Sisäseinien maalausta ja laattoja

Viimeisen relun kuukauden aikana on ollut some-puolella hiljaista, mutta tontilla on töitä tehty. Ei aina huimaa vauhtia, mutta koko ajan eteenpäin mennään.

Seuraajille tiedoksi, että osa ajasta on mennyt ilmanvaihdon asioihin. Kohta sekin on maalissa. Mutta sitä ennen käydään vähän laattoja ja maalausta läpi.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätimme, että valitsemme laatat kaikkialle taloon. Emme siis ota laminaattia tai parkettia. Olisi voinut olla, että jokin parketti olisi meille sopinut, mutta laatat ovat riskittömämpi vaihtoehto.

Laatat on hankittu Starkilta. Suuret kiitokset Martinlaakson Starkin Ville Haapaselle, että jaksoi veivata näiden laattojen kanssa. Me nimittäin olimme vähän epäileviä valinnasta, joten ko polttoerästä pyydettiin näytteet. Italiasta näytteet saapuivat. Hyviä olivat.

Halusimme lämpimän sävyisen, vaalean, valoisan laatan. Sellaisen mikä on pinnaltaan tasainen (ei tuolit keiku) ja kuitenkin jonkun verran eloisa kuvio. Laatta näyttää hiekkakiveltä ja siinä on erilaisia, luonnonmukaisia kuvioita. Yksikään laatta ei ole samannäköinen.

Ette muuten arvaa, mutta olin jo kertaalleen ostanut mustat laatat toisaalta. Onneksi suostuivat Bauhausissa purkamaan kaupan. Kokonaisuutena haemme (lue: haen) neutraalisuutta ja valoisuutta. “Pientä veivaamista” on oikeasti kaikkien laattojen kanssa tehty.

Vastapainoksi voi todeta, että tapetit päätettiin 10 sekunnissa. Isännän valitsema tapetti tulee olohuoneeseen.

Olohuoneeseen, keittiöön ja makuuhuoneisiin valitsimme 60×60 laatan Villeroy & Bochilta. Laatta on hiekanvärinen ja näin mukavasti lämpimän värinen että neutraali.
Käytävälle laatat asetettuna. Vielä ei saanut kävellä.
Ja laatat soljuvat jo olohuoneen puolelle.
Vuorossa makuuhuone. Otso Korhosen työntekijä hommissa. Hän oli tarkka ja mittaili pitkään laattojen istuvuutta talon pohjaan.
Hauskannäköistä, kun siniset palikat on asetettu laattoja pitämään paikallaan.
Ja tässä lopputulos saumallisena. Sauma on Kiilto 40.
Pojan huoneen lattiaa.
Eteinen. Lisää lattiaa.

Sisäseinien maalauksistakin vielä vähän kuvia.

Kuka on saanut kameran käteen. Vauhdilla tehdään maalausta.

Maalaaminen on todella hauskaa puuhaa, etenkin kun ei tarvitse huonekaluja siirrellä tai suojata. Gyproc-pinta seinissä imee todella paljon, joten maalausta on tehty jokaiseen seinään useampi kerros.

Ainakin 2 pohjamaalausta ja 2-3 sävytettyä maalausta. Hyvää jälkeä tulee, kun käyttää riittävästi maalia.

Helppo on Virtasen maaleilla maalata. Teini sai parempaa jälkeä kuin allekirjoittanut. Pakko oli tämä karvas tappio myöntää. Etenkin kun olen ollut suht paljon sudin varressa kiinni.

Kaikkialle seiniin olemme valinneet Terveen Talon parhaan kaverin, eli Virtasen sisustusmaalin.
Makuuhuoneen seinän syvennys. Tässä kuvassa vain pohjamaalattuna. Vielä tulee maalata oikealla värillä. Toki myös liukuovet vaatehyllyineen puuttuvat.
Isäntä otti työn alle paneelit, mitkä laitetaan kosteisiin tiloihin. Maalina on Virtasen paneelimaali ja sävynä lumi.
Virtasen pensselipesugeelillä putsasin sudit. Oli toimiva tuote.
Suteja putsattuina Virtasen pensselipesun jälkeen.

Seuraavat aiheet työn alla: saunan panelointi, paneelit kattoihin, maalämpöpumpun asennus, IV-kone ja asennus, tikkaat vintille, vaatekaapit, hirsiseinien käsittely, jne, jne.

Loppu häämöttää ihan tosissaan. Vaikka joka päivä käymme raksalla, niin silti ajatus kotimme valmistumisesta tuntuu uskomattomattomalta. Tulee välillä mieleen, että onko tämä sittenkin vain “liian hyvää ollakseen totta”.

200 päivää täynnä – loppu häämöttää !!

Lauantai 13.4. oli se päivä, jolloin meillä rakentaminen on kestänyt 200 päivää. Laskeminen on aloitettu siitä, kun kaivinkoneen kauha iskeytyi saviseen tonttiimme syyskuussa 2018. Aika on mennyt nopeasti. Onneksi, meillä on ollut varsin vähän vastoinkäymisiä tämän projektin aikana. Tämä on ehkä hyvä hetki pohtia reilun puolen vuoden tekemisiä.

Tavoite: Myrskytuuli 120. Tässä pohjakuva, mikä piti siirtää seinien pohjamaalauksen tieltä. Etelä on alhaalla ja pohjoinen ylhäällä. Pääsisäänkäynnin katos on oikeassa yläkulmassa.

Kuvituksena tähän juttuun olen laittanut sisätöiden ja sisäpintojen eri vaiheita. Nyt tilanne on, että 1) väliseinät on pohjamaalattu Virtasen pohjamaalilla ja 2) kosteiden tilojen ABL-laatat on asennettu, mutta ovat vielä vähän aikaa saumausta vailla.

Rakentaminen on niin monitahoista, että suunnitteluvirheiltä ja unohduksilta ei voi välttyä. Ja osa suunnitteluvirheistä johtuu, kun suunnitelmat eivät kaikilta yksityiskohdilta sovellu keskenään. Myös osa johtuu siitä, että allekirjoittanut ei ole osannut ajatella kokonaisuutta tai ennakoida riittävästi. Esim sähkösuunnitelmien lukeminen on jäänyt allekirjoittaneelta puolitiehen. Miestä ei nyt kyllä voi tähän kohtaan vetää mukaan. Täytyy rehellisesti katsoa peiliin. 😊

Kodinhoitohuoneen seinä on kosteuseristetty.
Kodinhoitohuoneen seinään on asetettu ABL:n laattoja, 30×60 tiililadonnalla.

Talotehtaan kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä koko projektin ajan. Honkarakenteella useamman henkilön kanssa, mm Jyri Välilän, Eino Meriläisen ja myyjämme kanssa. Tottakai olemme olleet myös vastaavan mestarin, Harri Laurosen, ja sisätöiden vastaavan, Otso Korhosen kanssa koko ajan yhteyksissä.

Projektimme ollessa erikoisempi, Terve Talo-kohde, niin olemme varmasti monista muista kohteista poiketen keskustelleet talotoimituksen jälkeen materiaalivalinnoista ja prosesseista Honkarakenteen kanssa normaalia enemmän. He ovat myös antaneet näkemystään ja kysyneet VTT:ltä tarpeen vaatiessa. Yksi tällainen kysymys oli, että mitä teippiä tai muuta materiaalia tulee käyttää saunasadun liittämisessä yhteen. Emme löytäneet M1 luokituksen materiaalia tätä tarkoitusta varten. Nyt tämäkin kysymys on ratkaistu.

Kiitos Starkille, että saimme Kiillon mallitikut hetkeksi lainaan. Helpompi tehdä valintaa.
Saumausaineet pohdinnassa. Kiilto on varma valinta.

Aviomieheni on hyvä pohtimaan rakennustarvikkeiden menekkiä tontilla ennakkoon. Olen havainnut, että hän miettii noin 2-3 viikon verran eteenpäin. Kun tavarat ovat ajoissa käytettävissä, ei siis ole tarvinnut suinpäin säntäillä rautakauppaan. Ennakoinnissa on myös se hyvä puoli, että ehtii vertailla materiaaleja ja hintoja paremmin. Ja kun materiaali on laskettu hyvin, niin pääsääntöisesti on tarvittava määrä kerralla tontille viety. Ei siis peräkärry-rallia ole lisähankintoihin tarvittu. Ei myöskään ole työt seisahtuneet, koska jonkun olisi päivän aikana pitänyt lähteä hakemaan materiaalia kaupasta. Ennakointi on avainsana, vaikkakin lajina haastava.

Kosteuseristettä laitetaan lisää, jotta paksuus on hyvä. Kuvassa pienempi WC.
Takaseinän laatta on Bauhausista (Epoque). Ja sivuseinät on ABL:stä. Sama tila kuin yllä, eli pienempi WC. Nyt seinälaatat jo paikoillaan.

Stark Martinlaakso, Ville Haapanen on ollut tosi avulias ja mukava. Hän on rennon rauhallisesti käynyt tarpeitamme läpi. Auttanut materiaalien taustatietojen selvittämisessä (mm M1 vaatimus) ja monella muullakin tapaa ollut avulias ja asiallinen. Starkilla kaikki ovat olleet mukavia. Nuori tiimi missä on energiaa ja näkemystä. Apua saa, kun sitä tarvitaan.

Myös Suutarilan Starkin sisustusneuvoja Johanna Koivuluoma on ollut suureksi avuksi. Itselleni sisustaminen ei ole luontaista, joten en näe niin herkästi värien vaikutusta kokonaisuuteen.

Tässä kun pohtii kokonaisuuksia syksystä tähän päivään, niin nousee mieleen, että maakostean betonin (Bekason, Bekafloor) valitseminen oli hyvä ratkaisu. Ei turhaa veden kantamista velli-betonin muodossa taloon sisälle. Tämä vähensi kuivumisaikaa. Lisäksi maakosteaa betonia ei tarvitse hioa, joten yksi työvaihe vähemmän ja myös pölyä taloon sisälle vähemmän.

Pari asiaa olemme joutuneet laittamaan uusiksi: 1) IV-koneen vaihto ja 2) on laattojen vaihtaminen.

IV-koneen vaihtamisesta teen jutun, kun homma on paketissa. Olen huomannut, että vasta loppuun saattamisen jälkeen on parempi kirjoittaa.

Saunan eristeenä on myös Ekovillaa.
Tässä Kingspan-levyt jo asennettu saunaan. Suihkutila vielä eristämättä.
Hyvän näköistä.
Tässä levyt vielä ilman teippiä.
10×10 laattaa valitsin, koska haluan helpot ja toimivat kaadot.
Suihkutila jo kosteuseristetty ja ABL:n laattojakin on jo laatikoissa lattialla.
Alla on ensimmäinen ABL:n 10×10 laatta sommiteltu lattiaan. Ei muuten sopinut ollenkaan, vaikka näytti kaupassa ihan ok ja myös raksalla ihan ok, kunnes se aseteltiin kuvan osoittamalla tavalla. Alle sekunnin sadasosassa tein ratkaisun, että vaihtoon menee.

Kosteiden tilojen lattialaatta meni kertaalleen uusiksi. ABL:n myyjän kanssa asia oli helppo hoitaa, kun laatat olivat vasta saapuneet tontille. Syynä vaihtamiseen oli, että ensimmäinen valinta ei toiminutkaan. Sen huomasi vasta, kun laattoja aseteltiin paikoilleen.

Suihkuhuoneen seinän alaosaan laitetaan lisäsuojaus.
Pienemmän wc:n sisäänkäynti. Lattiaa on tasoitettu, jotta kaadot toimivat.

Peräkärryllä on mies ahkerasti käynyt tyhjentämässä roskia kaatopaikalle. Jätettähän rakentamisessa tulee. Siltä ei voi välttyä. Toistaiseksi olemme todenneet, että jätelava olisi ollut turhan järeä tapa hoitaa roskia pois tontilta. Toki Vantaalla matkat sorttiasemalle ovat suhteellisen lyhyitä, joten pienellä peräkärryllä kuljettaminen ei ole kovin tuskallista. Samoin kotimme on vain 120 m2, joten jätettä tulee vähemmän.

Perheessä raksaväsymys menee vaiheittain perheen jäseneltä toiselle. Mies osaa sen kyllä peittää hyvin. Hän vain puskee eteenpäin. Asia, hankinta, päätös kerrallaan. Itselläni tulee kiukku ja väsymys. Olen päättänyt, että en päivitä blogia, mikäli väsymys on liian korkea. Silloin yleensä ei nimittäin somessa tule hyvää jälkeä. Ja toinen syy radiohiljaisuuteen on, että asioiden etenemiseksi tulee keskittyä työstöön ei kirjoittamiseen.

Stressi toki näkyy myös aika ajoin pohdintahetkenä yön pikkutunteina sängyssä kylkeä vaihtamisen merkeissä. Onneksi nämä kerrat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. 😊

Etualalla Harri Lauronen ja taka-alalla keittiön seinan koolauskäynnissä.
Keittiön nurkkaus toisesta kuvakulmasta. Pohjamaalaus on tässä kuvassa vasta kerran tehty. Pohjamaalina on käytetty Virtasen Sisustusmaalia.

Mitä seuraavaksi:

  • Maalämpöpumpun asennus
  • Keittiö ja muut kiintokalusteet
  • Vaatekaapit
  • Sisäovet
  • Valaistus
  • Vintille portaat, lattiat ja muut
  • Listat kattoon ja lattiaan
  • Tapetointi ja maalaus
  • Maatyöt ja pihatyöt

En pitkään aikaan uskaltanut ollenkaan ajatella, että kotimme valmistuisi kohta. Emme halunneet ajatella määräaikaa ollenkaan. Tutuille saatoin kysyttäessä sanoa, että 3kk, tai 6kk, tai ehkä kesän alussa, mahdollisesti vasta kesän lopussa. Välillä oli ihan sama, mitä sanoi. Rakentaminen venyy joka tapauksessa.

Muutostilanteita ja yllättäviä käänteitä tulee kunnioittaa, jotta ei liian lukkoon lyödyn aikataulun ja turhan hätiköinnin takia tehdä virheitä. Esim. kuivumista ei voi varmuudella aikatauluttaa.  

Tuntui liian voimakkaasti siltä, että jos määräaika sovittaisiin ja siitä jouduttaisiinkin lipeämään, ei sitä vastoinkäymistä jaksaisi. Jo ennen rakentamisen aloittamista vastoinkäymisiä on ollut riittävästi.

MUTTA, nyt kevätauringon paistaessa päivä päivältä voimakkaammin, tulee pienoinen ajatus, että ilman määräajan sopimista on lopputöiden ja lopullisten päätösten (materiaalivalinnat) tekemistä on mahdotonta saada hommaa päätökseen. Näinhän asia toki kliinisesti katsottuna onkin. Mutta tunteet eivät toimi kliinisesti.

Niinpä pikkuhiljaa, kun rakentamisen päivistä 200 on takana, alkavat ajatukset nousta herkemmin pintaan, että kesäkuun puoliväli olisi lopullinen määräaika. Ammattilaiset ympärillämme sanovat, että ilman muuta silloin ollaan valmiita. En toki ole ammattilainen, mutta silloin tulisi kaikkien vaiheiden sujua ilman katkoa ja kitkaa. Sen verran meillä on kokemusta takana, että ”Not gonna happen!”

Olen kuitenkin sortunut jo siihen, että valmistuminen on seuraavan 2 kk:n aikana ja muuttovapaata on jo varattu kesäkuun toiselle viikolle. 😊 Viive, jos sellainen kulman takaa tulee kuvioihin mukaan, tuskin on kuitenkaan viikkoa kahta suurempi.

Harkot on käytävän kosteiden tilojen seinissä. Ja vastapuolella näkyy, että väliseiniä ei ole vielä täytetty eikä levytetty. Myös katon rajassa koolausten väliin jääneet aukot ovat täyttämättä. Ovi oikealla vie siis kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin.
Pistorasiat meinasivat jäädä käytävän päähän keskelle seinää. Onneksi asia huomattiin, ja voitiin helposti korjata.
Käytävän ja makuuhuoneiden seinät on pohjamaalattu. Oikealla näkyy kohdinhoitohuoneen seinän laattoja.

200 päivän jälkeen rakentaminen tuntuu varsin hyvältä. Syksyllä ajattelin, että perheenä olisimme vielä enemmän kuluneita ja väsyneitä.

Toki stressi ja viimeisten vuosien vaikeudet on ajoittain kovastikin pinnalla. Silti avioero ei ole lähimaillakaan. Riitelymme, mitä toki säännöllisesti harrastetaan, on onneksi ennemmin kinastelua, kuin todellista syvien tunteiden sotatilaa. Johtuuko tämä meistä itsestä vai siitä, että aiemmat kokemukset olivat huomattavasti rankempia.

Joka tapauksessa odotan pääsyä omalle aurinkoiselle terassille aamukahville ja kuuntelemaan lintujen laulua. 😊 😊

Kuva aurinkoiselta eteläseinältä. Terassi, missä tänä kesänä juodaan aamukahvia linnunlaulun säestämänä, on oikeassa alakulmassa.

VÄLIPALA: Kevättä ilmassa, savea maassa

Kun lumen sulamisen yhteydessä astelin tontilla valkoisilla kengillä, niin Vihdin PR-Rakennus Oy ja Rauno tulivat mieleeni. Jotkut teistä lukijoista saattavat muistaa saven aiheuttaman paniikin ennen kuin talopaketti toimitettiin tontillemme. (Artikkeli. Päivä 29. Talotoimitus, marraskuu 2018.)

Kuva lokakuulta, kun talotoimitus oli tehty. Tässä näkyy hyvin, miten järkevää on sorapedin teko. Savea on yllin kyllin sorapedin ympärillä.

Syksyllä oli vaarana, että painavat hirret olisi toimitettu suoraan saven päälle. Jotta näin ei kävisi, Korhosen Otson ehdotuksesta hoiti Vihdin PR-Rakennus Oy meille nopeasti asialliset kulkuväylät ja n 200m2 sorapedin mille laskea hirret ja muut talopaketin materiaalit.

Kulkuväylä parkkipaikalta taukotuvalle.

Nyt haluan nostaa esille, että investointi tontin infrastruktuuriin tällä tavalla kantaa hedelmää pidemmälle. Kyllä nyt harmittaisi uudestaan, jos taas menisi savivellissä tarpomiseen ja saappaiden putsaamiseen turhanpäiten aikaa ja vaivaa. Ennen kulkuväylien laittamista, meillä oli jatkuvasti autot ja muut paikat savessa, vaikka vaihdoimmekin kenkiä ja saappaita jatkuvasti. Savi vain levisi koko ajan joka paikkaan.

Savivellia ja lätääköitä iso tontti täynnä. Kivä, että kevät ja kesä tulevat, mutta sillä on saviset lieveilmiönsä.
Poluilla lumi sulaa nopeammin.

Vihdin PR-Rakennuksen tekemät käytävät ja polut olivat jälleen kerran tärkeässä roolissa, jotta savi ei leviäisi joka paikkaan. Nostan tämän aiheen esille, sillä en ajatellut, että rooli olisi näin merkittävä myös keväällä. Syksyllä pelkäsin hirsien puolesta, nyt keväällä on sisätyöt käynnissä. Savea en halua mihinkään. En hirsiin, enkä sisälle laattoihin, seiniin, tms.

Jos tuntuu, että maatöiden lasku on kova, niin tässä kohtaa investointi on kannattava. Lisälasku polkujen tekemisestä on moninkertaisesti arvonsa väärti. Ei tarvitse hioa hirsiä tai vaihtaa muita materiaaleja, sen takia, että savi olisi niihin tarttunut. Tämä on tämän artikkelin pointti. Mikäli rakennat saven päälle, niin ei kannata tässä kohtaa himmailla.

Isäntäkään ei kuljeta savea epähuomiossa mukanaan. Ja taukotuvan seinällä näkyvät Virtasen maalitehtaalta saadut ilmaiset virtas-näytteet.

Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa. Kiitos Otso & Rauno!

VTT visiitillä

Torstaina 28.3. tuli VTT:n asiantuntija Mikko Saari kahville. Tarkoituksena oli vähän tutkailla ja tutustua kohteeseemme. Käynti oli epävirallinen, mutta myös mukava. Pääasiassa turisimme kotimme rakentamisen vaiheista ja huomioista mitä olemme tässä matkan varrella tehneet liittyen Terve Talo-konseptiin.

Meille VTT:n vierailu oli mieluisa ja tärkeä. Saammehan heidän näkemystään asioiden toteuttamisesta ja myös ehkä huomioita, kuinka jatkoa kannattaa pohtia. Toki meillä oli jännitystä ilmassa, että mitä huomioita tästä epävirallisesta käynnistä tulee.

Tekninen tila katsottu. Kuvassa vasemmalla isäntä. Kuvassa keskellä vastaava mestarimme Harri Lauronen tutun asiakirjakansion kera ja VTT:n asiantuntija Mikko Saari (oik.).

Paikalla oli Honkarakenteen edustajina Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki, vastaava mestarimme Harri Lauronen ja sisätöiden vastaava Otso Korhonen. Myös pari työmiestä jatkoi hommiaan, kun me siellä porukkana tutkimme paikkoja ja jutustelimme rakentamisesta. Vielä kun olimme mieheni kanssa myös paikalla, niin tuntui että tupa olikin täynnä väkeä. Hyvä niin!

Tässä kuvassa on jo vintillä käyty.

Saimme ensimmäisenä hyvät kommentit sisäilman laadusta. Oli kuulemma hyvä hengittää. Aivan erilainen kuin normaalisti rakennustyömaalla. Ei ollut sahauspölyä ilmassa. Ei myöskään lattioilla. Meille sisäsiisteys on normaalia, joten emme itse enää oikein kiinnitä siihen edes huomiota.

Sähköt olivat myös siististi tehty. Tästä on kiittäminen Jarkko Kyllöstä.

Sähkärimme Jarkko Kyllönen kuvassa. Oli koko porukalla niin kova vauhti päällä, että piti pysäyttää kuvaan. Kuva otettu maaliskuussa, ennen VTT:n vierailua.

Kun sahataan rakennuksen ulkopuolelle rakennetussa teltassa, niin pölyä ei sisälle tule. Ja joka kerta, kun työmiehet kulkevat sisään ja ulos, niin he pyyhkivät jalat. Kaikki tämä lisää työtuntien määrää ja hidastaa työtahtia. Se on yksi aihealue, mikä nostaa Terve Talo-rakentamisen hintaa.

Suurin aihe on, että IV-kone menee vaihtoon ja tältä osin IV-suunnitelman päivitys on käynnissä. Onneksi IV-konetta emme olleet ehtineet tilata.

IV-koneen vaihtamisesta huolimatta, pääasiallinen anti käynnistä meille oli, että saimme vahvistusta tapaamme toimia ja toteuttaa asioita. Terve Talo-konseptin mukainen rakentaminen on siis mahdollista onnistua.

Kahvi kohta tippunut ja nyt vielä keskustellaan yleisistä asioista, mitä tulee Terve Talo-sertifiointiin. Kuvassa Mikko Saari, Harri Lauronen, isäntä, sisätöiden johtaja Otso Korhonen, Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki. Kuvassa taka-alalla myös tuttu sahausteltta. Se onkin ollut oikea linssilude tässä koko rakentamisen ajan.

Olemme myös matkan varrella käyneet muutaman aiheen parissa keskustelua, että kuinka tulee toimia, esimerkiksi tilanteessa, kun Terve Talo-konseptin ohjeistus on ollut mielestämme epäselvä tai tiettyä tuotetyyppiä ei ole löytynyt M1-luokituksena. Kaikkeen tähän olemme saaneet sekä Honkarakenteelta että VTT:ltä apuja.

Vertia mitannut kosteutta lattiavalusta takkavarauksen kohdalta.

Kävimme pitkään myös keskustelua onteololaattojen saumojen kuivattamisesta. Miten Humitor oli kuivatuksen onnistuneesti toteuttanut. Ja myös miksi tällainen kosteusongelma edes pääsee syntymään. Tässä on mielestäni yksi Terve Talo-konseptin mukaisista helmistä: tarkistetaan ja valvotaan myös sellaisia asioita, mitä normaalissa rakentamisessa ei katsota.

Uskonkin, että tämän konseptin eri osa-alueita siirtyy vähitellen myös tavalliseen rakentamiseen normiksi. Mm levykuivainten käytöstä pientalojen kohteissa on syytä omaistajien harkita. Onko järkeä jättää asia tarkistamatta vain sen takia, että sitä ei ole ennenkään tehty. Ja kantaa riskiä kuivumisesta tai kosteuden siirtymisestä rakenteisssa vuosien saatossa. Olemme todella kiitollisia Vertian asiantuntijalle, että hän suositteli Humitoria.

Yhteenvetona käynnistä voisi sanoa, että hyvin pärjättiin VTT:n arvion mukaan.

Lumet sulavat kovaa vauhtia. Ja yhtä kovaa vauhtia lähestyy mahdollinen muuttopäivä. Varovaisin mielin tässä uskaltaa pohtia, että valmistuminen ja muuttaminen eivät sitten taidakaan enää olla abstrakteja asioita. <3

Ontelolaattojen saumauksen kosteus – ratkaisu levykuivaimet!

Jatkettiin lämmittämistä. Kävimme Ossin kanssa ryömintätilassa tarkistamassa, että ontelolaattojen alla olevat reiät ovat todellakin auki. Porasimme niihin leveämmät reiät. Mitään vettä ei tullut alas. Laatat tuntuivat kosteilta. Toki ontelon kohdalta laatta tuntuu sormen alla kuivemmalta kuin onteloiden välissä. Ryömintätilassa oli outoja vesiläikkiä. Ihan kuin olisi perustuksista, ontelolaatoista solahtanut vettä läpi. Lecasora puuttuu vielä ryömintätilasta, koska se asennetaan vasta putkien asentamisen jälkeen. Tämä saattoi olla yksi syy, että kosteus pääsi maasta nousemaan herkemmin, kun kapillaarikatko ei välttämättä ollut vielä riittävä. Ja kapillaarikatko ei estä kosteutta nousemasta vesihöyrynä. Se estää vapaan veden nousemista, imeytymistä kuiviin rakenteisiin. Ontelolaatat voivat kondensoida pohjastaan, jos niiden lämpötila on reilusti alempi, kuin taustalla vaikuttava lämpötila. Kastepisteen syntymiseen vaikuttaa luonnollisesti myös taustan suhteellinen kosteus. Ryömintätilassa se on tyypillisesti koholla jo valmiiksi.

Honkarakenne oli myös keskustellut tämän 6 viikon aikana VTT:n kanssa ja he olivat lausuntonsa antaneet. Sertifiointia ei tule antaa, mikäli ontelolaattojen saumat eivät ole kuivuneet riittävästi. Ja riittävästi oli 90 RH%.

Kun olimme kuivattaneet noin 6 viikkoa, niin hirret alkoivat kuivua liikaa. Tuli hiushalkeamia. Kaikki muu oli rutikuivaa, paitsi ontelolaattojen saumat. Alkoi olla jo surrealistinen olo, kun kaikki muu tilassa kuivuu, paitsi saumat. Käsittämätöntä. Kun kolmannen kerran tuli Vertialta kaveri mittaamaan ja vieläkään ei ollut RH% tippunut riittävästi, niin päätimme mieheni kanssa, että otamme levykuivaimet. Ei mitään hajua minkä tyyppisestä laitteesta käytännössä on kysymys ja miten ne toimivat. Jotain oli tehtävä. Tässä vaiheessa olimme odottaneet jo 6 viikkoa, että päästään jatkamaan hommia.

Normaalistihan ontelolaattoja tai niiden saumoja ei kosteusmitata ollenkaan. Moni sanoo, että jos näin tehtäisiin joka torpassa, niin ei valmistuisi taloja ollenkaan riittävällä nopeudella. Vai pitäisikö ajatella, että rakentamisen aikataulut ovat tällä hetkellä liian lyhyitä. Ja olisiko kuitenkin tämä yhtenä tekijänä vaikuttamassa monen talon sisäilmaongelmiin. Yleinen käytäntö on, että näitä ei koskaan tarkasteta. Ehkä tätä yleistä käytäntöä tai hyväksi havaittua toimintatapaa olisi syytä tarkastella uudestaan..

Mutta tarkoituksena meillä oli tammikuun puolessa välissä siis lähteä tositoimiin ja saada nopeammin lattia kuivaksi kuin vain odottamalla. Otimme suosituksesta yhteyttä alalla toimivaan Humitoriin. Kaverit olivat erittäin mukavia. Asiantuntevia. Ja myös tekivät ehdotuksia, kuinka ongelma saadaan taklattua. Meitä oli tontilla palaveeraamassa vastaava työnjohtaja Harri Lauronen, Honkarakenteen Jyri Välilä, sisätöiden työnjohtaja Otso Korhonen ja Humitorin edustajat vauriotarkastajat Pasi Jokivuori ja Mauri Heikkinen allekirjoittaneen lisäksi. Noin tunnin verran käytiin läpi tehdyt toimenpiteet, tilannekatsaus ja mahdolliset vaihtoehdot asian kuntoon saattamiseksi.

Sovimme asioiden laittamisesta kuntoon ja Humitorin laitteet, Dry Boost, olivatkin todella nopeasti tontilla. Kun menin paikalle, niin kyllä oli konesalin tuntua. Ja ilma oli viileämpi, koska laitteiden teho oli suunnattu lattiaan. Myös ontelopohja oli lämmennyt huomattavasti. Lattiassa oli nyt todellista lämmön tuntua.

Laitteita oli käytössä 50 kpl.

Reilun 2 viikkoa olivat laitteet asennettuina ja toiminnassa. Niitä tuli siirtää aika ajoin, jotta lämpö jakaantuu tasaisesti. Laitteiden väliin jätettiin tilaa, jotta kosteus pääsee poistumaan huoneilmaan. Laitteita oli kaiken kaikkiaan 50 kpl. Käytössä oli kahdenkokoisia laitteita.

Laitteesta kuva läheltä.

Kun koko urakka alkoi olla ohi, muistaa Vantaan Energia meitä. Laskulla. Mehevällä laskulla, missä oli vain ensimmäisen 6 viikon kuivatuksia. Toinen mokoma on vielä tulossa. Tiedoksi vielä, että kuivauslaitteet kuluttivat 9492 kWh.

Mikä oli tämän prosessin opetus? Mitä ajatuksia tästä jäi?

  • Suojaa perustukset, että kosteutta ei pääse betoniin tai ontelolaattoihin. Tai mikä ikinä onkaan perustusten materiaali.
  • Mittaa myös perustusten kosteus, vaikka kukaan ei sitä vaatisikaan. Kosteuden tulee olla alle 90 RH%.
  • 5-10 vuoden sisällä levykuivainten käyttö on normi jokaisessa kohteessa, mikä halutaan rakentaa kunnolla. Myös julkiset kohteet kannattaa tässä huomioida.
  • Asennuta levykuivaimet mahdollisimman nopeasti. Toki betonin tulee ensin rauhassa hetken kuivaa, jotta se lujittuu. Kuuntele tässä kohtaa asiantuntijaa.
  • Säästät turhissa sähkölaskuissa, kun käytät levykuivaimia, etkä mitä tahansa propelleja turhaan viikkoja tai kuukausia.
Oli hurjan tuntuista kävellä sisällä, kun laitteet olivat humisemassa. Ja asiantuntijat kävivät siirtämässä niiden sijaintia noin 4 päivän välein. Kuva: Humitor Oy.

Nyt on kuitenkin ihanaa, että lattiaan on asennettu eristykset helmikuun ensimmäisen viikon aikana ja töitä on päästy jatkamaan!!

Ylläpitoa, imurointia ja kontti

Ylläpito tontilla on lähes päivittäistä työtä. Mies onneksi ehtii töiden jälkeen tontilla käymään vaikka päivittäin. Tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, hän on tontilla. Itse keskityn herkemmin viikonloppuihin, jolloin olen koko päivän tontilla hommissa.

Tammikuinen maisema.

Aikaa tarvitsee varata tontin infran järjestelyyn eli a) tuleville toimituksille pitää järjestää tila valmiiksi, sorapeti tyhjäksi, suojapeitteet, lavat, jne, b) jätteiden keräys kasaan ja jätesäkkeihin, poiskuljetus ja c) siivoaminen rakennuksen sisällä, pihalla & taukotuvalla vievät kaikki oman aikansa. Kun asioita valmistellaan tai kun hommat työmiehillä etenevät vauhdilla on syytä varata aikaa tähän kaikkeen.

Siivoamisessa imurointi on tärkeää ja sitä on suoritettu säännöllisesti. Teollisuusimuri on ollut todella tarpeellinen hankinta. Hirsitalossa etenkin puhtauden ylläpito on hyvä jaksaa hoitaa koko rakennuskauden hyvin. Sillä ulkoseinien sisäpinnat ovat useimmiten saman tien lopullista pintaa, joten rakennusaikainen pöly yms lika saattaa muuten kertyä hirren pintaan.

Teollisuusimuri on uskollinen kaveri.

Meillä hirsiseiniin tulee vain jonkinlainen suojaus sisäpinnalle. Värillinen, mutta ei kuitenkaan mikään todella peittävä. Sen tähden itsekin yrittää muistaa aina olla ottamatta tukea seinästä. Tämä pätee sisällä ja ulkona. Siihen jää nimittäin työrukkasista ja likaisista sormista jälkiä. Tämä sama tilanne ei ole välttämättä muissa kohteissa, missä talon runko sekä ulkoa että sisältä verhoillaan myöhemmässä vaiheessa.

Honkarakenteen rakentamispalvelupäällikkö Jyri Välilän kanssa keskustelin, että tulisiko hirsiseinät nyt käsitellä suoja-aineella, kun ei ole mitään muutakaan mitä joulukuussa pystyimme tekemään.
Kysyin nimenomaan sen tähden, että mänty on herkkä reagoimaan valoon ja seinät ovat vailla suoja-aineita lähestulkoon kesään saakka.

Hän ei kuitenkaan suositellut juuri siitä syystä, että jos sattuu jollekin vahinko ja seinään tulee jälki. Koska jäljet saa vain hiomalla pois, niin silloin on suuri mahdollisuus, että seinään tulee  läikkä mitä ei helposti saa pois. Etenkin jos haluaa seinävärityksestä sävyttävän, ei peittävän. Ja sävyttävän pinnanhan haluan, koska tarkoitus on nauttia hirren kauniista ja harmonisesta pinnasta.

Ehdotin myös, että jospa suojaisimme tämän kevään ajan hirsiset sisäseinät. Tämäkään ei ollut suotavaa, koska sisällä oleva lämpö saattaa nostaa hengittävän hirren pintaan kosteutta, mikä suojamuovin takia ei pääse ilmaan, vaan jää hirren pintaan. Tämä ilmiö saattaa aiheuttaa noroja hirren pinnalle, mitkä eivät lähde helpolla pois. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että teemme pintojen suojauksen vasta keväämmällä.

Emme ole vielä päättäneet mikä tulee olemaan talon ulkoväri. Emmekä myöskään mikä on sisäseinien väritys. Virtasen maalitehtaan tuotteilla on tarkoitus tässä lähiaikoina testata mitä vaihtoehtoja löytyy. Heillä on hyvät, hengittävät materiaalit hirren pintaan, jotta hirren hengittävä ominaisuus tulee hyödynnettyä. Suuntaa antavasti on ajatuksia värityksestä, mutta lopullista päätöstä ei voi ennen testausta tehdä. Monta kertaa olen tehnyt päätöksen kaupassa ripeästi. Joskus onnistunut värivalinta, joskus olen harmitellut asiaa. Ja kerran meni aivan uusiksi.

Olemme myös tilanneet tontille lukittavan kontin. Tarkoitus on saada säältä suojaan tarvittavat materiaalit, mikäli toimitus jossain vaiheessa vaikka liian aikaisin. Tai työt jostain syystä viivästyvät. Otso Korhonen oli myös tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska he saavat työvälineensä konttiin yöksi säilöön. Terve Talo konseptin mukaan he ei ole suotavaa säilyttää laitteita öisin sisätiloissa. Laitteissa kun on kuitenkin pölyä ja sahanpurua.

Kontin hankkiminen on riskitön ratkaisu siltä osin, että sen osto- ja myyntihinta ovat lähellä toisiaan. Ja vaikka asumme jonkun verran sivussa, niin silti on aina vaarana, että pitkäkyntinen osuu tontille. Emme halua ikävää yllätystä, että työt pysähtyvät ja vakuutusyhtiön lomakkeiden täyttäminen alkaa.

Tuntuu hyvältä kulkea työmaalla, kun siellä on materiaalit ja tavarat järjestyksessä sekä tilat työn tekemistä varten on tehty. Teemme näitä järjestelytöitä työmiesten työympäristön parantamiseksi. On heidän miellyttävämpi tehdä töitä, kun ei ensin tarvitse etsiä eri paikoista tarvitsemiaan tavaroita.

Päivä 62. Sisätöiden aloittaminen

Olemme sopineet Otso Korhosen (Rakennus Otso Oy) kanssa, että hän työmiehineen tekee meillä kaikki sisätyöt. Otso on tehnyt paljon yhteistyötä vastaavan työnjohtajamme Harri Laurosen kanssa. Ja tämäkin partneri on Harrin erinomaisten kontaktien kautta saatu projektiimme mukaan.

Tässä on ennen varsinaisia töiden aloittamisia käyty useita suunnittelupalavereja. Otso on joka kerta havainnut jonkin epäkohdan, mikä on ehditty korjaamaan, ja itse emme olisi niitä huomanneet. Yhtenä esimerkkinä tontin savivelli juuri ennen hirsitalon toimitusta. Saimme savivellin ajoissa selätettyä. Ja ei tullut savesta yhtään kengänjälkeä tai muutakaan jälkeä hirsiin ! 😊

Oli sovittu, että maanantaina 26.11. aloitetaan sisätöiden valmistelut. Valmistelutyöt sisälsivät mm että piirrettiin lattioihin sisäseinien paikat, rakennettiin sahausta varten teltta pihalle ja teltasta pressun alla kulku sisälle ja raksaoven asennus.

Meillä ei siis saa sahata yhtään sisätiloissa, mikäli imuri ei ole koko ajan vieressä imemässä sahauspurua. Siksi teltta sahaamista varten on asennettava.

Itse asiassa, valmistelut oli jo aloitettu aiemmin. Otso ja Harri ovat käyneet molemmat useaan otteeseen tontilla suunnittelemassa ja suojaamassa. Maalämpöporaustenkin takia tuli talon päätyseinää suojata.

Rakennuslupa-asiat veivät meiltä vielä muutama kuukausi sitten kaiken huomion, joten en ole vielä ihan ehtinyt lopullisesti päättämään kaikkia tuotteita ja materiaaleja. Edes kaakeleita, keittiön ja khh välitilan tuotteita, parkettia, tapetteja, lattiakaivoja, upotettavia lamppuja, suihkuseinämää, vaatekaappeja tai ilmanvaihtosuodattimia en ole ehtinyt miettimään.

Kirjoittaessani tätä tekstiä loppuun, on tässä välissä tullut pysähdys rakennustöihin. Täysstoppi. Johtuu siis ontelolaattojen ja niiden saumojen kuivatuksesta. Odotamme myös VTT:n vastausta ontelolaattojen kuivumiseen. Palaan tähän asiaan tuonnempana.

Samoin palaan valintoihin, mitä tulee tuotteisiin joissa on oltava M1-luokitus.  Mm maalit, saumausaineet, vaatekaapit ja parketit ovat sellaisia, joissa luokitusta on tarkemmin syynättävä. Kun taas kaakelit, suihkuseinämät ovat helpompia, koska ne ovat lähtökohtaisesti päästöttömiä materiaaleja.

Joka tapauksessa sisätöiden aloittaminen on ollut hyvä vaihe. Tuntuu jälleen kerran konkreettisemmalta päästä lähemmäs omaa kotia. 😊