JÄRJESTYKSEN TAVOITTELU ALKAA – SOVELLAN 3D-PLANNER!

Tavoitteenamme on uusi koti, missä kaikilla tavaroilla on paikkansa. Koti, missä kaaos ei kaadu ulko-ovelta alkaen kylppärissä, keittiössä ja makuuhuoneissa vyörynä päälle. Olemme liian monta vuotta kaivelleet tavaroita hyllyn perältä. Kiireessä tehty kaappiin sukeltelu jättää vain kaaosta ja kiukkua jälkeensä.

Jo talon suunnitteluvaiheessa oli selvää, että 5 liukuovellista kaapistoa laitetaan. Päämakuuhuoneeseen (MH1) tulee 2 kaapistoa (2 m ja 3,8 m), pojan huoneeseen (MH2) tulee yksi 2 m levyinen kaapisto, vierashuoneeseen (MH3) tulee 1,2 m levyinen kaapisto. Ja viimeinen kaapisto on eteiseen, 2,30 m leveä.

Pohjakuva, johon merkitty 5 kaapiston paikat. Helpompi ehkä seurata tekstiä.

Paljon suunniteltavaa. Lähdin liikkeelle tarpeista. Luetteloin jokaiseen kaappiin tarvittavat tavarat, minkä perusteella on helpompi lähteä rakentamaan varsinaista järjestelmää. Ei siinä ihan kaikkea tullut lueteltua. Ja eikä myöskään tarvitse. Kunhan suurin osa on selvää. Ja onneksi metrien ja huonekorkeuden 2,60 m perusteella tilaa on joustaa ja muokata.

Sovellan 3D-planner suunnittelutyökalu on todella loistava. Työkalu löytyy www.sovella.fi sivuilta.

Ensin kannattaa miettiä kuinka leveitä hyllyjä tai rekkejä haluaa. Jos tila on esim. 180cm, niin haluaako 2kpl 90cm leveitä vai haluaako 3kpl 60cm leveitä hyllyjä.

Tässä on tyhjä tila rakentamisen ajalta.
Sama paikka kuin edellisessä kuvassa. Miehen vaatekaappiin laitettu 6 koria. Mutta lopulta hän halusi vain 5, koska näin urheilukassillekin tuli lattialle oma paikkasa. Toimii.

En ole maailman nopein nettisovellusten käyttäjä ja lyhyt hetki meni ennen kuin hoksasin loogisimman tavan tehdä suunnitelmaa. Onnistuin suunnittelutyökalulla hyvin tekemään nätit kaapit. Käytäntö on myöhemmin myös osoittanut, että toimivat tuli!!

Kun tämä on selvää, niin todellinen suunnitteleminen ja kokeileminen Sovellan 3D-Plannerilla voi alkaa.

Ohjeet netissä on todella selkeät. Suunnitteluohjelmaa oli miellyttävä käyttää ja katsoa. 3D ulottuvuus tuo paremmin käytännön tuloksen esille, mikä helpottaa hahmottamista. Tykkäsin käyttää 3D-planneria.

Kannattaa miettiä minkä esim. kokoisia muovisia tai pahvisia laatikoita käyttää ylähyllyllä kausivaatteille tms. Itse en ole laittanut lopulta mitään laatikoita ylähyllylle, vaikka niin alun perin suunnittelin. Kaapit toimivat meillä ilmankin.

Kannattaa katsoa valmiita ratkaisuja, vaikka mainoskuvista. Se auttaa hahmottamaan omia tarpeita ja toiveita.

Vaatekaappien ja säilytysratkaisujen mainoskuvissa on aina mukavan vähän paitoja, housuja tms. Se on monesta henkilöstä vähän huvittavaa, kun ottaa huomioon miten paljon vaatteita on suomalaisella keskimäärin. Mutta jos kuvat olisivat yhtä täynnä kuin normi-ihmisen kaappi, niin yhtä hyvin ei näkyisi säilytysjärjestelmän toimivuutta, kun vaatteet ja tavarat olisivat osittain tiellä.

On se vaan kummallista, että meilläkin on reilu 2 vuotta sitten ollut tilanne, että vaatekaapissa kolisivat henkarit toisiaan vasten. Vaatteita oli noin 1-2 vaatekertaa sekä miehelläni että itselläni. Ajattelin tuolloin, että en osta vaatteita turhaan tästä eteenpäin. Vaikka emme tässä parissa vuodessa ole kovin paljoa vaatteita hankkineet, niin silti vaatteita oli vain kertynyt meidän 2m leveään vaatekaappiin runsaasti. Siihen on osittain syynä Suomen 4 vuodenaikaa ja monenlaiset aktiviteetit mitä suurin osa tässä maassa harrastaa.

Lopulta mikään ei pysynyt timmissä pinossa. Kaikki oli myllättynä jatkuvasti. Kun on paljon mustia tai tummia vaatteita, niin oikean puseron löytäminen oli välillä todella hankalaa.  Mies valitti, että hänellä on vain 25cm tilaa henkarivaatteille. Minulla oli loput. Myönnetään, tilanne ei ollut millään tavalla reilu.

Tämän suunnittelu alkoi yksikertaisesti näkemyksestä, että vaaterekit henkareille halusin keskelle kaapistoa.

Jatkuva vaatemylläkkä ja ainainen epäjärjestys ovat varmaan syynä, että talon suunnitteluvaiheessa päätimme asentaa paljon kaappitilaa. Ei se ollut mikään tietoinen päätös. Uskon enemminkin, että käytännön elämä väliaikaisasunnossa ja myös vanhassa kodissammekin ohjasi tähän. Nyt miehellä on oma vaatekaappinsa ja minulla omani. Eteinen on hyvin suunniteltu ja toimiva. Poikamme myös vähän paremmin pitää tavaroita kaapissa eikä lattialla. Empiirinen tutkimukseni toteaa, että teineille tavaroiden ja vaatteiden lempi-säilytyspaikka on lattia.

Päätöksemme asentaa paljon kaappitilaa on ollut hyvä päätös. Runsas satsaus asialliseen järjestelmään, mitä voi myöhemmin muokata, on arjen kannalta ollut järkevää. Siis me, joilla on vain 2 viime vuoden aikana kertyneet vaatteet, olemme silti hukkua tavaroihin ja vaatteisiin. Mitä sitten ihmiset, joilla on vuosien vaatteet kaapissaan.  

Tässä yksityiskohta valmiista kaapista, ilman liukuovia.

Suunnitteluvaiheessa suosittelen katsomaan montako henkaria nyt Sinulla ja muilla on käytössä ja kuinka paljon ne vievät tilaa. Katso myös, mikä aiheuttaa kaaoksen. Onko se harrastevälineet, kengät vai laukut. Mikäli suunnittelet uutta kotia, niin ei kannata pihistellä kaapeissa.

Meillä oli aikoinaan eräänlainen korijärjestelmä vaatehuoneessa. Se oli perusmalli ja rimpula. Heilui ja huojui. Alimmaiset korit nuolivat lattiaa, ja kun ne oli tehty erittäin isoilla raoilla, niin kerran vuodessa, yleensä joulusiivouksen yhteydessä, alimmat vaatteet imuroin sakeasta pölystä näkyviin. Korit ulottuivat kattoon saakka, joten millään ei saanut ylimmästä korista kivasti mitään otettua. Vaikka olin keittiön jakkaralla, niin ”käsi vääränä” kurottelin vaatteita. Tai sitten kori tuli aina nostaa alas ja taas ylös. Ei ollut kätevää. Enpä kaipaa sitä ”ratkaisua” ollenkaan.  😊

Alun perin mies muuten ei halunnut yhtään koria. Johtuu meidän edellisestä kokemuksesta. Suunnitelmaan laitoin korit hänellekin, jotka myös asensimme. Sanoin, että muutama tulee. Nyt niitä on 5 kpl. Kertaakaan ei ole valittanut, vaan näyttää niitä päivittäin mieluusti käyttävän.

Korit pienillä rei’illä antavat mahtavan näyttävyyden. Niitä on mukava käyttää. Liukuvat mukavasti. Yhdessä korissa pieni epäjärjestys ei häiritse ollenkaan. Sitä ei edes huomaa. Kaaoksen selättäminen on helpompaa.

Tämä järjestelmä on näyttävä ja toimiva. Tykkään kovasti.

Kun suunnitelma on valmis, kannattaa se tulostaa. Meillä ainakin oli paperiset suunnitelman versiot käsillä, kun asensimme säilytysjärjestelmää. Helpotti kovin, että suunnitelman perässä oli lista tarvittavista tuotteista. Keräsimme tuotteet kaapin viereen, ennen kuin aloitimme asentamaan. Nopeutti myös toteutusta, kun ei tarvinnut kesken kokoamisen etsiskellä osia.

Tämän päivän tunnelmia ja vajan rakennusta

Oli upea syksyinen päivä ja jotain on saatu aikaiseksi pihalla. Jo muutama viikko sitten on tuijat istutettu. Tänään yritin niitä suoristaa ja lisäksi laitoimme myös pihan puolelle lisää laudoituksella tukea penkkiin.

Viime viikon sateet olivat valuttaneet multaa aika lailla pois paikoiltaan, joten tuki on varmasti tarpeen

Kartiotuijaa on istutettu yksi rivi. Hyvin on tullut sadetta, joten juuret saavat tarvitsemaansa vettä.

En vielä tiedä millaisilla kiville teemme etupihan kivet, joten en halua vielä laittaa kiviä tuija-aidan penkkiin. Siksi väliaikaisesti laitetaan nopea tuki laudoituksella. Saa toki nähdä kuinka “väliaikainen” tästä lopulta tuleekaan. 🙂

Penkki on n 60 com leveä. Toivottavasti riittää kasvualustaksi.
Tuija ovat todella kauniita, kun rivin saa suoraksi.
Tuijan penkkiä on pakko nostaa, koska muuten ei ole riittävästi kasvualustaa. Ja tässä muutma yksilö ei meinaa suostua suoristumaan. Viimeiset tuiijat menivät jo alunperin kiireessä vinoon. Tänään yritin suoristaa. Turhaan.
Päivän tunnelmaa, Lämmintä ja lähes pilvetöntä.

Seuraavaksi pari kuvaa vajasta, mitä on rakennettu vasta pari viikkoa.

Työmiesten hyvää aikaansaannosta on hieno ihailla. Vielä puuttuu pari asiaa, kuten ovi, ikkuna ja ulkoverhoilu. Hieno tulee.
Terassilla kukat kärsivät, kun emännällä ei ole aikaa huolehtia.

Hirren sisämaalauksesta

Tässä on taasen ollut hilajsieloa blogissa viimeiset viikot. Kesän aikana olemme muuttaneet jo uuteen kotiimme. Melkein kaikki on sisällä valmista. Ulkotyöt vielä voivat odottaa. Jatkan blogin kirjoittamista, ja aiheita on jonoksi asti. Nyt on myös meidän helpompi laittaa blogiin mukaan käyttökokemuksia !!

Kuva eteisestä. Kapeaa seinää on vaikea maalata ilman, että jää siveltimen jälkiä.

Hirsi pintana on elävä ja kaunis. Rakentamisen aikana koko ajan saa varoa hirren pintaa, koska se on lopullista pintaa. Hirsitalon rakentajalle tämä on usein yllätys ja pinnan varomisen oppi kyllä nopeasti.

Yllä harsomaisesti vedetty keittiön seinä. Oli ensimmäinen minkä tein. Lopulta tein paksummin muun keittiön ja olohuoneen kuten kuvasta näkyy. Lopulta pohdin, että maalaanko ensimmäisen seinäni myös, jotta se olisi saman näköinen muun olohuoneen kanssa. Viisas mieheni toivoi, että jätä se meidän tehosteseinäksi. Olen jälkeenpäin todella tyytyväinen tähän lopputulokseen.

Kerron tässä lyhyesti kokemuksiani hirren maalaamisesta. Tavoitteenani oli valkoiset seinät, mistä hivenen tai vähän enemmän kuultaa puun pintaa. Oksakohtia ja puun syyt jäävät siis näkyviin.

En koskaan kokeillut telalla. Se tuntui jotenkin hassulta, koska telan pinta on tasainen ja hirsi on epätasainen. Hirsien välit olivat ehkä se suurin syy, miksi suti tuntui paremmalta välineeltä. Siveltimen harjat osuvat paremmin joka sopukkaan.

Käytin Virtasen Paneelimaalia, jota oli noin 10-15% laimennettu vedellä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin mikäli halutaan todella peittävää, niin silloin kannattaa käyttää muuta kuin Virtasen M1 luokiteltua maalia. Ja toisaalta, jos haluaa ehdottomasti vähän kuultavaa, niin Virtasen maalilla ei voi mennä pieleen. 😊

Kokeilin myös muita vaihtoehtoja. Ne jäivät rannalle ulkonäön tai hinnan vuoksi.

Meidän makuuhuoneen seinästä tuli ehkä kaikkein kirjavin. Ainakin maalaamisen jälkeen tuntui siltä. Nyt tuskin huomaan mitään värieroja pinnassa.

Saimme varoituksen etukäteen hirren pintaan tietyissä olosuhteissa saattaa muodostua noroja. Niitä muodostuu tilanteissa, kun hirren pintaan tulee pisara ja se pääsee valumaan.

Olin ajatellut, että suojaamme muovilla rakentamisen aikana hirsiseinät, mutta jätimme tekemättä, koska se nimenomaan synnyttää noroja. Muovi estää luonnollisen haihtumisen hirren pinnalta ja mahdollisen kosteuden ilmetessä (etenkin kun me lämmitimme runsaasti rakentamisen alussa).

Meillä on siis yksi noro. 😊

Eiväthän norot ole haitaksi, vaan se on ainoastaan makuasia ja esteettinen juttu. Mikäli noron haluaa pois, niin sen hiominen ei välttämättä ole nopea juttu. Sillä kosteus on saattanut imeytyä syvällekin.

Kuva olohuoneen seinästä. Pitkää hirttä on vaikea saada tehtyä ilman siveltimen jälkiä. Kehitin oman tekniikan tähän. Ei tullut siveltimen jälkiä. 🙂

Aloitin keittiön seinästä maalaamisen harjoittelun. Otin siveltimeen todella vähän maalia ja rivakasti tasoitin sen hirren pintaan. Aina yksi hirsi kerrallaan. Jotta pinta on todella tasainen tulee olla määrätietoinen. Vaikka näyttää siltä, että maali olisi jämähtänyt vähän paksummiksi kerroksiksi paikoittain, niin jatkoin silti sen hieromista siveltimellä. Ja se kannatti. Maali tuntui kitkan lämmöstä tasoittuvan kuitenkin hyvin. Saatan olla täysin väärässä tässä lämpöasiassa, mutta siltä se työn tekemisen aikana vaikutti.

Harsomaisen ohuesti tehty pinta on yllättävän työläs. Yksi noin 120 cm leveä kaistale ja hirren ollessa 25 cm korkea, vei aikaa noin 15 minuuttia saada harso todella tasaiseksi. Ei tarvita kovin kummoista päässälaskutaitoa havaitakseen, että projekti talossa kuin talossa vie kauan, mikäli näin harsomaisen pinnan minun taidoillani ja tekniikalla tekee.

Eli jatkoin kylpyhuoneessa astetta paksummalla maalipinnalla. Käsittely meni heti huomattavasti nopeammaksi. Suihkun lähellä halusin prammin peittävää, jotta se myös suojaisi puun pintaa. Käytäntö on osoittanut 4 viikon suihkuttelun jälkeen, että pisaroita eikä shampoota lennä seinään. Yhtään ei ainakaan ole käytön jälkeen pintaan tullut. Suihkuseinän hirsi näyttää yhä koskemattomalta!!

Tämä on kylppärin seinää. Ei ole niin tasainen kuin keittiö tässä kuvassa. Luonnossa, isompana pintana on okein hyvän näköinen.
Kylpyhuoneen seinä lähes kokonaan.

Lisäksi huomasin, että vähän läpikuultavasti maalaamalla eivät hirren halkeamat paista niin kovasti läpi. Toki ne eivät haittaa, koska kuuluvat hirsipinnan ominaisuuteen. Mutta meitä on moneksi. Joitakin halkeamat saattavat ärsyttää.

Tässä ensimmäinen kokeilu. Ylempi on vedetty kahdesti ja alempi kerran. Molemissa kuvissa (tässä ja alla) on käytetty Virtasen Paneelimaalia. Molemmat on tehty laimentamattomana. Suosittelen vahvasti laimentamista, jotta jälki on tasaisempaa, kuten muista kuvista näkyy.
Kannattaa myös tehdä kokeiluja esim kaapin reunaan tai sisään. Ylimmäinen raita on tehty kahdesti ja alempi kerran. Alempi on mielestäni paremman näköinen. Tässä on epätasainen jälki, koska maalia en ollut vielä laimentanut. Suosittelen laimentamista.

Pari vinkkiä tähän loppuun:

  • Käytä apuria katsomaan selän takana, että mihin tulee maalista noroja. Itse ei työn aikana pysty katsomaan niin huolellisesti koko ajan jo käsiteltyä pintaa. Pieni pisara saattaa siveltimestä nimittäin jäädä ja hetken päästä valua. Hirsi kun on epätasainen verrattuna vaikka gyproc-levyyn.
  • Apuri on myös paikallaan katsomaan, että hirsien väleihin ei jää liikaa maalia. Niistäkin lähteen valumaan herkästi.
  • Oksan kohdalla, on makuasia laittaako enemmän maalia vai ei. Pihka tulee ajan myötä jonkun verran mahdollisesti puun sisältä ulos. Jos haluaa peittää enemmän oksan kohdalla, niin kannattaa vaikka töpötellä vähän maalia pienellä siveltimellä oksan kohtaan ennen kuin aloittaa sen käsittelyn.
  • Ole suojateipin kanssa tarkka. Jos milli väärään suuntaan, niin puun värinen raita jää jäljelle.
  • Mikäli paikkaat, niin ota todella vähän maalia siveltimeen. Jopa ilman erillistä kastamista saattaa onnistua paremmin.
  • Siveltimen viivat eivät jää pintaan, mikäli jaksat sivellä. Siveltele, siveltele, siveltele.
Nk reunan “lähdöt” on vaikea saada ilman siveltimen jäljen näkymistä. Tässä kuvassa näkyy myös, että en ole jaksanut riittävästi sivellä, koska maali on jäänyt viivoina pintaan.
Tässä lähdöt eivät näy niin selkeästi. Mutta kuvassa on hyvä esimerkki hirren oksakohdan vaikutuksesta. Siitä tulee kellertävä, koska oksasssa on männyn pihkaa. Mikä on muuten terveellistä, joten ei ole haitaksi.
Tässä on jäänyt muutamaan kohtaan maalia paksummin hirsien väliin. Apuri on tarpeen, vaikka eivät nuo kohdat mihinkään käytännössä näy, kun on huonekalut ja muu elämä ympärillä.
Pieni yksityiskohta meiltä. Otso Korhosen työmies teki niin kaunista ja huolellista käsityötä. 🙂

Olen tyytyväinen meidän lopputulokseen. Ja myös, että kehitin todellisen tekniikan hirren maalaamisen suhteen. En pidä siveltimen jäljistä hirressä. Mutta aina tulee muistaa, että jokaisen taiteilijan siveltimen veto on yksilöllinen. Claude Monet & Vincent van Gogh olisivat ehkä samaa mieltä. 😊

Pääsimme ottamaan ensimmäiset kahvit uudessa kodissa juhlien merkeissä.

ULLAKKO & PORTAAT

Omakotitalossa on hyvä olla ullakko, jotta pystytään valvomaan rakenteiden kuntoa vuosien saatossa jo pelkästään mahdollisen kondension takia. Tai vikkelät nelijalkaisetkin saattavat ilmaantua pyytämättä ja yllättäen. Vaikka meille ei tule toista kerrosta, eikä vintistä tehdä myöhemmin huoneita asuinkäyttöön, niin haluamme kuitenkin toimivan ullakon.

Pystytyksen loppumetreillä ja sisätöiden aloituksen yhteydessä havaittiin, että portaat eivät mahdu niille alun perin osoitettuun paikkaan. Kattotuolit olivat liian lähellä toisiaan, jotta portaiden tarvitsema aukko olisi mahtunut väliin. Portaat tarvitsevat noin n 60-70 cm leveän ja 120 cm pituisen aukon kattoon. Ja pituuden puolesta tilaa oli vain 80 cm. Sydän jätti lyönnin väliin ja pienoinen paniikki alkoi hiipiä lähemmäksi! Aiheuttaako tämä, että emme saakaan ullakkoa?!

Tästä alkoi suuri pohdinta miten näin on päässyt käymään ja miten asia korjataan.

Ihan alun perin olisimme halunneet todellisen käyttöullakko-option tähän taloon, mutta Vantaan kaupunki suuressa viisaudessaan päätti, että kyseinen termi tulee poistaa rakennuspiirustuksista ja suunnitelmista. Näin tehtiin. Ei sitten sanaa käyttöullakko, mutta pääsy vintille tulee olla. Tässä samassa muutoksessa hävisi myös ullakkoportaiden paikka epähuomiossa kokonaan piirustuksista.

Ihmettelen Vantaan kaupungin näkökulmaa rajoittaa käyttöullakoita ja niiden rakentamista myöhemmin asuinkäyttöön, koska alueelle halutaan lisää väkeä alueen voimakkaiden kehittämistavoitteiden vuoksi. Ja yleensä isommat talot mahdollistavat pitkällä aikavälillä enemmän asukkaita. Meille tässä toki ei ole vaikutusta, koska perhekokomme on nyt vakio. Toki jossain vaiheessa lisäneliöt olisivat ehkä kiva saada. Lähtökohtaisesti käyttöullakon rakentaminen myöhemmässä vaiheessa asuinkäyttöön tarkoittaisi myös Terve Talo sertifikaatin menettämistä, koska rakenteisiin kajotaan. Varaus laitettiin piirustuksiin alun perin siksi, että koskaan ei tulevasta tiedä ja aina on hyvä olla vaihtoehtoja. Takkavarauskin meillä on, vaikka takkaa emme asenna.

Positiivisesti ajateltuna, kun ei ole käyttöullakkoa, on myös vähemmän siivottavaa. Mutta pääsy välikatolle tulee kuitenkin olla olemassa, jotta, voimme olla varmoja, että vaurioita, kondensiota, tms ei pääse syntymään.

Portaat on hankittu Starkista.

Välikatolle pystyy myös varastoimaan harvemmin käytettäviä tavaroita kuten sukset, matkalaukut ja vaikka mehumaijan (on muuten vielä kaupassa 😊). Vaikka meillä tulee olemaan nyt muutaman neliön verran enemmän tilaa kuin aiemmassa kodissamme, niin silti tilaa aktiiviselle ja urheilevalle perheelle ei ole koskaan riittävästi. Pari vuotta sitten olemme tyhjentäneet kotimme, niin silti varastoitavaa välinettä löytyy taas uudestaan yllättävän paljon. Tavara ei maailmasta lopu. Varasto ullakolle tulee tarpeeseen.

Mutta mikä ratkaisuksi???!! Kun ongelma paljastui, niin siitä alkoi soittelut joka suuntaan. Keskusteltiin, pohdittiin ja ideoitiin. Muutama viikko vierähti, ennen kuin ratkaisu oli saatu aikaiseksi. Näissä tilanteissa pidämme järkevänä pohtia hetken pidempään, jotta ratkaisu on varmasti sopiva pidemmän päälle.

Honkarakenteesta, Harri Laurosesta ja Otso Korhosesta pidämme hyvän työn jäljen lisäksi eniten siitä, että toimivia ratkaisuja haetaan aktiivisesti. Asiat tuodaan julki ja todetaan rohkeasti, jos on tyritty. Keskustelut ja viestien vaihdot ovat aina olleet asiallisia, kuunnellaan aidosti asiakasta. Fokus on tilanteen korjaaminen ja myös sopivan ratkaisun löytyminen. Ratkaisun, mikä myös toimii tulevien asukkaiden eli meidän näkökulmasta.

Jo kauan ennen kuin olimme päätyneet Honkarakenteeseen, niin saimme muilta kuulla kokemuksia. Honkarakenteen kanssa on helppo tehdä töitä, koska he kuuntelevat asiakasta. Jos on jotain epähuomiossa väärin tehty, niin he korjaavat sen. He uskovat asiakasta. Ei tarvitse perustella itsestäänselvyyksiä tai väitellä loogisista asioista. Tämä on ollut myös meidän kokemus. Hyvä on ollut tehdä yhteistyötä!

Rakentaminen projektina on niin iso ja paljon yksityiskohtia täynnä, että aina tulee yllättäviä tilanteita. Siksi on tärkeää, että kuinka ne osataan hoitaa ja miten asioita käsitellään. Vänkäämistilanteet eivät ison projektin eri vaiheissa kiinnosta. Tarpeen on löytää hyvä ratkaisu ja jatkaa asioiden työstämistä hyvässä hengessä tästäkin eteenpäin. Tämä oli tilanne myös, kun käsittelimme ullakkoportaiden kohtaloa.

Vaihtoehtoina portaiden paikaksi oli eteinen, olohuone, kodinhoitohuone ja makuuhuone. Myös ulkopuolelta päädystä oli hetken vaihtoehtona pöydällä. Se ei miellyttänyt Vantaan kaupunkia eikä allekirjoittanutta. Päädyimme lopulta ratkaisuun, että ullakkoportaat asennetaan meidän makuuhuoneeseen.

Päädyimme käytävän sijaan sijoittamaan portaat makuuhuoneeseen. Kävimme mieheni kanssa mittaamassa, että portaiden asennuksen jälkeenkin myös sänky mahtuu makuuhuoneeseen. Kattotuolit kun olivat näkyvillä, niin mitattiin seinästä sängyn päätyyn asti ja katsottiin, että varmasti yläpuolella on tilaa vielä portaille. Koska ei sekään olisi ollut mikään ratkaisu, että sänkyä tulisi siirtää ennen kuin portaat ullakolle saa vedettyä alas.

Ullakolle on hyvä varastoida. Eristeet (Ekovilla) on M1 luokiteltujen vanerien takana.
Vielä muutamassa kohdassa on pientä tilkitsemistä. Olen suorastaan onnellinen ullakosta!

Ullakkoportaissa ei ole toistaiseksi M1 luokituksia olemassakaan. Tämä tarkoittaa, että asennuksen yhteydessä, vaihdettiin joitakin osia, kuten levyssä kiinni oleva eristeet. Samoin luukun pintalevy tulee nikkaroida paremmaksi (M1). Ilmavuotoa ajatellen, tulee kulkuaukko koteloida tiiviiksi.

Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi luukun ulkonäön ja eristävyyden parantamiseen. Tämä on toistaiseksi vähän kesken. Mutta ullakkoportaat on vihdoin asennettu ja tilaa varastointiin on ihanan paljon.

Sisäseinien maalausta ja laattoja

Viimeisen relun kuukauden aikana on ollut some-puolella hiljaista, mutta tontilla on töitä tehty. Ei aina huimaa vauhtia, mutta koko ajan eteenpäin mennään.

Seuraajille tiedoksi, että osa ajasta on mennyt ilmanvaihdon asioihin. Kohta sekin on maalissa. Mutta sitä ennen käydään vähän laattoja ja maalausta läpi.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätimme, että valitsemme laatat kaikkialle taloon. Emme siis ota laminaattia tai parkettia. Olisi voinut olla, että jokin parketti olisi meille sopinut, mutta laatat ovat riskittömämpi vaihtoehto.

Laatat on hankittu Starkilta. Suuret kiitokset Martinlaakson Starkin Ville Haapaselle, että jaksoi veivata näiden laattojen kanssa. Me nimittäin olimme vähän epäileviä valinnasta, joten ko polttoerästä pyydettiin näytteet. Italiasta näytteet saapuivat. Hyviä olivat.

Halusimme lämpimän sävyisen, vaalean, valoisan laatan. Sellaisen mikä on pinnaltaan tasainen (ei tuolit keiku) ja kuitenkin jonkun verran eloisa kuvio. Laatta näyttää hiekkakiveltä ja siinä on erilaisia, luonnonmukaisia kuvioita. Yksikään laatta ei ole samannäköinen.

Ette muuten arvaa, mutta olin jo kertaalleen ostanut mustat laatat toisaalta. Onneksi suostuivat Bauhausissa purkamaan kaupan. Kokonaisuutena haemme (lue: haen) neutraalisuutta ja valoisuutta. “Pientä veivaamista” on oikeasti kaikkien laattojen kanssa tehty.

Vastapainoksi voi todeta, että tapetit päätettiin 10 sekunnissa. Isännän valitsema tapetti tulee olohuoneeseen.

Olohuoneeseen, keittiöön ja makuuhuoneisiin valitsimme 60×60 laatan Villeroy & Bochilta. Laatta on hiekanvärinen ja näin mukavasti lämpimän värinen että neutraali.
Käytävälle laatat asetettuna. Vielä ei saanut kävellä.
Ja laatat soljuvat jo olohuoneen puolelle.
Vuorossa makuuhuone. Otso Korhosen työntekijä hommissa. Hän oli tarkka ja mittaili pitkään laattojen istuvuutta talon pohjaan.
Hauskannäköistä, kun siniset palikat on asetettu laattoja pitämään paikallaan.
Ja tässä lopputulos saumallisena. Sauma on Kiilto 40.
Pojan huoneen lattiaa.
Eteinen. Lisää lattiaa.

Sisäseinien maalauksistakin vielä vähän kuvia.

Kuka on saanut kameran käteen. Vauhdilla tehdään maalausta.

Maalaaminen on todella hauskaa puuhaa, etenkin kun ei tarvitse huonekaluja siirrellä tai suojata. Gyproc-pinta seinissä imee todella paljon, joten maalausta on tehty jokaiseen seinään useampi kerros.

Ainakin 2 pohjamaalausta ja 2-3 sävytettyä maalausta. Hyvää jälkeä tulee, kun käyttää riittävästi maalia.

Helppo on Virtasen maaleilla maalata. Teini sai parempaa jälkeä kuin allekirjoittanut. Pakko oli tämä karvas tappio myöntää. Etenkin kun olen ollut suht paljon sudin varressa kiinni.

Kaikkialle seiniin olemme valinneet Terveen Talon parhaan kaverin, eli Virtasen sisustusmaalin.
Makuuhuoneen seinän syvennys. Tässä kuvassa vain pohjamaalattuna. Vielä tulee maalata oikealla värillä. Toki myös liukuovet vaatehyllyineen puuttuvat.
Isäntä otti työn alle paneelit, mitkä laitetaan kosteisiin tiloihin. Maalina on Virtasen paneelimaali ja sävynä lumi.
Virtasen pensselipesugeelillä putsasin sudit. Oli toimiva tuote.
Suteja putsattuina Virtasen pensselipesun jälkeen.

Seuraavat aiheet työn alla: saunan panelointi, paneelit kattoihin, maalämpöpumpun asennus, IV-kone ja asennus, tikkaat vintille, vaatekaapit, hirsiseinien käsittely, jne, jne.

Loppu häämöttää ihan tosissaan. Vaikka joka päivä käymme raksalla, niin silti ajatus kotimme valmistumisesta tuntuu uskomattomattomalta. Tulee välillä mieleen, että onko tämä sittenkin vain “liian hyvää ollakseen totta”.

200 päivää täynnä – loppu häämöttää !!

Lauantai 13.4. oli se päivä, jolloin meillä rakentaminen on kestänyt 200 päivää. Laskeminen on aloitettu siitä, kun kaivinkoneen kauha iskeytyi saviseen tonttiimme syyskuussa 2018. Aika on mennyt nopeasti. Onneksi, meillä on ollut varsin vähän vastoinkäymisiä tämän projektin aikana. Tämä on ehkä hyvä hetki pohtia reilun puolen vuoden tekemisiä.

Tavoite: Myrskytuuli 120. Tässä pohjakuva, mikä piti siirtää seinien pohjamaalauksen tieltä. Etelä on alhaalla ja pohjoinen ylhäällä. Pääsisäänkäynnin katos on oikeassa yläkulmassa.

Kuvituksena tähän juttuun olen laittanut sisätöiden ja sisäpintojen eri vaiheita. Nyt tilanne on, että 1) väliseinät on pohjamaalattu Virtasen pohjamaalilla ja 2) kosteiden tilojen ABL-laatat on asennettu, mutta ovat vielä vähän aikaa saumausta vailla.

Rakentaminen on niin monitahoista, että suunnitteluvirheiltä ja unohduksilta ei voi välttyä. Ja osa suunnitteluvirheistä johtuu, kun suunnitelmat eivät kaikilta yksityiskohdilta sovellu keskenään. Myös osa johtuu siitä, että allekirjoittanut ei ole osannut ajatella kokonaisuutta tai ennakoida riittävästi. Esim sähkösuunnitelmien lukeminen on jäänyt allekirjoittaneelta puolitiehen. Miestä ei nyt kyllä voi tähän kohtaan vetää mukaan. Täytyy rehellisesti katsoa peiliin. 😊

Kodinhoitohuoneen seinä on kosteuseristetty.
Kodinhoitohuoneen seinään on asetettu ABL:n laattoja, 30×60 tiililadonnalla.

Talotehtaan kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä koko projektin ajan. Honkarakenteella useamman henkilön kanssa, mm Jyri Välilän, Eino Meriläisen ja myyjämme kanssa. Tottakai olemme olleet myös vastaavan mestarin, Harri Laurosen, ja sisätöiden vastaavan, Otso Korhosen kanssa koko ajan yhteyksissä.

Projektimme ollessa erikoisempi, Terve Talo-kohde, niin olemme varmasti monista muista kohteista poiketen keskustelleet talotoimituksen jälkeen materiaalivalinnoista ja prosesseista Honkarakenteen kanssa normaalia enemmän. He ovat myös antaneet näkemystään ja kysyneet VTT:ltä tarpeen vaatiessa. Yksi tällainen kysymys oli, että mitä teippiä tai muuta materiaalia tulee käyttää saunasadun liittämisessä yhteen. Emme löytäneet M1 luokituksen materiaalia tätä tarkoitusta varten. Nyt tämäkin kysymys on ratkaistu.

Kiitos Starkille, että saimme Kiillon mallitikut hetkeksi lainaan. Helpompi tehdä valintaa.
Saumausaineet pohdinnassa. Kiilto on varma valinta.

Aviomieheni on hyvä pohtimaan rakennustarvikkeiden menekkiä tontilla ennakkoon. Olen havainnut, että hän miettii noin 2-3 viikon verran eteenpäin. Kun tavarat ovat ajoissa käytettävissä, ei siis ole tarvinnut suinpäin säntäillä rautakauppaan. Ennakoinnissa on myös se hyvä puoli, että ehtii vertailla materiaaleja ja hintoja paremmin. Ja kun materiaali on laskettu hyvin, niin pääsääntöisesti on tarvittava määrä kerralla tontille viety. Ei siis peräkärry-rallia ole lisähankintoihin tarvittu. Ei myöskään ole työt seisahtuneet, koska jonkun olisi päivän aikana pitänyt lähteä hakemaan materiaalia kaupasta. Ennakointi on avainsana, vaikkakin lajina haastava.

Kosteuseristettä laitetaan lisää, jotta paksuus on hyvä. Kuvassa pienempi WC.
Takaseinän laatta on Bauhausista (Epoque). Ja sivuseinät on ABL:stä. Sama tila kuin yllä, eli pienempi WC. Nyt seinälaatat jo paikoillaan.

Stark Martinlaakso, Ville Haapanen on ollut tosi avulias ja mukava. Hän on rennon rauhallisesti käynyt tarpeitamme läpi. Auttanut materiaalien taustatietojen selvittämisessä (mm M1 vaatimus) ja monella muullakin tapaa ollut avulias ja asiallinen. Starkilla kaikki ovat olleet mukavia. Nuori tiimi missä on energiaa ja näkemystä. Apua saa, kun sitä tarvitaan.

Myös Suutarilan Starkin sisustusneuvoja Johanna Koivuluoma on ollut suureksi avuksi. Itselleni sisustaminen ei ole luontaista, joten en näe niin herkästi värien vaikutusta kokonaisuuteen.

Tässä kun pohtii kokonaisuuksia syksystä tähän päivään, niin nousee mieleen, että maakostean betonin (Bekason, Bekafloor) valitseminen oli hyvä ratkaisu. Ei turhaa veden kantamista velli-betonin muodossa taloon sisälle. Tämä vähensi kuivumisaikaa. Lisäksi maakosteaa betonia ei tarvitse hioa, joten yksi työvaihe vähemmän ja myös pölyä taloon sisälle vähemmän.

Pari asiaa olemme joutuneet laittamaan uusiksi: 1) IV-koneen vaihto ja 2) on laattojen vaihtaminen.

IV-koneen vaihtamisesta teen jutun, kun homma on paketissa. Olen huomannut, että vasta loppuun saattamisen jälkeen on parempi kirjoittaa.

Saunan eristeenä on myös Ekovillaa.
Tässä Kingspan-levyt jo asennettu saunaan. Suihkutila vielä eristämättä.
Hyvän näköistä.
Tässä levyt vielä ilman teippiä.
10×10 laattaa valitsin, koska haluan helpot ja toimivat kaadot.
Suihkutila jo kosteuseristetty ja ABL:n laattojakin on jo laatikoissa lattialla.
Alla on ensimmäinen ABL:n 10×10 laatta sommiteltu lattiaan. Ei muuten sopinut ollenkaan, vaikka näytti kaupassa ihan ok ja myös raksalla ihan ok, kunnes se aseteltiin kuvan osoittamalla tavalla. Alle sekunnin sadasosassa tein ratkaisun, että vaihtoon menee.

Kosteiden tilojen lattialaatta meni kertaalleen uusiksi. ABL:n myyjän kanssa asia oli helppo hoitaa, kun laatat olivat vasta saapuneet tontille. Syynä vaihtamiseen oli, että ensimmäinen valinta ei toiminutkaan. Sen huomasi vasta, kun laattoja aseteltiin paikoilleen.

Suihkuhuoneen seinän alaosaan laitetaan lisäsuojaus.
Pienemmän wc:n sisäänkäynti. Lattiaa on tasoitettu, jotta kaadot toimivat.

Peräkärryllä on mies ahkerasti käynyt tyhjentämässä roskia kaatopaikalle. Jätettähän rakentamisessa tulee. Siltä ei voi välttyä. Toistaiseksi olemme todenneet, että jätelava olisi ollut turhan järeä tapa hoitaa roskia pois tontilta. Toki Vantaalla matkat sorttiasemalle ovat suhteellisen lyhyitä, joten pienellä peräkärryllä kuljettaminen ei ole kovin tuskallista. Samoin kotimme on vain 120 m2, joten jätettä tulee vähemmän.

Perheessä raksaväsymys menee vaiheittain perheen jäseneltä toiselle. Mies osaa sen kyllä peittää hyvin. Hän vain puskee eteenpäin. Asia, hankinta, päätös kerrallaan. Itselläni tulee kiukku ja väsymys. Olen päättänyt, että en päivitä blogia, mikäli väsymys on liian korkea. Silloin yleensä ei nimittäin somessa tule hyvää jälkeä. Ja toinen syy radiohiljaisuuteen on, että asioiden etenemiseksi tulee keskittyä työstöön ei kirjoittamiseen.

Stressi toki näkyy myös aika ajoin pohdintahetkenä yön pikkutunteina sängyssä kylkeä vaihtamisen merkeissä. Onneksi nämä kerrat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. 😊

Etualalla Harri Lauronen ja taka-alalla keittiön seinan koolauskäynnissä.
Keittiön nurkkaus toisesta kuvakulmasta. Pohjamaalaus on tässä kuvassa vasta kerran tehty. Pohjamaalina on käytetty Virtasen Sisustusmaalia.

Mitä seuraavaksi:

  • Maalämpöpumpun asennus
  • Keittiö ja muut kiintokalusteet
  • Vaatekaapit
  • Sisäovet
  • Valaistus
  • Vintille portaat, lattiat ja muut
  • Listat kattoon ja lattiaan
  • Tapetointi ja maalaus
  • Maatyöt ja pihatyöt

En pitkään aikaan uskaltanut ollenkaan ajatella, että kotimme valmistuisi kohta. Emme halunneet ajatella määräaikaa ollenkaan. Tutuille saatoin kysyttäessä sanoa, että 3kk, tai 6kk, tai ehkä kesän alussa, mahdollisesti vasta kesän lopussa. Välillä oli ihan sama, mitä sanoi. Rakentaminen venyy joka tapauksessa.

Muutostilanteita ja yllättäviä käänteitä tulee kunnioittaa, jotta ei liian lukkoon lyödyn aikataulun ja turhan hätiköinnin takia tehdä virheitä. Esim. kuivumista ei voi varmuudella aikatauluttaa.  

Tuntui liian voimakkaasti siltä, että jos määräaika sovittaisiin ja siitä jouduttaisiinkin lipeämään, ei sitä vastoinkäymistä jaksaisi. Jo ennen rakentamisen aloittamista vastoinkäymisiä on ollut riittävästi.

MUTTA, nyt kevätauringon paistaessa päivä päivältä voimakkaammin, tulee pienoinen ajatus, että ilman määräajan sopimista on lopputöiden ja lopullisten päätösten (materiaalivalinnat) tekemistä on mahdotonta saada hommaa päätökseen. Näinhän asia toki kliinisesti katsottuna onkin. Mutta tunteet eivät toimi kliinisesti.

Niinpä pikkuhiljaa, kun rakentamisen päivistä 200 on takana, alkavat ajatukset nousta herkemmin pintaan, että kesäkuun puoliväli olisi lopullinen määräaika. Ammattilaiset ympärillämme sanovat, että ilman muuta silloin ollaan valmiita. En toki ole ammattilainen, mutta silloin tulisi kaikkien vaiheiden sujua ilman katkoa ja kitkaa. Sen verran meillä on kokemusta takana, että ”Not gonna happen!”

Olen kuitenkin sortunut jo siihen, että valmistuminen on seuraavan 2 kk:n aikana ja muuttovapaata on jo varattu kesäkuun toiselle viikolle. 😊 Viive, jos sellainen kulman takaa tulee kuvioihin mukaan, tuskin on kuitenkaan viikkoa kahta suurempi.

Harkot on käytävän kosteiden tilojen seinissä. Ja vastapuolella näkyy, että väliseiniä ei ole vielä täytetty eikä levytetty. Myös katon rajassa koolausten väliin jääneet aukot ovat täyttämättä. Ovi oikealla vie siis kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin.
Pistorasiat meinasivat jäädä käytävän päähän keskelle seinää. Onneksi asia huomattiin, ja voitiin helposti korjata.
Käytävän ja makuuhuoneiden seinät on pohjamaalattu. Oikealla näkyy kohdinhoitohuoneen seinän laattoja.

200 päivän jälkeen rakentaminen tuntuu varsin hyvältä. Syksyllä ajattelin, että perheenä olisimme vielä enemmän kuluneita ja väsyneitä.

Toki stressi ja viimeisten vuosien vaikeudet on ajoittain kovastikin pinnalla. Silti avioero ei ole lähimaillakaan. Riitelymme, mitä toki säännöllisesti harrastetaan, on onneksi ennemmin kinastelua, kuin todellista syvien tunteiden sotatilaa. Johtuuko tämä meistä itsestä vai siitä, että aiemmat kokemukset olivat huomattavasti rankempia.

Joka tapauksessa odotan pääsyä omalle aurinkoiselle terassille aamukahville ja kuuntelemaan lintujen laulua. 😊 😊

Kuva aurinkoiselta eteläseinältä. Terassi, missä tänä kesänä juodaan aamukahvia linnunlaulun säestämänä, on oikeassa alakulmassa.

VÄLIPALA: Kevättä ilmassa, savea maassa

Kun lumen sulamisen yhteydessä astelin tontilla valkoisilla kengillä, niin Vihdin PR-Rakennus Oy ja Rauno tulivat mieleeni. Jotkut teistä lukijoista saattavat muistaa saven aiheuttaman paniikin ennen kuin talopaketti toimitettiin tontillemme. (Artikkeli. Päivä 29. Talotoimitus, marraskuu 2018.)

Kuva lokakuulta, kun talotoimitus oli tehty. Tässä näkyy hyvin, miten järkevää on sorapedin teko. Savea on yllin kyllin sorapedin ympärillä.

Syksyllä oli vaarana, että painavat hirret olisi toimitettu suoraan saven päälle. Jotta näin ei kävisi, Korhosen Otson ehdotuksesta hoiti Vihdin PR-Rakennus Oy meille nopeasti asialliset kulkuväylät ja n 200m2 sorapedin mille laskea hirret ja muut talopaketin materiaalit.

Kulkuväylä parkkipaikalta taukotuvalle.

Nyt haluan nostaa esille, että investointi tontin infrastruktuuriin tällä tavalla kantaa hedelmää pidemmälle. Kyllä nyt harmittaisi uudestaan, jos taas menisi savivellissä tarpomiseen ja saappaiden putsaamiseen turhanpäiten aikaa ja vaivaa. Ennen kulkuväylien laittamista, meillä oli jatkuvasti autot ja muut paikat savessa, vaikka vaihdoimmekin kenkiä ja saappaita jatkuvasti. Savi vain levisi koko ajan joka paikkaan.

Savivellia ja lätääköitä iso tontti täynnä. Kivä, että kevät ja kesä tulevat, mutta sillä on saviset lieveilmiönsä.
Poluilla lumi sulaa nopeammin.

Vihdin PR-Rakennuksen tekemät käytävät ja polut olivat jälleen kerran tärkeässä roolissa, jotta savi ei leviäisi joka paikkaan. Nostan tämän aiheen esille, sillä en ajatellut, että rooli olisi näin merkittävä myös keväällä. Syksyllä pelkäsin hirsien puolesta, nyt keväällä on sisätyöt käynnissä. Savea en halua mihinkään. En hirsiin, enkä sisälle laattoihin, seiniin, tms.

Jos tuntuu, että maatöiden lasku on kova, niin tässä kohtaa investointi on kannattava. Lisälasku polkujen tekemisestä on moninkertaisesti arvonsa väärti. Ei tarvitse hioa hirsiä tai vaihtaa muita materiaaleja, sen takia, että savi olisi niihin tarttunut. Tämä on tämän artikkelin pointti. Mikäli rakennat saven päälle, niin ei kannata tässä kohtaa himmailla.

Isäntäkään ei kuljeta savea epähuomiossa mukanaan. Ja taukotuvan seinällä näkyvät Virtasen maalitehtaalta saadut ilmaiset virtas-näytteet.

Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa. Kiitos Otso & Rauno!

VTT visiitillä

Torstaina 28.3. tuli VTT:n asiantuntija Mikko Saari kahville. Tarkoituksena oli vähän tutkailla ja tutustua kohteeseemme. Käynti oli epävirallinen, mutta myös mukava. Pääasiassa turisimme kotimme rakentamisen vaiheista ja huomioista mitä olemme tässä matkan varrella tehneet liittyen Terve Talo-konseptiin.

Meille VTT:n vierailu oli mieluisa ja tärkeä. Saammehan heidän näkemystään asioiden toteuttamisesta ja myös ehkä huomioita, kuinka jatkoa kannattaa pohtia. Toki meillä oli jännitystä ilmassa, että mitä huomioita tästä epävirallisesta käynnistä tulee.

Tekninen tila katsottu. Kuvassa vasemmalla isäntä. Kuvassa keskellä vastaava mestarimme Harri Lauronen tutun asiakirjakansion kera ja VTT:n asiantuntija Mikko Saari (oik.).

Paikalla oli Honkarakenteen edustajina Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki, vastaava mestarimme Harri Lauronen ja sisätöiden vastaava Otso Korhonen. Myös pari työmiestä jatkoi hommiaan, kun me siellä porukkana tutkimme paikkoja ja jutustelimme rakentamisesta. Vielä kun olimme mieheni kanssa myös paikalla, niin tuntui että tupa olikin täynnä väkeä. Hyvä niin!

Tässä kuvassa on jo vintillä käyty.

Saimme ensimmäisenä hyvät kommentit sisäilman laadusta. Oli kuulemma hyvä hengittää. Aivan erilainen kuin normaalisti rakennustyömaalla. Ei ollut sahauspölyä ilmassa. Ei myöskään lattioilla. Meille sisäsiisteys on normaalia, joten emme itse enää oikein kiinnitä siihen edes huomiota.

Sähköt olivat myös siististi tehty. Tästä on kiittäminen Jarkko Kyllöstä.

Sähkärimme Jarkko Kyllönen kuvassa. Oli koko porukalla niin kova vauhti päällä, että piti pysäyttää kuvaan. Kuva otettu maaliskuussa, ennen VTT:n vierailua.

Kun sahataan rakennuksen ulkopuolelle rakennetussa teltassa, niin pölyä ei sisälle tule. Ja joka kerta, kun työmiehet kulkevat sisään ja ulos, niin he pyyhkivät jalat. Kaikki tämä lisää työtuntien määrää ja hidastaa työtahtia. Se on yksi aihealue, mikä nostaa Terve Talo-rakentamisen hintaa.

Suurin aihe on, että IV-kone menee vaihtoon ja tältä osin IV-suunnitelman päivitys on käynnissä. Onneksi IV-konetta emme olleet ehtineet tilata.

IV-koneen vaihtamisesta huolimatta, pääasiallinen anti käynnistä meille oli, että saimme vahvistusta tapaamme toimia ja toteuttaa asioita. Terve Talo-konseptin mukainen rakentaminen on siis mahdollista onnistua.

Kahvi kohta tippunut ja nyt vielä keskustellaan yleisistä asioista, mitä tulee Terve Talo-sertifiointiin. Kuvassa Mikko Saari, Harri Lauronen, isäntä, sisätöiden johtaja Otso Korhonen, Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki. Kuvassa taka-alalla myös tuttu sahausteltta. Se onkin ollut oikea linssilude tässä koko rakentamisen ajan.

Olemme myös matkan varrella käyneet muutaman aiheen parissa keskustelua, että kuinka tulee toimia, esimerkiksi tilanteessa, kun Terve Talo-konseptin ohjeistus on ollut mielestämme epäselvä tai tiettyä tuotetyyppiä ei ole löytynyt M1-luokituksena. Kaikkeen tähän olemme saaneet sekä Honkarakenteelta että VTT:ltä apuja.

Vertia mitannut kosteutta lattiavalusta takkavarauksen kohdalta.

Kävimme pitkään myös keskustelua onteololaattojen saumojen kuivattamisesta. Miten Humitor oli kuivatuksen onnistuneesti toteuttanut. Ja myös miksi tällainen kosteusongelma edes pääsee syntymään. Tässä on mielestäni yksi Terve Talo-konseptin mukaisista helmistä: tarkistetaan ja valvotaan myös sellaisia asioita, mitä normaalissa rakentamisessa ei katsota.

Uskonkin, että tämän konseptin eri osa-alueita siirtyy vähitellen myös tavalliseen rakentamiseen normiksi. Mm levykuivainten käytöstä pientalojen kohteissa on syytä omaistajien harkita. Onko järkeä jättää asia tarkistamatta vain sen takia, että sitä ei ole ennenkään tehty. Ja kantaa riskiä kuivumisesta tai kosteuden siirtymisestä rakenteisssa vuosien saatossa. Olemme todella kiitollisia Vertian asiantuntijalle, että hän suositteli Humitoria.

Yhteenvetona käynnistä voisi sanoa, että hyvin pärjättiin VTT:n arvion mukaan.

Lumet sulavat kovaa vauhtia. Ja yhtä kovaa vauhtia lähestyy mahdollinen muuttopäivä. Varovaisin mielin tässä uskaltaa pohtia, että valmistuminen ja muuttaminen eivät sitten taidakaan enää olla abstrakteja asioita. <3

Talon väri ja pakkasella maalaaminen

Meillä ulkomaalaus ei ole vielä ihan ajankohtainen. Sisätyöt täysin kesken, mutta päätin kuitenkin aloittaa tämän aiheen työstön ajoissa. Olisi inhottavaa, jos talon väri epäonnistuu, vaikka turhan kiireen & heikon keskittymisen vuoksi.

Mukana siis 4 väriä, Virtasen 4 öljyn ulkomaali. Myös mukana maalarin työn siivittämistä varten kahvia & aurinkoa.

On syytä rauhassa katsoa eri värejä eri vuodenaikaan, eri vuorokaudenaikaan, eri säässä. Valittua väriä on hyvä katsoa monta kertaa. Toki aina voi maalata toiseen kertaan, jos tuntuu, että varotoimenpiteistä huolimatta vikaan meni. 😊

Valitsimme Virtasen 4öljyn maalin, koska se on hengittävä ja muoviton maali. Virtasen tuotteet ovat hyviä ja jo pitkään käytössä olleita. Maalin hengittävyys on olennainen tekijä, koska haluamme, että hirret säilyttävät hyvän ominaisuuden hengittää. Emme pyri rakentamaan muovitonta taloa, mutta silti se on hyvä kriteeri. Vähän meille muovia kaiken kaikkiaan taloon on laitettukin. Näin ollen, Virtasen maali sopii meidän Terve Talo pakettiin.

Nykyään maalaaminen talvikelillä on meille normaalia.

Pakkasella maalaaminen

Tokihan meidän mieheni kanssa piti vähän kokeilla, kun Virtanen niin kovasti pakkasella maalaamista on mainostanut. Maalasimme taukotupamme seinään Virtaen 4 öljynmaalilla eri värejä sunnuntaina 3. maaliskuuta 2019. Siitä on kuvia ja kommenttia myös Terve Talon facesivuilla. Pakkasta oli tuolloin -5 … -7C.

Tajusimme ottaa kuvan lämpömittarista vasta päivän edetessä. Suhteelllisen kosteus on 58%, kun sen tulee olla alle 80%.

Maalaaminen kuivalla, tuulettomalla, aurinkoisella pakkaskelillä oli kivaa. Sää oli oikeasti mitä mainion tähän työhön. Sai sopivassa suhteessa happea, liikuntaa ja aurinkoa. Kaiken kukkaraksi sai jotain konkreettista aikaiseksi!

Kesällä usein aurinko tuntuu räkittävän tosi kovaa ja silloin myös maali saattaa kuivua liian nopeasti. Tai sitten on pelko vesisateesta ja kosteudesta yöllä. Isossa pinnassa, kuten talon seinässä, ei ole kiva, jos sade pääsee yllättämään kesken kuivumisen.

Kuva napattu kesken töiden. Kuitenkin huomattavaa on, että peittävyys on hyvä.

Nyt pakkasella maalattava pinta oli hyvä ja ilma oli viileä. Toki suora keväinen aurinko on kirkas ja saattaa vaikuttaa maalattavaan pintaan. Me emme nyt huomanneet mitään haittavaikutusta. Kivaa oli ja hyvää jälkeä tuli!

En laittanut pohjaksi mitään pohjakäsittelyä. Viime syksynä pinta oli käsitelty Virtasen homeentappajalla. Ja sudit olivat tarjouslaarista.

Vasta kolme ensimmäistä väriä maalattu. Oljen keltaisessa näkyy jo nyt puun syyt hyvin.

Maalin sively oli todella helppoa. Ei tullut roiskeita yhtä paljon kuin normaalisti saan aikaan. Vaatteetkin meinasivat säilyä ilman tahroja. Toki yllä oli 15 vuotta vanha ulkoiluasuste. Tämä puku on jo pidempään hallitusti raksakäyttöön ollut ohjattuna.  

Laitoin siis maalia ronskisti puun pintaan, mutta noroja ei saanut syntyä. Ja tein viimeisen vedon aina samaan suuntaan. Vähemmän sai maalia hinkata yhteen kohtaan, kuin kokemukseni muiden maalauskertojen kanssa on ollut. Tämä tulee olemaan hyvä ominaisuus, kun maalataan isoa pintaa. Työ valmistuu nopeammin ja tulos on helpommin tasalaatuista.

Maalaaminen kannattaa tehdä rauhallisin, systemaattisin, pitkin vedoin. Maali levittyi helposti. Ei tarvinnut paljon sutia, kun pinta oli tasainen. Siis tuotteen maalattavuus on hyvä. Sopii tällaiselle sunnuntaimaalarillekin.  😊

Ehkä parempien välineiden avulla saa  vielä vähän paremman lopputuloksen. Nyt meillä oli mielessä vain värin valinta.

Värin valinta

Ja tässä välissä olemme värivaihtoehtoja katselleet ja tutkailleet. Mikä olisi paras. Vieläkään en tiedä. Yleensä olen todella nopea päättämään.

Tässä jo talviaurinko menee taivaarannan taa, joten kaikki sävyt näyttävät sinertävän enemmän. Hyvä nähdä maalit eri vuorokaudenaikaan.

Kyselin kavereilta ja tutuilta, että mikä väri olisi hyvä. Näytin kännykästä ja/tai tabletilta kuvia. Ensimmäinen kommentti oli usein ”Toi sininen voisi olla hyvä!”. Hämmennyin. Vaihtoehdoissa ei ollut sinistä.

Teknos T7065. On vaalea beige, mutta kuva vääntää kylmän harmaaksi tai sinertäväksi. “Se sinertävä”

Yritin ottaa kuvia eri valaistuksessa, jne. Mutta aina vain vaaleampi beige oli aina siniseen vivahtava. Yksi tuttu totesi heti, että kyseinen väri on kylmä. En tätä itse mitenkään havainnut, vaikka katsoin värejä pitkään. Siis ainakin 3 viikkoa. Ajattelin vain, että väri on eri, koska someen laitettuna sävy muuttuu. Ja myös ihmiset näkevät värit eri lailla. Isolla pinnalla väri on erilainen. Myös pinnan laatu vaikuttaa (puu vai kivi)

Vanha kokemus väärästä värivalinnasta

Aikoinaan halusin kotiimme (siis siihen purettuun) harmaan seinän. Valitsin kaupassa huolella pienistä mallilapuista hyvän värin. Maalasin sen ja ei tullut harmaata seinää. Tuli harmahtava lila. Väri meni vaihtoon. Seuraava onneksi onnistui. Seinä oli harmaa. 😊

Mutta tämä tapahtui yli 10 vuotta sitten. Tällä kertaa en haluaisi maalata kahteen kertaan. Kyseessä kuitenkin vähän enemmän maalattavaa kuin vain yksi seinä. 😊

Jos tykkää harmaasta talosta, niin hyvä on ottaa aikaa ja tutkailla sävyjä luonnossa. Vaikka näkisi jonkun hyvän kivitalon harmaana, niin se ei välttämättä ole saman sävyinen oman talon (puu)pinnassa. Useimmat meistä tykkäävät harmaasta muualla kuin omissa hiuksissa. Niinpä tämäkin aihe on hyvä ottaa käsittelyyn rauhassa, jotta lopputulos (harmaa) näkyy seinässä eikä hiuksissa. Vaikka rakentaminen tunnetusti tuottaa harmaita hiuksia!

Mallivärit Virtasen maalitehtaalta – sitä saa mitä tilaa 😊

Tilasin mallivärit www.virtasen.fi osoitteesta, mistä saa ilmaiseksi nk virtas-näytteitä. Ja sävytyksen he tekevät heidän oman värikartan tai minkä muun värikartan mukaan vain. En aluksi rohjennut kysyä muun värikartan väriä. Turha huoli! He tekevät minkä kartan mukaan vain. Eli kerro haluamasi väri. Sitä saa mitä tilaa. 😊

Tilaamani Teknoksen värikoodit näkyvät etiketeissä: T7064 & T7065.
4 väriä maalattu. Sävyt ylhäältä alas: Teknos T7065, Teknos T7064, Virtasen Oljen keltainen ja alimpana Virtasen sävykartan Kartanon keltainen. Huomaa, että on oksaista puuta. Toiseen kertaan on tarpeen maalata. Tässä vain yhden maalauskerran jälkeen.

Omat värivalintani oheisiin malleihin olivat ylhäältä alas lueteltuna:

  • Vaalea ruskea tai beige, Teknoksen ulkovärikartta, T7065
  • Vaaleampi beige, Teknoksen ulkovärikartta, T7064
  • Oljen keltainen, Virtasen värikartasta
  • Kartanon keltainen, Virtasen värikartasta
Ylempi maalipurkki on T7064 ja alempi on T7065. Eli sävyt ovat tässä enemmän oikein. Maalatussa pinnassa ulkona kuvaaminen tekee iPad tepposet värille T7064.
Pala Teknoksen ulkomaalien värikarttaa.

Toinen erikoinen asia, minkä huomasin, on että oljen keltainen väri onnistui maalauksellisesti jäätävän hyvin. Laitoin väriä jokaiseen malliviivaan yhtä paljon, mutta keltaisen värin sain nätisti kuultomaalatuksi. Ja väri oli loppujenlopuksi hyvinkin sitruunainen, raikas keltainen. Aurinkoinen koti. 😊

Vain kertaalleen maalattu Virtasen sävy Oljen keltainen.
Kahteen kertaan maalattu Virtasen sävy Oljen keltainen. Puun syyt eivät enää näy niin hyvin.

Olen ymmärtänyt, että kuultomaalaus on todella haastavaa amatöörille (kuten minä). Toki olen maalannut ja petsannut aika paljon terasseja, seiniä, ovia ja muita juttuja. Amatööriydestäni huolimatta tämä keltainen väri onnistui hämmentävän hyvin ja puun syyt näkyvät nätisti. Ei ole eri paksuudella väriä seinäpinnalla. Kuvia ohessa.

Kyllä nuo muutkin värit olivat onnistuneita, mutta keltainen yllätti minut.

Mistä väristä itse pidät? Mitä itse katsot talon värissä? Mihin kiinnität huomiota talon värityksessä?

Laitoin taustalle vihreän paperikassin, mikä tuo värit paremmin esiin. Siksi myös ulkomaali kannattaa kokeilla omassa ympäristössään. Naapurinkin talon väri voi vaikuttaa oman kodin sävyyn.

Ajankohta valmiin kotimme maalaukselle

Kokemukseni pakkasella maalaamisesta oli niin hyvä, että meidän pitää pohtia uudestaan milloin maalaamme talon. Nyt sitä ei voi tehdä, koska sahausteltta on edessä ja muutenkin rakennustyöt ovat kesken. Suosittelen talvea.

Muuttomme ollee ennen juhannusta 2019. Maalaammeko heinäkuussa vai jätämmekö sen talveen.

Joka tapauksessa, maalaamista ei ehkä kannata suorittaa, kun aurinko paistaa suoraan talon seinään. Kesällä on valoisaa pidempään, joten työ luistaa siltä osin paremmin. Jos kesä on täynnä muita projekteja, niin talon maalauksen voi huoletta jättää paremmalle säälle, eli talveen! Kesällä on tehtävä puutarhatyöt. Kun maa on jäässä, niin puiden istuttaminen ja nurmikon laittaminen ei onnistu.

Suositus onnistuneeseen maalaamiseen on maalata talvikelillä. Se vähentää allekirjoittaneen stressiä kesältä!