteen myydä edullisemmin. Mutta kyllä se marginaalista on. (Aviomieheni on muuten hyvä tinkimään 😊Voi, Starkki parka! 😊)

Tässä olemme koonneet muutaman aihealueen, mihin talvella rakentaminen mielestämme vaikuttaa. Meillä siis kokemusta vain yhdestä talosta, ja uskon, että monella on toisenlaisia kokemuksia. Niistäkin olisi toki kiva kuulla.

Talvella pimeyden ja kylmyyden vaikutuksesta, yleisesti ottaen ihmiset toimivat hitaammin. Tulee suojautua pakkaselta ja lumelta vähän enemmän. Päivät ovat lyhyempiä. Tämä kokonaisuus vaikuttaa rakentamisen tahtiin.

Meillä oli katto pään päällä jo lokakuussa, niin todellisia, merkittäviä ongelmia ei talvirakentamisesta esiintynyt. Ainoastaan edellä mainittuja talvihaittoja vain.

Levykuivaimet

Ontelolaattojen ja niiden saumojen kuivuminen olisi toki kesällä 2018 (ennätyksellinen hellekesä) tapahtunut huomattavasti yksinkertaisemmin ja nopeammin. Mutta onneksi on levykuivaimet! Meillä olisi tullut useamman kuukauden yllättävä odotus, mikäli Humitorin levykuivaimet eivät olisi olleet käytössä. Levykuivaimet olivat meille siis ainoa vaihtoehto saada kuivaaminen kohdistettua nimenomaan ontelolaattojen saumoihin. Ks aiemmista blogeistani tästä juttua.

Tässä vielä luva öevykuivaimesta. Jos haluat tietää enemmän, niin lue oma juttunsa kuivattamisesta.

Jos joudut rakentamaan talvella, niin budjetoi levykuivaimet. Vaikka varmuuden vuoksi. Jos niitä ei tarvitakaan, ja rahaa jää yli, niin onko se oikeasti ongelma?! Suosittelen Humitorin palveluita. Näppäriä ja nopeita. www.humitor.fi

Kosteiden tilojen sienät nousevat. Otso Korhosen työmiehet hoitavat hommat hyvin ja jämptisti.

Lämmitys

Koska välikatolle ei saanut eristeitä laitettua, niin lämpömme meni nk harakoille koko talven ajan. Lämmöt piti pitää tietyllä tasolla, jotta kuivumista tapahtuu. En osaa edes arvioida kuinka paljon meillä meni energiaa tähän. Voin vain sanoa, että paljon.

Kaunis ajatus oli, että lämmitämme kaiken maalämmöllä. Mutta

  1. Perustusten kuivatuksessa ei ole vielä edes lattialämmitysputkia tontilla, saati asennettuna lattiaan. Maalämmön käyttö ei siis ole mahdollista.
  2. Eihän laitetta voinut heti edes lattiavalun jälkeen asentaa, koska lattia ei ollut kuivunut riittävästi, eikä sitä ollut pinnoitettu (laatoitettu).
  3. Nyt kun lattiavalu on riittävän kuiva, ei ole kuin muutama viikko maalämmön asennukseen ja nyt pakkaset ovat hävinneet, niin väliaikaisen maalämpöä hyödyntävän laitteen asennus jäi toteuttamatta.

Ajatus kaunis, mutta toteutus ontui.

Tom Allen Senera tulee asentamaan huhtikuun aikana maalämpölaitteen paikoilleen.

Sama toisesta suunnasta.
Suihkutila.
Suihkun jälkeen on saunan vuoro.

Pieni “tilanne päällä” saatiin kyllä aikaiseksi. Väliseinät kun nousivat, niin se tuntui hyvältä. Alkoi näyttää kodilta. Kaikki hyvin, kunnes menimme nukkumaan. Illalla pakkanen kiristyi. Olin jo unessa, kun mies säpsähti ja nousi ylös.

Teknisessä tilassa on vesimittari asennettuna! Väliseinät estävät lämmön pääsyn tekniseen tilaan! Kylmää kylläkin tulee Intello-kankaan läpi ylhäältä. Ja pakkanen oli siis 13 … -18C.

Hän siis hyppäsi autoon, ajoi tontille ja siirsi yhden lämmittimistä tekniseen tilaan. Ei vahinkoa.

Asuinalueellamme oli eräälle rakentajalle käynyt niin, että talo oli kylmillään ja vesimittari oli jo asennettu. Ensimmäiset yöpakkaset (n -6C), kun ilmestyivät niin vesimittari ei kestänyt pakkasta, vaan meni rikki. Aamulla talossa oli hieno geysir. Vesi on mukava sisustuselementti, mutta ei tietenkään tässä määrin. Monta tuntia oli ehtinyt geysir syöstä vettä kaupungin putkesta. Ja vielä kesti monta tuntia, ennen kuin omistaja saatiin kiinni ja suihku suljettua. Siellä kuulemma lainehti jo naapurin tullessa paikalla. Ei kiva yllätys.

Toisin sanoen, olen todella onnellinen, että aviomiehellä välähti. Sisustaminen ei ole meidän kummankaan vahva laji, mutta olemme yhtä mieltä siitä, että sisälle geysiriä emme halua. 😊

Käytävästä käynti makuuhuoneisiin. Gyprocilla päällystetään harkko seinä olohuoneen puolelta. Tulee tasaisempi nopeammin ja eristää vielä lisää ääntäkin. Uskon Gyprocin vaikuttavan suotuisammin sisätilojen kaikumiseen kuin harkkoseinän.

Bajama

Pasi Kuikan Bajamassa käynti kesäkuukausina on miellyttävämpää lämpimällä säällä. Mutta toki hajuhaittoja on talvella vähemmän. 😊

Kun on autoja, on työmiehiä ja on käyttöä Bajamalle.

Säilytys, varastointi

Pakkassäällä tavaroiden säilytys ulkona on helppoa ja turvallista. Mutta toki vain osaa rakennusmateriaaleista voi säilyttää pakkasessa. Muiden osalta (maalit, liimat, teipit) tulee olla huolellinen, että ovat aina lämpimässä. Se tarkoittaa systemaattista työmaan sulkua päivän päätteeksi. Kierrä ja tarkista materiaalien säilytys.

Tarpeellinen kontti.

Meillä oli kontti työmiesten laitteita ja materiaaleja (kuten laatat ja pöntöt) varten. Etukäteen emme voineet tietää, että tuleeko viiveitä ja joudummeko säilyttämään toimitettuja materiaaleja tontilla suunnittelematta ja pidempään. Säilyttäminen talon sisällä ei ole mukavaa, kun töiden tuoksinassa joutuu kuitenkin siirtelemään materiaaleja jatkuvasti. Samoin lattiavalun jälkeen, tulisi lattian kuivua. Eli silloin ei tule lattiaa peittää tavaroilla, jolloin kuivuminen hidastuu.

Talvella tulee siis tarkemmin huolehtia varastoinnista. Kontti on toimiva ratkaisu.

Lumityöt

Mikäli talvi on vähäluminen, niin silloin ei lumityöt rasita. Tänä talvena lunta tuli välillä enemmän, joten mies kävi ensi töikseen työpäivän jälkeen aina tontilla lumityöt tekemässä. Kuulemma teki ”hyvvee” kun sai rutkasti  hyötyliikuntaa ja ulkoilmaa.

Talvella on kuivaa ja kaunista. Muovinen aita ei tahdo pysyä pystyssä lumikuorman takia.

Ihmettelin miksi lumikasat oli työnnetty pitkälle tavarakasojen viereltä. Nyt ymmärrän paremmin, kun näin lumen sulaessa piha on kestänyt hyvänä ilman isoja vesilätäköitä ja kuraakaan ei ole kulkeutunut sisään.

Onneksi on ollut suhteellisen vähäluminen talvi.

Olimme sopineet työmiesten kanssa, että he eivät lumitöitä tee. Tuntuu hölmöltä maksaa siitä heille, kun se ei edistä talon valmistumista suoraan. Välillisesti toki kyllä. Lumen tulo lakkasi melkein seinään kun sisätyöt alkoi, joten järjestely, että mies hoiti lumityöt työpäivän päätteeksi oli onnistunut. Jos aamusta olisi ensin pitänyt mennä tontille ja siitä töihin, niin käytännönjärjestelyt olisivat olleet hankalat.

Meillä on muuten ollut se perinteinen malli, että minä teen lumityöt sitten koko kesän. 😊

Taukomaja

Kesällä on helppo, vaikka auton takakontista pitää taukopaikkaa kahvien ja syötävien kera. Tuolit ja pöydät ulkona, niin aika hyvin pystyy säällä kuin säällä taukoilemaan. Mutta talvella tämä on jo vähän haastavampaa. Monet työmiehet ilmeisesti istuvat autossa sisällä ja syövät lounaansa. Tämä toki toimii myös.

Itse olemme olleet tyytyväisiä, että taukoa on voinut pitää pöydän ääressä taukomajassamme. Siellä on ollut koko ajan plussan puolella lämpö ja valmiudet kahvinkeittoon jne. Myös työmiehet ovat olleet tyytyväisiä.

On se hyvä, että kaikki ovat tyytyväisiä, koska kyllähän siihen paljon aikaa ja energiaa laitettiin. Kannattaa lukea ihan ensimmäisistä blogeista. 😊 Voi sitä tuskaa ja hikeä. 😊

Eritoten on ollut hyvä, että majassa on pidetty piirustukset ja suunnitelmat esillä ja luettavana. Ei ole nämäkään asiat häirinneet rakentamisen keskellä.

Eilen illalla otimme kaikki tavarat ja kivet pois talon edestä. Tässä kuva vielä ennen siistimistä. Tavarat lähti sorttiasemalle saman tien. Kuva otettu 22.3.2019. Mahtava kevätaurinko hellii maisemaa!

Moni onkin kehunut raksamme siisteyttä. Uskon taukomajalla olleen osuutta asiaan.

Tässä siis näitä ajatuksia talvirakentamisesta. Jos saisin valita, niin rakentaisin mieluummin kesällä, mutta aina ei voi valita. Ja loppujen lopuksi, mitään todellista haittaa ei meidän kohdalla talvirakentamisesta ole ollut. Vain hidasteita.

Kevään lämpöä on ihana tuntea !!

Ryömintätilan tyhjennys

Terve Talo konseptissa ryömintätilan putsaaminen otetaan vakavasti. Ryömintätilaan jätetyt muovijätteet tai puun /laudan kappaleet ovat aiheuttaneet ongelmia ajan kuluessa useassa kohteessa. Tämä johtuu siitä, että kaikki, mikä maatuu, kerää kosteutta ja sitä kautta mahdollistaa kasvuston ilmestymisen. Itiöt, homeet kasvavat ja pesiytyvät mihin vain voivat.

Vinkkinä sanon, että ennen kuin asennetaan ontelolaatat, niin kaikki turha kannattaa ottaa jo siinä vaiheessa pois sepeliltä. Olin minäkin ottamassa nauloja, muoveja, roskia yms tuolloin pois, mutta en tajunnut ottaa myös syksyllä puista putoavia koivunlehtiä ontelolaattojen alta talteen. Ne kun ovat niin pieniä.

Mutta myös ihan kaikkea sepelin välistä ei näe, kun seisten tekee hommia. Lehtipuhallin tai lehti-imuri ovat tässä kohtaa myös asialliset välineet. Samoin iso magneetti. Niillä säästää polvia, selkää ja aikaa. 😊

Meillä siis ehdittiin laittaa ontelolaatat paikoilleen, ennen kuin ymmärsin, että myös koivunlehdet tulee poistaa. Maatöiden työnjohtaja painokkaasti kehotti ottamaan kaiken ylimääräisen pois. Toisin sanoen, matalassa tilassa joka ikinen pienikin koivun lehti, naula, muovin kappale, tupakan tumppi oli poistettava. Kaikki ylimääräinen, mikä on vähintään sentin mittainen, on kerätty nyt pois. Myös kaikki mikä oli alle 1 cm on kerätty pois. Polvilleen koko talon alapohja on käyty useana päivänä alue kerrallaan läpi.

Kuva ENNEN kuin ryömintätilaa oli putsattu. Valkoiset roskat ovat styroxin paloja. Kuva: Petteri Andersin.
Kuva samasta kohdasta siivouksen JÄLKEEN.

Laskin, että olen ollut ryömintätilassa noin 15 h polvillaan sepelin päällä noukkimassa roskia. Homma on hidasta ja kuluttaa polvia. On ollut polvissa pyyhkeet roudarin-teipillä kiinnitettyinä pehmusteena ja myös polvisuojat on ollut käytössä. Sepelin välistä kun sormenpäillä kaivelee lehtiä yms, niin se ottaa myös selkään ja olkapäihin.

Ja sisäilma-asioista tutuille tiedoksi, että sitkeyteni ei olisi mahdollisesti kantanut tässä projektissa ihan loppuun asti, jollei maatöiden vastaava työnjohtajamme, Petteri Andersin, olisi painokkaasti ohjeistanut allekirjoittanutta keräämään kaiken maatuvan pois. 😊

Näin jälkikäteen ihmettelen, että miksi se on vienyt niin kauan. Ei tila ole niin iso, eikä homma myöskään vaikea. Mutta kyllä se oli hidasta, kun tekee homman huolellisesti. 😊 Nyt voin koko hommalle jo nauraa. Tavoite on saavutettu. Ryömintätila on tyhjennetty kaikesta maatuvasta. Kun tätä kirjoitan niin, on kulunut jo lähes 3 kuukautta viimeisestä kerrasta, kun olin kontillaan talon alla. Ja kinesio-teippikin on polvista pois lähtenyt. 😊

Ryömintätilaan, sepelin päälle tulee vielä leca-soraa 20 cm. Sitä ei ole vielä tilattu. Mutta tilaamme leca-soran vasta kun ryömintätilaan on kaikki putket asennettu. On työmiehillä vähän enemmän tilaa tehdä töitä. Eli sora puhalletaan ryömintätilaan maalis-huhtikuussa 2019.

Tässä kuva toiseen suuntaan. Keittiön nurkkaukseen.

Mikä on rakentamisen kohdalla riittävän puhdasta onnistuneen lopputuloksen saattamiseksi? Onko välttämätöntä saada ”leikkaussalin” tasoinen puhtaus? Nimittäin, voin vain kuvitella, että varmasti  joistakin ammattilaisista tai maallikoista saattaa kuulostaa nykyiset puhtauden ja kosteuden määritykset ja tavoitteet täysin ylimitoitetulta. Etenkin, kun ne tulevat täysin ammattitaidottomien henkilöiden suusta kuten allekirjoittaneelta.

Myös kuva ketittiön nurkkaukseen. Kirkas kohta edessä keskellä on otsalampun kajo. Osa kivistä ei siis hehku kirkkaammin kuin toiset. 🙂

Oikeasti ei tarvitse olla yhtä puhdasta kuin leikkaussalissa. Se on ylimitoitettua absoluuttisena tavoitteena. Mutta tarkka puhtaudessa ja kosteudessa kannattaa olla. Minkä suuruinen onkaan riski, jos rakennuksen sisään jää roskia ja maatuvaa tavaraa laiskuuden tai väsymyksen vuoksi?

Viime aikoina on myös ammattilaisten viesti muuttunut huomattavasti tarkemmaksi. Sanotaan, että pienikin vesipisara tai lumi tulee ottaa pois. Ei yhtään maatuvaa roskaa saa jättää. Ei mitään ylimääräistä tule olla rakenteissa. Vähemmän kuulee mantraa aina ennenkin on näin tehty. Ei noin pieni roska mihinkään vaikuta. Tms.

Johtopäätökseni on, että ammattilaisetkin taitavat vähitellen kallistua enemmän korkeamman puhtaudentason linjalle. Onko siitä mitään haittaa, että on tarkempi puhtauden ja roskien osalta? Tarvitseeko tai kannattaako tehdä samoja virheitä, kuin tähän asti on tehty? Toki riski ei aina kaikkien kohdalla toteudu. Tiedätkö etukäteen kenen kohdalla toteutuu ja kenen ei?

LATTIAVALU

Valitsimme maakostean betonin. Sitä tarjoaa Bekason ja tuote on Bekafloor. Tässä vesi lisätään työmaalla runkoainekseen. Vettä käytetään huomattavasti vähemmän, kuten kuvista näkyy. Massa on lähes hiutalemaista. Ja se tasoitetaan kuvassa näkyvällä pyörivällä laitteella.

Kuvassa oikealla on laite, millä betonimassa siiretään sisälle, säiliöautosta.
Kuvassa perämies Madis päästää lisää massaa putkea pitkin sisään. Pölyä ei tullut juuri lainkaan.

Bekakloorilla on M1 luokitus. He pesevät kiviaineksen ennen käsittelyä. Ainekset varastoidaan hallissa, missä talvisin on lämmintä. Koko talven varasto kerätään valmiiksi. Ja myös kesällä kivet varastoidaan halleissa, jotta sadeveden ja tuulen mukana ei tule roskia tai muuta humusperäistä ainesta.

Kosteutta kun on selkeästi vähemmän, niin kuivuminen myös vie vähemmän aikaa. Ts vaikka maakosteabetoni on jonkun verran kalliimpaa, niin aikaa säästyy siinä, että lattian pinnoituksia päästään tekemään nopeammin. Vettä on noin 80l/m3.

Meillä on 8-10 cm lattia, ja se on näissä olosuhteissa valmista pinnoitukseen noin 3-4 viikon kuluttua. Toki tulemme mittaamaan lattian kosteuden ennen pinnoitusta.

Lattiamies Petteri kuvassa tasoittaa lattiaa.
Tässäkään kulmassa ei ole roiskeita seinillä.

Haastattelin puhelimessa Niko Grönthalia Bekasonilta, joka kertoi, että he eivät ole markkinoineet maakosteaabetonia juurikaan. Koko suosio pohjautuu, että työmailla kokeillaan uutta ratkaisua ja todetaan hyväksi. Näin sitä tilataan lisää. Vuositasolla maakosteaa betonia asennetaan n 140 000 m2.

Kun vielä pohdimme maakostean betonin tilaamista, niin vastaava mestarimme Harri Lauronen sanoi, tuotteen viime vuosina parantuneen, koska Bekason on kehittänyt sitä.

Kuva 18.2.2019

Heti asennuksen loputtua nousi ilmaan lämmintä höyryä. Massa oli sen verran lämmintä. Höyry ei näy kuvissa.

Asennuksen jälkeen betoni ei saa jäätyä. Sisälämpötilan tulee pysyä 10-15 C välillä. Näin talvirakentamisen aikaan lämpötilasta tulee huolehtia. Muutenhan ei olisi ongelmaa, mutta kosteuden tulee päästä ulos ja se onnistuu vain ikkunoita avaamalla. Eilenkin ulkolämpötila on noin -10 C … -12C.

Maakosteabetoni asennuspäivä. 18.2.2019. Huomaa, että suojamuoveissa seinillä ei ole tässäkään kulmassa roiskeita.

Tämä kaikki saatiin siis yhdessä päivässä aikaiseksi. Siitä on 5 päivää. Tänäään menemme siirtämään harkkoja sisäseiniä varten sisälle. Jotta ne ovat lämpimiä, kun kosteiden tilojen seinien muuraus alkaa.

Tuntuu hyvältä kävellä lähempänä normaalia huonelattian korkeutta sisällä. Taas on edetty merkittävä askel lähemmäksi valmista kotia.

Eristykset, käyttövesiputket, SÄHKÖJÄ ja LATTIALÄMMITYSputket

Alla kuvakollaasia edistymisestä viimeisen 2 viikon aikana.

Tästä lähdettiin siis liikkeelle. Lattiat tyhjät ja siivottu.
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Eristystä kahdessa kerroksessa. Kylmävesiputket ovat alemmassa kerroksessa. Pysyy vesi kylmempänä.

Eristykset asensi Rakennus Otson porukka. LVI-työt asentaa Vesi-Masa Oy. Lattialämmitysputket on asentanut Tom Allen Senera.

Betoniverkko ja lattialämmitysputket on jo myös asennettu. Kuvassa takkavarauksen kohdalla on kovempaa styrofoamia.

Kuvassa alla näkyy hirsiseinistä pistorasioiden paikkoja. Samoin muut mustat putket kuvassa etualalla ovat sähköä. Sähköt meille asentaa Tmi Jarkko Kyllönen.

Makuuhuoneeseen näkymä. Ja sormikin päässyt kuvaan. Seinät on suojattu lattiavalua varten.

Kuvasta alla kannattaa huomata, että punaiset putket ja siniset putket eivät ole kiinni toisissaan. Näin ei lämminvesiputki lämmitä kylmää vettä. Ja toisin päin. Jos vahingossa asentaisi putket keskenään kiinni, niin kraanasta tulisi valitettavasti haaleaa vettä. Kylmä ei olisi kunnolla kylmää ja lämmin olisi pitkään enemmän haaleaa. Tämä ilmeisesti normi-juttu putkareille.

Eteinen ennen lattiavalua. Suojaukset tehty.
Tässä hommat vielä vähän vaiheessa. Kuitenkin loppusuoralla, jotta lattiavaluun voidaan siirtyä.

Seuraavaksi on vuorossa lattiavalu. Olemme siis siirtyneet uudestaan reippaaseen tahtiin ja hommat etenee loistavasti. 🙂