ILMANVAIHTO & SOPIVA IV-KONE

Ilmanvaihto – osa 1

Sisäilman laatuun vaikuttava, oleellinen tekijä on ilmanvaihtokone.

Talomme on yksinkertainen, suorakaiteen muotoinen ja Suomessa paljon käytetty Honkarakenteen Myrskytuuli 120. Niinpä iv-koneratkaisut tähän kohteeseen eivät ole rakettitiedettä, kuten ne ovat joskus vaikkapa kouluissa.

[Esim Kartanonkosken koulu Vantaalla: iv-raportti vuodelta 2010 on mm todennut, että iv-laite ei sovellu rakennukseen, ja silti sama laite on ollut käytössä ainakin vielä vuonna 2017.]

Ilmanvaihtokoneen valinta on kuin tietokonetta tai autoa lähtisi ostamaan oli lähtökohtana hyvä. Valitset tuotteen kuin tuotteen, niin toimintavarmuus on olemassa. Siirtyminen paikasta A paikkaan B onnistuu niin Audilla, Renaultilla kuin Kiallakin. Tai kirjoittaminen, googlaaminen, viestien lähettäminen onnistuu päätteellä kuin päätteellä. Suuria toiminnallisia eroja tuotteiden välillä ei ole. Toki tehoissa on eroja. Mutta se ei estä pääasiallista toimintaa.

Kotimme on yksinkertaisella pohjaratkaisulla tehty. Joten kaikkien teknisten laitteiden valinta on tehty tässä valtakunnassa useasti. Ja ihan onnistuneesti.

Tämä lähtökohta oli suuri lapsus allekirjoittaneelta, koska en riittävästi kiinnittänyt huomiota joka käänteessä iv-koneen yksityiskohtiin. Myönnän virheeni. Lopppu on onnellinen, sillä saimme asiat ajoissa korjattua.

Kun rakennusprojekti ei ollut kuin suunnittelua ja pohdintaa, siis ihan alussa, niin iv-suunnittelijalta paperit tulivat. Vilkaisin niitä. Sehän on nimittäin simppeliä: putkea sinne, putkea tänne ja putkiston päässä on iv-kone. Katsoin vain, että putkien paikat eivät olleet ihan pielessä. Esim. ei vetoa työpisteen yläpuolelle.

Mutta kuvien ympärillä olevaa pientä tekstiä en tavannut hartaudella. Siellä oli iv-kone mainittu.

Nyt siskot ottakaa oppia. Tai sitten kyseessä olen vain minä, mutta kiireisen elämän keskellä en hoksannut koko kuviota. Suunnittelijat tekevät ehdotuksen suunnitelman muodossa, jos heidän valintaansa tai ehdotukseen ei reagoi, niin sillä mennään eteenpäin. Erikseen ei kysellä hankittavien laitteiden tai muiden materiaalien perään.

Koska kaikki suunnittelijat tiesivät meidän taustamme ja kohde rakennetaan Terve Talo-konseptin mukaan (olimme siitä lähestulkoon höyrynneet aika lailla), niin tämän vuoksi oletin, että kaikkien toteutus on nimenomaan sisäilman laadun lähtökohdista.

Terve Talo-konseptissa energian kulutus on myös otettu huomioon, mutta kyllä pääpaino on sisäilman laadullisilla ominaisuuksilla. Henkilökohtaisesti arvostan terveyttä tässä kohtaa enemmän, kuin esim energiankulutusta. Energiakulutuksen säästöt tulee toteuttaa muulla tavalla kuin sisäilman kustannuksella.

Aviomiehelleni oli ongelmatonta, että laite oli mainittu suunnitelmassa ja että minä olin ”lukenut” suunnitelman. Minä en ollut huomannut tai riittävän tarkasti rekisteröinyt laitteen olemassaoloa ko suunnitelmassa. Tämä on siis peruskuvio perhe-elämässä & etenkin rakentamisessa: ”Luulin, että ymmärsit/tiesit.”

Ilmanvaihtokoneet jaotellaan pyöriväkennoisiin ja vastavirtalämmönsiirtimiin.

Lisäksi on painovoimainen ilmanvaihto, mikä taas tarkoittaa, että ei ole mitään laitetta tai konetta. Ts ilma vaihtuu omalla painovoimallaan.

Pyöriväkennoisen etuna on lämmönvaihtimen korkeampi hyötysuhde. Noin 2 %-yksikköä korkeampi kuin vastavirtalämmönsiirtimessä. Energiansäästöä on myös ilmeisimmin perusteena ollut pyöriväkennoisen kehittämisessä. Eli poistoilmasta hyödynnetään lämpö. Energiatehokkuuteen panostaminen on toki ajatuksena hyvä.

Vastavirtalämmönsiirtimessä poistoilma ja tuloilma kulkevat kokonaan omia reittejään. Tällöin lämmön talteenotto on heikompi.

Alla kuva Swegonin esitteestä, mistä näkyy aika selkeästi laitteiden toiminallinen ero.

Kuva kopioitu Swegonin esitteestä.

Pyöriväkennoisessa samaan tilaan eli kennoon menee sekä poistuva ilma että uusi, puhdas ilma. Mistä siis muodostuu yleisesti paljon kaivattua energian säästöä.

Periaatteessa on mahdollista, että ajan kanssa kenno likaantuu, joten se ohjaa hivenen poistoilmasta hajuja, vocceja, partikkeleita takaisin ilmanvaihtoon, koska pyöriväkennoisessa puhdas ja käytetty ilma ovat samassa tilassa. Toki käytetty ilma voi jäädä kennoon, mikäli se ei ehdi poistua pyöriessään akselinsa ympäri. Tämä on harvinaista, mutta mahdollista.

Pyöriväkennoisesta mallista on ollut paljon kriittistä keskustelua. Suunnittelijamme Vesa Kolehmaisen mielestä keskustelu on lähtenyt liikkeelle julkisen puolen rakentamisessa pyörivän kennon aiheuttamiin ongelmiin, missä poistoilma palautuu tuloilman puolelle. Palautuneen ilman määrä on ollut pieni, niissä julkisissa kohteista mitkä Vesa hyvin tuntee. Mahdollisuus poistoilman palautumiseen lähtee liikkeelle, jos rakennuksen painesuhteet ovat vääriä.

[Sivuhuomautus: kouluissa painesuhteet ovat joskus olleet väärät. Tai ainakin niiden sisäilma-ongelma-koulujen kohdalla, joiden iv-raportteja olen äidin/vanhemman roolissa lukenut. Toinen näkökanta on, että ne ovat olleet suositusten mukaiset eli hieman tai hieman enemmän alipaineiset. Mikä on osoittautunut harmilliseksi, koska alipaineistetussa tilassa korvausilma otetaan rakennuksen rakenteista. Mikäli rakennus on vioittunut, niin -kansankielellä sanottuna- homeisista seinistä otetaan korvausilma. Pyöriväkennoisessa samaan kennoon menee poistuva ilma ja puhdas ilma. Etenkin, jos rakennuksen materiaaleissa on ongelmia, niin pyöriväkennoinen mahdollisesti lisää ongelmia hengittämisessä.]

Koska sisäilmaongelmia on nykyään paljon, niin kotien asukit haluavat itse päättää mikä laite asennetaan. Tämä päätös on mahdollista omakoti- ja paritalossa rakentamisen aikana. Mutta monessa muussa vaihtoehdossa (kerros-, rivitalo) asukas vain aistinvaraisesti toteaa ilmanvaihdon toimivuuden. Normaalin kaduntallaajan ei tarvitse edes tietää, millaisia laitteita on markkinoilla, mutta kasvavien sisäilmaongelmien myötä tämä on yhä oleellisempaa rakennuttajan pohtia.

Tähän asti ei vain ole ollut koskaan tapana käydä valintoja tarkasti läpi OKT-rakennuttajan kanssa. OKT-rakentajat ovat keskittyneet perinteisesti muihin ratkaisuihin kuin iv-laite, iv-putki, sähköjohto, tiivisteen materiaali, tms. Olemme nyt tässäkin eräänlaisen murroksen äärellä, koska sisäilman merkitys on rakennuttajille olennaisempi kuin ennen. Tai tämä siis on minun kokemukseni ja näkemykseni.

Uskon myös, että tulevaisuudessa ennen kuin kerrostaloista ostetaan asuntoja, halutaan tietää myös iv-suunnitelmien ja laitteiden sisällöstä tarkemmin. Sen verran merkittävää ilmanvaihto on ihmisen terveydelle, että tätä ei tulevaisuudessa tulla ohittamaan. OKT-kohteissa on muuttovalmiita ratkaisuja vähän tarjolla.

Mutta meidän IV-laitteen käsittelymme ei jäänyt tähän.

Terve Talo sertifikaatti vaatii käytettäväksi levylämmönvaihtimella (vastavirtalämmönsiirrin) varustettua IV konetta. Alun perin ajateltu laite Swegon Casa 5R Smart tuli vaihtaa levylämmönvaihtimella varustettuun Swegon Casa W5 Smart laitteeseen. Onneksi iv-konetta ei ollut vielä tilattu, kun virhe todella paljastui. Sitten vain päivittämään suunnitelmia ja vaihtamaan laitetta. Kiire tuli.

Lopullinen valinta: Swegon Casa Smart W5

Meillä oli pari haastetta kuitenkin käsillä. 1) teknisen tilan koko asetti rajoitteita. Tekninen tila on nimittäin todella pieni. 2) iv-putket oli jo asennettu, joten niiden lähdöt katosta eivät enää mitä suurella todennäköisyydellä tulisi vastaamaan uusia lähtöjä.

Lähdöt tässä kohtaa viittaavat tuloilman ja poistoilmalle tarkoitettuihin kanaviin. Niiden tulee mennä laitteen asetusten mukaan. IV-laitteessa ei voi vaihtaa esim ilman kulkusuuntaa. Lopullisen koneet lähdöt olivat eri kohdissa kuin alkuperäisen. Jotta lopullinen laite saatiin asennettua, tuli putkistoon asentaa enemmän mutkia. Näin meille lopulta muodostui ”tippaleipä” iv-laitteen yläpuolella.

Kuva kanaviston lähdöistä iv-laitteen yläpuolella. Nk tippaleipä.
Kanavisto oli jo asennettu ja koneen vaihtamisen myötä päätettiin vaihtaa myös laitteen sijainti. Tästä muodostui yhdistelmä, että iv-putket kanaviston ja laitteen välillä eivät olleetkaan enää yhtenevät. Ts. tippaleipä.

Kun uusi laite oli Vesa Kolehmaisen kanssa valittu, niin sitten hätäsoitto Swegonille, että nyt on jo kiirus ja tiedustelimme heiltä mistä saisi parhaimman avun, koska tarvitsimme laitteen nopeasti. Valittu iv-urakoitsijan, Arto Kantolan kanssa sovimme, että Uusimaa toimittaa laitteen. Antti hienosti ymmärsi, että meidän tilanne oli muuttunut koneen ominaisuuksien valjettua ja ripeää toimintaa tarvittiin.

Arto Kantola (iv-asennus) ja Vesa Kolehmainen (iv-suunnittelu). Kuva päivältä, kun käytiin yhdessä läpi tilannetta ja lopullisen koneen valintaa. Samalle tuli käydä tarkkaan läpi, että tippaleipä todella mahdtuu & onnistuu.

Swegon ei itse myy suoraan eikä toimita okt-rakentajille vaan heillä on alueittain Valtuutetuiksi Swegon Ilmateknikoiksi nimettyjä yhteistyökumppaneita, joille he ohjaavat kyselijöitä. Ilmateknikot ovat Swegonin kouluttamia ja valtuuttamia Ilmanvaihdon asennus, huolto ja jälleenmyyntiyrityksiä.

Swegon otti yhteyttä paikalliseen yhteistyökumppaniinsa alueellamme ja pian meihin olikin jo LVI Uusimaasta Katja Uusimaa yhteydessä.

Ja hommat lähtivät rokkaamaan. Taisimme olla ihan alle 48h Katja Uusimaan ja Niko Vuoren kanssa rakennustyömaallamme paikkoja ja piirustuksia mittailemassa. Ihanan ripeää ja ammattimaista toimintaa LVI Uusimaalta !! 😊

Katja Uusimaa ja Niko Vuori LVI Uusimaasta. Tässä katsastetaan teknistä tilaa ja pohditaan vaihtoehtoja.
Katja Uusimaa & Niko Vuori. LVI-Uuusimaa Oy.

Toimitus ja asennus

Laitetoimitus tuli ennätysajassa ja myös opastusta joka vaiheessa saimme hyvin sekä LVI-Uusimaalta että Arto Kantolalta. Arto Kantola asensi laitteen. 

Arto Kantola on mukava ja rauhallinen mies, jonka kanssa stressaantuneen rakennuttajan on helppo keskustella ja vaihtaa näkemyksiä. Arto vastaa aina hyvin selkeästi, jotta asiaan perehtymätönkin ymmärtää.

Yhteistyö IV-asentaja Arto Kantolan ja Vesa Kolehmaisen kanssa on koko ajan sujunut hyvin, niin tässäkin tilanteessa. Pasmat menivät vähän sekaisin, kun kone jouduttiin lennosta vaihtamaan ja saimme Swegonin avustuksella koneen nopeasti LVI-Uusimaalta.

Arto Kantola on asentanut ihan kaiken huolellisesti. Mm aina on ollut tulpat putkien päässä paikoillaan. Ohessa on kuvia iv-koneen käynnistämisestä, mikä on rakentamisen viimeisempiä vaiheita. Kaikki tulee olla valmista ja putsattu ennen kuin IV-kone käynnistetään.

Arto Kantola käy koneen rakenteita allekirjoittaneelle läpi.

Käynnistystä olin ns. omasta puolestani valmistellut siivoamalla monta päivää ja moneen kertaan. Seinälaattojen pyyhkiminen oli yllättävän työlästä, kun ei saumoista laatan pintaan jäänyt pöly lähde kerralla. 😊

Kosteusanturi

Swegonin Casa W5 Smart sisältää vakiona kosteusanturin. Käytännössä anturi mittaamisen lisäksi toimii proaktiivisesti. Saunomisen yhteydessä lähtee iv-laite kovemmalle teholle. Laite käy tehokkaammin, kunnes kosteus-% on tippunut riittävän alas.

Hirsitalo auttaa ylläpitämään tasaista kosteutta. Kosteusanturi toimii hyvänä tukena tässä. Iv-kone ja hirret toimivat hyvin yhteen. Pyykkääminen ja saunominen näkyvät kohonneina arvoina lyhytaikaisesti.

Ohjauspaneeli eteisen seinässä. Helppokäyttöinen. Ilmanvaihto on nyt normaalitilassa. Ei ole havaittua kosteutta ilmassa, eli ei olla saunomassa, ei pyykkiä kuivumassa, tai kukaan ei ole suihkussa.
Tehostustoiminto on hyvä apuväline, koska sitä käytettäessä iv-kone vaihtaa ilmaa korkeammalla teholla tunnin ajan. Tässä kuvassa tunnista on vielä 59 minuuttia jäljellä.

Tehostustoiminto on hyvä apuväline, koska sitä käytettäessä iv-kone vaihtaa ilmaa kovemmin tunnin ajan.  Käytän sitä joskus ennen nukkumaanmenoa, jotta tuntia ennen on ilma erityisen vaihtunut. Lisäksi käytän kovempaa tehoa usein pyykkipäivänä. Kotikielessä puhumme, että ”laitetaan kovennettua.” 😊

Tehostus lähtee toimimaan myös automaattisesti, esim suihkun jälkeen. Aviomieheni käy usein iltaisin suihkussa. Itse menen aiemmin sänkyyn lukemaan, ja silloin iv-laite hurisee kovalla. Tämä yhdistelmä aiheuttikin pienoisen vyyhdin, kun en suihkun ja tehostustoiminnan yhteyttä heti alussa oivaltanut. Kävin iv-asiantuntijoiden kanssa läpi vaihtoehtoja iv-laitteen äänen pienentämiseksi. Sen kun piti olla hiljainen, mutta aina nukkumaan mennessä oli ääni mielestäni turhan kovalla. Taustaksi vielä muistutettakoon, että meillä on laattalattia koko talossa ja eikä verhoja & mattoja ole ollenkaan. Toisin sanoen, äänet kulkeutuvat hyvin.

Ongelmaa pohdittiin muuttomme jälkeen alkusyksystä 2019 useasti. Keskustelin Vesa Kolehmaisen, Arto Kantolan, LVI Uusimaan, Harri Laurosen, Petteri Andersinin, Honkarakenteen, jne kanssa aiheesta. Mistä ilmiö johtuu, mitä vaihtoehtoja on ratkaisemiseksi olemassa.

Yksi varteenotettava ratkaisu olisi ollut äänenvaimentimet kanavistoon. Ne ovat eräänlaisia pehmeitä esteitä, mitkä pienentävät kanaviston reikää ja samalla vaimentavat äänen kulkua kanavistossa. Varmaan hyvin toimivat ja asialliset. Ohessa pari kuvaa internetistä.

Erilaisia äänenvaimentimia iv-kanavistoon kuvassa. Näitä ei ole meille asennettu.

Ilmeisesti IV-alan ammattilaiset käyttävät myös näitä omissa kodeissaan. Heille on myös helppoa toteuttaa kanaviston putsaamiset säännöllisesti. Sitähän vaimentimet vaativat, koska kanaviston putken koko vaihtuu, jolloin vaimentimeen tai sen läheisyyteen jää kiinni hiukkasia, mitkä ajan kanssa loogisesti pääteltynä häirinnevät ilman laatua.

Terve talon iv-putkisto ei saa välillä kaventua tai leventyä. Sen tulee olla yhtä paksu koko ajan, jotta minimoidaan mahdollisten hiukkasten jääminen kanavistoon. Ajan myötä hiukkaset yms voivat esteiden vuoksi kasaantua ja tällöin muodostuu ilman laatuun mitä todennäköisimmin haittaa.

Tämän vuoksi lopputulos oli, että emme asenna äänenvaimentimia. Päätöksen jälkeen vasta tajusimme suihkun ja äänen yhteyden. 😊 Nyt ääni ei edes häiritse, kun sen tietää vaimenevan pian. Puhumattakaan, koska kovempi ääni tarkoittaa samalla parempaa ilmaa.

Painotan vielä, että normaalisti, päivällä en kuule ilmanvaihdosta mitään ääntä. Se on täysin hiljainen, vaikka olisin yksin kotona.

Draamankaari iv-koneen hankinnassa oli tiivis, vaikka tosiasiassa rakentamisen yhteydessä voi helpostikin käydä, että jokin merkittävä aihe nousee esille viime tingassa pinnalle. Kun asia korjataan ennen vahingon syntymistä, niin lopputulos on onnistunut. Meillä toki draamankaari oli tiivis sen tähden, että terve talo-sertifikaatti olisi jäänyt saamatta, jos iv-laite olisi ollut väärä.

Tekstistä saattaa lukija päätellä, että kenen aiheuttama tämä tilanne oli. Tosiasiassa emme pysty tässä kohtaa yhtä tahoa nostamaan ”jalustalle”. Pääasia on, että asia tehtiin kerralla kunnolla ja kaikki olivat tilanteen ollessa ”päällä” asiaan paneutuvia, nopeita ja yhteistyökykyisiä.

Seuraavassa tekstissä paneudun Swegon CASA W5 Smart VOC-anturiin ja käyttökokemuksiin. Olemmehan nyt vuoden talossa asuneet ja ilma on yhä mielestämme loistavalla tasolla. Nukumme hyvin. Vieraat usein kommentoivat (esim. astmaa sairastavat) heti huomanneensa erinomaisen sisäilman. Alla pari kuvaa applikaatiosta esimakuna.

Seuraavassa osiossa käyn läpi Smart Access-applikaation käyttöä ja hyötyjä asukkaille.
VOC-käyrää Smart Access-applikaatiosta.

200 päivää täynnä – loppu häämöttää !!

Lauantai 13.4. oli se päivä, jolloin meillä rakentaminen on kestänyt 200 päivää. Laskeminen on aloitettu siitä, kun kaivinkoneen kauha iskeytyi saviseen tonttiimme syyskuussa 2018. Aika on mennyt nopeasti. Onneksi, meillä on ollut varsin vähän vastoinkäymisiä tämän projektin aikana. Tämä on ehkä hyvä hetki pohtia reilun puolen vuoden tekemisiä.

Tavoite: Myrskytuuli 120. Tässä pohjakuva, mikä piti siirtää seinien pohjamaalauksen tieltä. Etelä on alhaalla ja pohjoinen ylhäällä. Pääsisäänkäynnin katos on oikeassa yläkulmassa.

Kuvituksena tähän juttuun olen laittanut sisätöiden ja sisäpintojen eri vaiheita. Nyt tilanne on, että 1) väliseinät on pohjamaalattu Virtasen pohjamaalilla ja 2) kosteiden tilojen ABL-laatat on asennettu, mutta ovat vielä vähän aikaa saumausta vailla.

Rakentaminen on niin monitahoista, että suunnitteluvirheiltä ja unohduksilta ei voi välttyä. Ja osa suunnitteluvirheistä johtuu, kun suunnitelmat eivät kaikilta yksityiskohdilta sovellu keskenään. Myös osa johtuu siitä, että allekirjoittanut ei ole osannut ajatella kokonaisuutta tai ennakoida riittävästi. Esim sähkösuunnitelmien lukeminen on jäänyt allekirjoittaneelta puolitiehen. Miestä ei nyt kyllä voi tähän kohtaan vetää mukaan. Täytyy rehellisesti katsoa peiliin. 😊

Kodinhoitohuoneen seinä on kosteuseristetty.
Kodinhoitohuoneen seinään on asetettu ABL:n laattoja, 30×60 tiililadonnalla.

Talotehtaan kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä koko projektin ajan. Honkarakenteella useamman henkilön kanssa, mm Jyri Välilän, Eino Meriläisen ja myyjämme kanssa. Tottakai olemme olleet myös vastaavan mestarin, Harri Laurosen, ja sisätöiden vastaavan, Otso Korhosen kanssa koko ajan yhteyksissä.

Projektimme ollessa erikoisempi, Terve Talo-kohde, niin olemme varmasti monista muista kohteista poiketen keskustelleet talotoimituksen jälkeen materiaalivalinnoista ja prosesseista Honkarakenteen kanssa normaalia enemmän. He ovat myös antaneet näkemystään ja kysyneet VTT:ltä tarpeen vaatiessa. Yksi tällainen kysymys oli, että mitä teippiä tai muuta materiaalia tulee käyttää saunasadun liittämisessä yhteen. Emme löytäneet M1 luokituksen materiaalia tätä tarkoitusta varten. Nyt tämäkin kysymys on ratkaistu.

Kiitos Starkille, että saimme Kiillon mallitikut hetkeksi lainaan. Helpompi tehdä valintaa.
Saumausaineet pohdinnassa. Kiilto on varma valinta.

Aviomieheni on hyvä pohtimaan rakennustarvikkeiden menekkiä tontilla ennakkoon. Olen havainnut, että hän miettii noin 2-3 viikon verran eteenpäin. Kun tavarat ovat ajoissa käytettävissä, ei siis ole tarvinnut suinpäin säntäillä rautakauppaan. Ennakoinnissa on myös se hyvä puoli, että ehtii vertailla materiaaleja ja hintoja paremmin. Ja kun materiaali on laskettu hyvin, niin pääsääntöisesti on tarvittava määrä kerralla tontille viety. Ei siis peräkärry-rallia ole lisähankintoihin tarvittu. Ei myöskään ole työt seisahtuneet, koska jonkun olisi päivän aikana pitänyt lähteä hakemaan materiaalia kaupasta. Ennakointi on avainsana, vaikkakin lajina haastava.

Kosteuseristettä laitetaan lisää, jotta paksuus on hyvä. Kuvassa pienempi WC.
Takaseinän laatta on Bauhausista (Epoque). Ja sivuseinät on ABL:stä. Sama tila kuin yllä, eli pienempi WC. Nyt seinälaatat jo paikoillaan.

Stark Martinlaakso, Ville Haapanen on ollut tosi avulias ja mukava. Hän on rennon rauhallisesti käynyt tarpeitamme läpi. Auttanut materiaalien taustatietojen selvittämisessä (mm M1 vaatimus) ja monella muullakin tapaa ollut avulias ja asiallinen. Starkilla kaikki ovat olleet mukavia. Nuori tiimi missä on energiaa ja näkemystä. Apua saa, kun sitä tarvitaan.

Myös Suutarilan Starkin sisustusneuvoja Johanna Koivuluoma on ollut suureksi avuksi. Itselleni sisustaminen ei ole luontaista, joten en näe niin herkästi värien vaikutusta kokonaisuuteen.

Tässä kun pohtii kokonaisuuksia syksystä tähän päivään, niin nousee mieleen, että maakostean betonin (Bekason, Bekafloor) valitseminen oli hyvä ratkaisu. Ei turhaa veden kantamista velli-betonin muodossa taloon sisälle. Tämä vähensi kuivumisaikaa. Lisäksi maakosteaa betonia ei tarvitse hioa, joten yksi työvaihe vähemmän ja myös pölyä taloon sisälle vähemmän.

Pari asiaa olemme joutuneet laittamaan uusiksi: 1) IV-koneen vaihto ja 2) on laattojen vaihtaminen.

IV-koneen vaihtamisesta teen jutun, kun homma on paketissa. Olen huomannut, että vasta loppuun saattamisen jälkeen on parempi kirjoittaa.

Saunan eristeenä on myös Ekovillaa.
Tässä Kingspan-levyt jo asennettu saunaan. Suihkutila vielä eristämättä.
Hyvän näköistä.
Tässä levyt vielä ilman teippiä.
10×10 laattaa valitsin, koska haluan helpot ja toimivat kaadot.
Suihkutila jo kosteuseristetty ja ABL:n laattojakin on jo laatikoissa lattialla.
Alla on ensimmäinen ABL:n 10×10 laatta sommiteltu lattiaan. Ei muuten sopinut ollenkaan, vaikka näytti kaupassa ihan ok ja myös raksalla ihan ok, kunnes se aseteltiin kuvan osoittamalla tavalla. Alle sekunnin sadasosassa tein ratkaisun, että vaihtoon menee.

Kosteiden tilojen lattialaatta meni kertaalleen uusiksi. ABL:n myyjän kanssa asia oli helppo hoitaa, kun laatat olivat vasta saapuneet tontille. Syynä vaihtamiseen oli, että ensimmäinen valinta ei toiminutkaan. Sen huomasi vasta, kun laattoja aseteltiin paikoilleen.

Suihkuhuoneen seinän alaosaan laitetaan lisäsuojaus.
Pienemmän wc:n sisäänkäynti. Lattiaa on tasoitettu, jotta kaadot toimivat.

Peräkärryllä on mies ahkerasti käynyt tyhjentämässä roskia kaatopaikalle. Jätettähän rakentamisessa tulee. Siltä ei voi välttyä. Toistaiseksi olemme todenneet, että jätelava olisi ollut turhan järeä tapa hoitaa roskia pois tontilta. Toki Vantaalla matkat sorttiasemalle ovat suhteellisen lyhyitä, joten pienellä peräkärryllä kuljettaminen ei ole kovin tuskallista. Samoin kotimme on vain 120 m2, joten jätettä tulee vähemmän.

Perheessä raksaväsymys menee vaiheittain perheen jäseneltä toiselle. Mies osaa sen kyllä peittää hyvin. Hän vain puskee eteenpäin. Asia, hankinta, päätös kerrallaan. Itselläni tulee kiukku ja väsymys. Olen päättänyt, että en päivitä blogia, mikäli väsymys on liian korkea. Silloin yleensä ei nimittäin somessa tule hyvää jälkeä. Ja toinen syy radiohiljaisuuteen on, että asioiden etenemiseksi tulee keskittyä työstöön ei kirjoittamiseen.

Stressi toki näkyy myös aika ajoin pohdintahetkenä yön pikkutunteina sängyssä kylkeä vaihtamisen merkeissä. Onneksi nämä kerrat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. 😊

Etualalla Harri Lauronen ja taka-alalla keittiön seinan koolauskäynnissä.
Keittiön nurkkaus toisesta kuvakulmasta. Pohjamaalaus on tässä kuvassa vasta kerran tehty. Pohjamaalina on käytetty Virtasen Sisustusmaalia.

Mitä seuraavaksi:

  • Maalämpöpumpun asennus
  • Keittiö ja muut kiintokalusteet
  • Vaatekaapit
  • Sisäovet
  • Valaistus
  • Vintille portaat, lattiat ja muut
  • Listat kattoon ja lattiaan
  • Tapetointi ja maalaus
  • Maatyöt ja pihatyöt

En pitkään aikaan uskaltanut ollenkaan ajatella, että kotimme valmistuisi kohta. Emme halunneet ajatella määräaikaa ollenkaan. Tutuille saatoin kysyttäessä sanoa, että 3kk, tai 6kk, tai ehkä kesän alussa, mahdollisesti vasta kesän lopussa. Välillä oli ihan sama, mitä sanoi. Rakentaminen venyy joka tapauksessa.

Muutostilanteita ja yllättäviä käänteitä tulee kunnioittaa, jotta ei liian lukkoon lyödyn aikataulun ja turhan hätiköinnin takia tehdä virheitä. Esim. kuivumista ei voi varmuudella aikatauluttaa.  

Tuntui liian voimakkaasti siltä, että jos määräaika sovittaisiin ja siitä jouduttaisiinkin lipeämään, ei sitä vastoinkäymistä jaksaisi. Jo ennen rakentamisen aloittamista vastoinkäymisiä on ollut riittävästi.

MUTTA, nyt kevätauringon paistaessa päivä päivältä voimakkaammin, tulee pienoinen ajatus, että ilman määräajan sopimista on lopputöiden ja lopullisten päätösten (materiaalivalinnat) tekemistä on mahdotonta saada hommaa päätökseen. Näinhän asia toki kliinisesti katsottuna onkin. Mutta tunteet eivät toimi kliinisesti.

Niinpä pikkuhiljaa, kun rakentamisen päivistä 200 on takana, alkavat ajatukset nousta herkemmin pintaan, että kesäkuun puoliväli olisi lopullinen määräaika. Ammattilaiset ympärillämme sanovat, että ilman muuta silloin ollaan valmiita. En toki ole ammattilainen, mutta silloin tulisi kaikkien vaiheiden sujua ilman katkoa ja kitkaa. Sen verran meillä on kokemusta takana, että ”Not gonna happen!”

Olen kuitenkin sortunut jo siihen, että valmistuminen on seuraavan 2 kk:n aikana ja muuttovapaata on jo varattu kesäkuun toiselle viikolle. 😊 Viive, jos sellainen kulman takaa tulee kuvioihin mukaan, tuskin on kuitenkaan viikkoa kahta suurempi.

Harkot on käytävän kosteiden tilojen seinissä. Ja vastapuolella näkyy, että väliseiniä ei ole vielä täytetty eikä levytetty. Myös katon rajassa koolausten väliin jääneet aukot ovat täyttämättä. Ovi oikealla vie siis kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin.
Pistorasiat meinasivat jäädä käytävän päähän keskelle seinää. Onneksi asia huomattiin, ja voitiin helposti korjata.
Käytävän ja makuuhuoneiden seinät on pohjamaalattu. Oikealla näkyy kohdinhoitohuoneen seinän laattoja.

200 päivän jälkeen rakentaminen tuntuu varsin hyvältä. Syksyllä ajattelin, että perheenä olisimme vielä enemmän kuluneita ja väsyneitä.

Toki stressi ja viimeisten vuosien vaikeudet on ajoittain kovastikin pinnalla. Silti avioero ei ole lähimaillakaan. Riitelymme, mitä toki säännöllisesti harrastetaan, on onneksi ennemmin kinastelua, kuin todellista syvien tunteiden sotatilaa. Johtuuko tämä meistä itsestä vai siitä, että aiemmat kokemukset olivat huomattavasti rankempia.

Joka tapauksessa odotan pääsyä omalle aurinkoiselle terassille aamukahville ja kuuntelemaan lintujen laulua. 😊 😊

Kuva aurinkoiselta eteläseinältä. Terassi, missä tänä kesänä juodaan aamukahvia linnunlaulun säestämänä, on oikeassa alakulmassa.

VTT visiitillä

Torstaina 28.3. tuli VTT:n asiantuntija Mikko Saari kahville. Tarkoituksena oli vähän tutkailla ja tutustua kohteeseemme. Käynti oli epävirallinen, mutta myös mukava. Pääasiassa turisimme kotimme rakentamisen vaiheista ja huomioista mitä olemme tässä matkan varrella tehneet liittyen Terve Talo-konseptiin.

Meille VTT:n vierailu oli mieluisa ja tärkeä. Saammehan heidän näkemystään asioiden toteuttamisesta ja myös ehkä huomioita, kuinka jatkoa kannattaa pohtia. Toki meillä oli jännitystä ilmassa, että mitä huomioita tästä epävirallisesta käynnistä tulee.

Tekninen tila katsottu. Kuvassa vasemmalla isäntä. Kuvassa keskellä vastaava mestarimme Harri Lauronen tutun asiakirjakansion kera ja VTT:n asiantuntija Mikko Saari (oik.).

Paikalla oli Honkarakenteen edustajina Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki, vastaava mestarimme Harri Lauronen ja sisätöiden vastaava Otso Korhonen. Myös pari työmiestä jatkoi hommiaan, kun me siellä porukkana tutkimme paikkoja ja jutustelimme rakentamisesta. Vielä kun olimme mieheni kanssa myös paikalla, niin tuntui että tupa olikin täynnä väkeä. Hyvä niin!

Tässä kuvassa on jo vintillä käyty.

Saimme ensimmäisenä hyvät kommentit sisäilman laadusta. Oli kuulemma hyvä hengittää. Aivan erilainen kuin normaalisti rakennustyömaalla. Ei ollut sahauspölyä ilmassa. Ei myöskään lattioilla. Meille sisäsiisteys on normaalia, joten emme itse enää oikein kiinnitä siihen edes huomiota.

Sähköt olivat myös siististi tehty. Tästä on kiittäminen Jarkko Kyllöstä.

Sähkärimme Jarkko Kyllönen kuvassa. Oli koko porukalla niin kova vauhti päällä, että piti pysäyttää kuvaan. Kuva otettu maaliskuussa, ennen VTT:n vierailua.

Kun sahataan rakennuksen ulkopuolelle rakennetussa teltassa, niin pölyä ei sisälle tule. Ja joka kerta, kun työmiehet kulkevat sisään ja ulos, niin he pyyhkivät jalat. Kaikki tämä lisää työtuntien määrää ja hidastaa työtahtia. Se on yksi aihealue, mikä nostaa Terve Talo-rakentamisen hintaa.

Suurin aihe on, että IV-kone menee vaihtoon ja tältä osin IV-suunnitelman päivitys on käynnissä. Onneksi IV-konetta emme olleet ehtineet tilata.

IV-koneen vaihtamisesta huolimatta, pääasiallinen anti käynnistä meille oli, että saimme vahvistusta tapaamme toimia ja toteuttaa asioita. Terve Talo-konseptin mukainen rakentaminen on siis mahdollista onnistua.

Kahvi kohta tippunut ja nyt vielä keskustellaan yleisistä asioista, mitä tulee Terve Talo-sertifiointiin. Kuvassa Mikko Saari, Harri Lauronen, isäntä, sisätöiden johtaja Otso Korhonen, Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki. Kuvassa taka-alalla myös tuttu sahausteltta. Se onkin ollut oikea linssilude tässä koko rakentamisen ajan.

Olemme myös matkan varrella käyneet muutaman aiheen parissa keskustelua, että kuinka tulee toimia, esimerkiksi tilanteessa, kun Terve Talo-konseptin ohjeistus on ollut mielestämme epäselvä tai tiettyä tuotetyyppiä ei ole löytynyt M1-luokituksena. Kaikkeen tähän olemme saaneet sekä Honkarakenteelta että VTT:ltä apuja.

Vertia mitannut kosteutta lattiavalusta takkavarauksen kohdalta.

Kävimme pitkään myös keskustelua onteololaattojen saumojen kuivattamisesta. Miten Humitor oli kuivatuksen onnistuneesti toteuttanut. Ja myös miksi tällainen kosteusongelma edes pääsee syntymään. Tässä on mielestäni yksi Terve Talo-konseptin mukaisista helmistä: tarkistetaan ja valvotaan myös sellaisia asioita, mitä normaalissa rakentamisessa ei katsota.

Uskonkin, että tämän konseptin eri osa-alueita siirtyy vähitellen myös tavalliseen rakentamiseen normiksi. Mm levykuivainten käytöstä pientalojen kohteissa on syytä omaistajien harkita. Onko järkeä jättää asia tarkistamatta vain sen takia, että sitä ei ole ennenkään tehty. Ja kantaa riskiä kuivumisesta tai kosteuden siirtymisestä rakenteisssa vuosien saatossa. Olemme todella kiitollisia Vertian asiantuntijalle, että hän suositteli Humitoria.

Yhteenvetona käynnistä voisi sanoa, että hyvin pärjättiin VTT:n arvion mukaan.

Lumet sulavat kovaa vauhtia. Ja yhtä kovaa vauhtia lähestyy mahdollinen muuttopäivä. Varovaisin mielin tässä uskaltaa pohtia, että valmistuminen ja muuttaminen eivät sitten taidakaan enää olla abstrakteja asioita. <3

Ryömintätilan tyhjennys

Terve Talo konseptissa ryömintätilan putsaaminen otetaan vakavasti. Ryömintätilaan jätetyt muovijätteet tai puun /laudan kappaleet ovat aiheuttaneet ongelmia ajan kuluessa useassa kohteessa. Tämä johtuu siitä, että kaikki, mikä maatuu, kerää kosteutta ja sitä kautta mahdollistaa kasvuston ilmestymisen. Itiöt, homeet kasvavat ja pesiytyvät mihin vain voivat.

Vinkkinä sanon, että ennen kuin asennetaan ontelolaatat, niin kaikki turha kannattaa ottaa jo siinä vaiheessa pois sepeliltä. Olin minäkin ottamassa nauloja, muoveja, roskia yms tuolloin pois, mutta en tajunnut ottaa myös syksyllä puista putoavia koivunlehtiä ontelolaattojen alta talteen. Ne kun ovat niin pieniä.

Mutta myös ihan kaikkea sepelin välistä ei näe, kun seisten tekee hommia. Lehtipuhallin tai lehti-imuri ovat tässä kohtaa myös asialliset välineet. Samoin iso magneetti. Niillä säästää polvia, selkää ja aikaa. 😊

Meillä siis ehdittiin laittaa ontelolaatat paikoilleen, ennen kuin ymmärsin, että myös koivunlehdet tulee poistaa. Maatöiden työnjohtaja painokkaasti kehotti ottamaan kaiken ylimääräisen pois. Toisin sanoen, matalassa tilassa joka ikinen pienikin koivun lehti, naula, muovin kappale, tupakan tumppi oli poistettava. Kaikki ylimääräinen, mikä on vähintään sentin mittainen, on kerätty nyt pois. Myös kaikki mikä oli alle 1 cm on kerätty pois. Polvilleen koko talon alapohja on käyty useana päivänä alue kerrallaan läpi.

Kuva ENNEN kuin ryömintätilaa oli putsattu. Valkoiset roskat ovat styroxin paloja. Kuva: Petteri Andersin.
Kuva samasta kohdasta siivouksen JÄLKEEN.

Laskin, että olen ollut ryömintätilassa noin 15 h polvillaan sepelin päällä noukkimassa roskia. Homma on hidasta ja kuluttaa polvia. On ollut polvissa pyyhkeet roudarin-teipillä kiinnitettyinä pehmusteena ja myös polvisuojat on ollut käytössä. Sepelin välistä kun sormenpäillä kaivelee lehtiä yms, niin se ottaa myös selkään ja olkapäihin.

Ja sisäilma-asioista tutuille tiedoksi, että sitkeyteni ei olisi mahdollisesti kantanut tässä projektissa ihan loppuun asti, jollei maatöiden vastaava työnjohtajamme, Petteri Andersin, olisi painokkaasti ohjeistanut allekirjoittanutta keräämään kaiken maatuvan pois. 😊

Näin jälkikäteen ihmettelen, että miksi se on vienyt niin kauan. Ei tila ole niin iso, eikä homma myöskään vaikea. Mutta kyllä se oli hidasta, kun tekee homman huolellisesti. 😊 Nyt voin koko hommalle jo nauraa. Tavoite on saavutettu. Ryömintätila on tyhjennetty kaikesta maatuvasta. Kun tätä kirjoitan niin, on kulunut jo lähes 3 kuukautta viimeisestä kerrasta, kun olin kontillaan talon alla. Ja kinesio-teippikin on polvista pois lähtenyt. 😊

Ryömintätilaan, sepelin päälle tulee vielä leca-soraa 20 cm. Sitä ei ole vielä tilattu. Mutta tilaamme leca-soran vasta kun ryömintätilaan on kaikki putket asennettu. On työmiehillä vähän enemmän tilaa tehdä töitä. Eli sora puhalletaan ryömintätilaan maalis-huhtikuussa 2019.

Tässä kuva toiseen suuntaan. Keittiön nurkkaukseen.

Mikä on rakentamisen kohdalla riittävän puhdasta onnistuneen lopputuloksen saattamiseksi? Onko välttämätöntä saada ”leikkaussalin” tasoinen puhtaus? Nimittäin, voin vain kuvitella, että varmasti  joistakin ammattilaisista tai maallikoista saattaa kuulostaa nykyiset puhtauden ja kosteuden määritykset ja tavoitteet täysin ylimitoitetulta. Etenkin, kun ne tulevat täysin ammattitaidottomien henkilöiden suusta kuten allekirjoittaneelta.

Myös kuva ketittiön nurkkaukseen. Kirkas kohta edessä keskellä on otsalampun kajo. Osa kivistä ei siis hehku kirkkaammin kuin toiset. 🙂

Oikeasti ei tarvitse olla yhtä puhdasta kuin leikkaussalissa. Se on ylimitoitettua absoluuttisena tavoitteena. Mutta tarkka puhtaudessa ja kosteudessa kannattaa olla. Minkä suuruinen onkaan riski, jos rakennuksen sisään jää roskia ja maatuvaa tavaraa laiskuuden tai väsymyksen vuoksi?

Viime aikoina on myös ammattilaisten viesti muuttunut huomattavasti tarkemmaksi. Sanotaan, että pienikin vesipisara tai lumi tulee ottaa pois. Ei yhtään maatuvaa roskaa saa jättää. Ei mitään ylimääräistä tule olla rakenteissa. Vähemmän kuulee mantraa aina ennenkin on näin tehty. Ei noin pieni roska mihinkään vaikuta. Tms.

Johtopäätökseni on, että ammattilaisetkin taitavat vähitellen kallistua enemmän korkeamman puhtaudentason linjalle. Onko siitä mitään haittaa, että on tarkempi puhtauden ja roskien osalta? Tarvitseeko tai kannattaako tehdä samoja virheitä, kuin tähän asti on tehty? Toki riski ei aina kaikkien kohdalla toteudu. Tiedätkö etukäteen kenen kohdalla toteutuu ja kenen ei?

Ylläpitoa, imurointia ja kontti

Ylläpito tontilla on lähes päivittäistä työtä. Mies onneksi ehtii töiden jälkeen tontilla käymään vaikka päivittäin. Tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, hän on tontilla. Itse keskityn herkemmin viikonloppuihin, jolloin olen koko päivän tontilla hommissa.

Tammikuinen maisema.

Aikaa tarvitsee varata tontin infran järjestelyyn eli a) tuleville toimituksille pitää järjestää tila valmiiksi, sorapeti tyhjäksi, suojapeitteet, lavat, jne, b) jätteiden keräys kasaan ja jätesäkkeihin, poiskuljetus ja c) siivoaminen rakennuksen sisällä, pihalla & taukotuvalla vievät kaikki oman aikansa. Kun asioita valmistellaan tai kun hommat työmiehillä etenevät vauhdilla on syytä varata aikaa tähän kaikkeen.

Siivoamisessa imurointi on tärkeää ja sitä on suoritettu säännöllisesti. Teollisuusimuri on ollut todella tarpeellinen hankinta. Hirsitalossa etenkin puhtauden ylläpito on hyvä jaksaa hoitaa koko rakennuskauden hyvin. Sillä ulkoseinien sisäpinnat ovat useimmiten saman tien lopullista pintaa, joten rakennusaikainen pöly yms lika saattaa muuten kertyä hirren pintaan.

Teollisuusimuri on uskollinen kaveri.

Meillä hirsiseiniin tulee vain jonkinlainen suojaus sisäpinnalle. Värillinen, mutta ei kuitenkaan mikään todella peittävä. Sen tähden itsekin yrittää muistaa aina olla ottamatta tukea seinästä. Tämä pätee sisällä ja ulkona. Siihen jää nimittäin työrukkasista ja likaisista sormista jälkiä. Tämä sama tilanne ei ole välttämättä muissa kohteissa, missä talon runko sekä ulkoa että sisältä verhoillaan myöhemmässä vaiheessa.

Honkarakenteen rakentamispalvelupäällikkö Jyri Välilän kanssa keskustelin, että tulisiko hirsiseinät nyt käsitellä suoja-aineella, kun ei ole mitään muutakaan mitä joulukuussa pystyimme tekemään.
Kysyin nimenomaan sen tähden, että mänty on herkkä reagoimaan valoon ja seinät ovat vailla suoja-aineita lähestulkoon kesään saakka.

Hän ei kuitenkaan suositellut juuri siitä syystä, että jos sattuu jollekin vahinko ja seinään tulee jälki. Koska jäljet saa vain hiomalla pois, niin silloin on suuri mahdollisuus, että seinään tulee  läikkä mitä ei helposti saa pois. Etenkin jos haluaa seinävärityksestä sävyttävän, ei peittävän. Ja sävyttävän pinnanhan haluan, koska tarkoitus on nauttia hirren kauniista ja harmonisesta pinnasta.

Ehdotin myös, että jospa suojaisimme tämän kevään ajan hirsiset sisäseinät. Tämäkään ei ollut suotavaa, koska sisällä oleva lämpö saattaa nostaa hengittävän hirren pintaan kosteutta, mikä suojamuovin takia ei pääse ilmaan, vaan jää hirren pintaan. Tämä ilmiö saattaa aiheuttaa noroja hirren pinnalle, mitkä eivät lähde helpolla pois. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että teemme pintojen suojauksen vasta keväämmällä.

Emme ole vielä päättäneet mikä tulee olemaan talon ulkoväri. Emmekä myöskään mikä on sisäseinien väritys. Virtasen maalitehtaan tuotteilla on tarkoitus tässä lähiaikoina testata mitä vaihtoehtoja löytyy. Heillä on hyvät, hengittävät materiaalit hirren pintaan, jotta hirren hengittävä ominaisuus tulee hyödynnettyä. Suuntaa antavasti on ajatuksia värityksestä, mutta lopullista päätöstä ei voi ennen testausta tehdä. Monta kertaa olen tehnyt päätöksen kaupassa ripeästi. Joskus onnistunut värivalinta, joskus olen harmitellut asiaa. Ja kerran meni aivan uusiksi.

Olemme myös tilanneet tontille lukittavan kontin. Tarkoitus on saada säältä suojaan tarvittavat materiaalit, mikäli toimitus jossain vaiheessa vaikka liian aikaisin. Tai työt jostain syystä viivästyvät. Otso Korhonen oli myös tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska he saavat työvälineensä konttiin yöksi säilöön. Terve Talo konseptin mukaan he ei ole suotavaa säilyttää laitteita öisin sisätiloissa. Laitteissa kun on kuitenkin pölyä ja sahanpurua.

Kontin hankkiminen on riskitön ratkaisu siltä osin, että sen osto- ja myyntihinta ovat lähellä toisiaan. Ja vaikka asumme jonkun verran sivussa, niin silti on aina vaarana, että pitkäkyntinen osuu tontille. Emme halua ikävää yllätystä, että työt pysähtyvät ja vakuutusyhtiön lomakkeiden täyttäminen alkaa.

Tuntuu hyvältä kulkea työmaalla, kun siellä on materiaalit ja tavarat järjestyksessä sekä tilat työn tekemistä varten on tehty. Teemme näitä järjestelytöitä työmiesten työympäristön parantamiseksi. On heidän miellyttävämpi tehdä töitä, kun ei ensin tarvitse etsiä eri paikoista tarvitsemiaan tavaroita.

Pulkkisille Terve Koti!

Meidän kotimme todettiin lopullisesti asuinkelvottomaksi kevättalvella 2017. Tutkimuksia tehtiin erilaisia matkan varrella, vaikka jo alkuvaiheessa oli selvää, että talossa on laajoja sisäilmaongelmia.

Lopputulos oli, että meidän tuli hylätä kokonaan tuttu ja turvallinen kotimme. Talo, jossa olimme viettäneet yhteistä elämäämme 14 vuoden ajan, ei ollut enää kelvollinen. Ei kelvollinen meille eikä muille. Tämä tarkoitti myös siirtymistä evakkoon asumaan, koko kodin tyhjentämistä ja kaiken tämän keskellä myös elämän langoista kiinni pitämistä.

Kuva: Google maps.

Todella pian meille oli selvää, että elämää on vain tulevaisuudessa. On turha haikailla jo kaatunutta maitoa.

Olemme onneksi ihmisiä, jotka eivät herkästi jää tuleen makaaman, vaan haemme aktiivisesti ratkaisuja ja etenemme rivakasti.

Meidän selkeäksi tavoitteeksi tuli oman kodin rakentaminen. Ja päädyimme Honkarakenteen tuotteeseen Terve Talo.

Tämä blogi kertoo meidän perheen tavoitteen toteutuksesta, Terveen Kodin rakentamisesta Meille.

Tämä on siis blogi meidän perheen matkasta uuteen, puhtaaseen elämään.

Tontti on Vantaalla ja tasamaata, kuten kuvista näkyy. Vanha rakennus on paritalo, mikä purettiin helmikuussa 2018.

Kohde:   MYRSKYTUULI 120, Honkarakenne.

Kuvassa Honkarakenteen esitteen mallikuva. Omasta talostamme tuskin tulee tummanruskea tai musta. Olkoonkin, että musta on nyt kovassa huudossa.

Kuva: Honkarakenne Oyj.

Pohjakuvan perusmallia (alla) on muokattu jonkun verran meidän tarpeita vastaavaksi. Mitään suuria muutoksia rakenteisiin, tms ei ole tehty. Pohjaratkaisu on lähinnä käännetty peilikuvaksi.

Kuva: Honkarakenne Oyj 

Mallin valintakriteereitä: Selkeä, kaunis ja yksinkertainen malli. Pyritään välttämään vaikeita rakenteita, mitkä aiheuttavat rakentamisvaiheessa helposti tuskaa ja ovat alttiita virheille.

Miksi Terve Talo

Perheessämme -kuten Suomessa monessa muussakin perheessä- on sisäilmasairautta. Huono sisäilma aiheuttaa monenlaisia oireita ja vaivoja. Jokaiselle perheenjäsenelle vähän erilaisia vaivoja ja vähän eri mittakaavassa. Sisäilmasairaus lähtee liikkeelle kehon heikoista kohdista. Sisäilmasairaudesta paranee vain, jos altistuminen loppuu.

Tunnemme perheen, joka on Klaukkalaan kesällä 2016 muuttanut itse rakentamaansa Honkarakenteen konseptoimaan hirsitaloon, Terve Taloon. Heidän kotinsa on ollut erittäin onnistunut ja kaunis kokonaisuus. Siellä on hyvä olla. Olemme vierailleet myös muissa, erittäin kauniissa ja terveissä ratkaisuissa. Aina tulee upea, ihana tunne, kun astuu hirsitaloon sisälle. Jo pelkästään akustiikka hirsitalossa on rauhoittava.

Meille on tärkeää, että emme toimi projektissa koekaniineina. Vaan haluamme ratkaisun, mikä on jo nähty ja kokeiltu. Varmuus toimivuudesta on edellytys. Meille on olennaista, että poikamme sairaus tulee kunnolla pysäyttää. Siksi ratkaisun on oltava kerralla oikein. Olemme jo yhden talon menettäneet. Toisen talon menettämiseen meillä ei ole varaa.

Näin varmistamme, että hän elämänsä aikana pystyy toimimaan normaalisti yhteiskunnassa. Mm. käymään sitä oppilaitosta mitä haluaa, valitsemaan sen opintosuuntauksen minkä haluaa, käymään armeijan, jne ilman, että tulee pohtia mahdollisia rajoitteita. Meille vanhemmille on erittäin tärkeää tietää, että jos hän saa voimakkaampia oireita jossain vaiheessa elämäänsä, niin hänellä on silloin terve paikka, meidän oma koti, mihin palata ja antaa kehon rauhassa parantua.

TERVETULOA MEIDÄN MATKAAN, SEURAAMAAN TÄSTÄ BLOGISTA KUINKA PROJEKTIMME EDISTYY!!

Kaikki kuvat ovat omia, jollei toisin mainita. Kuvien käyttö ilman asianmukaista viittausta kuvan alkuperään on kielletty.