200 päivää täynnä – loppu häämöttää !!

Lauantai 13.4. oli se päivä, jolloin meillä rakentaminen on kestänyt 200 päivää. Laskeminen on aloitettu siitä, kun kaivinkoneen kauha iskeytyi saviseen tonttiimme syyskuussa 2018. Aika on mennyt nopeasti. Onneksi, meillä on ollut varsin vähän vastoinkäymisiä tämän projektin aikana. Tämä on ehkä hyvä hetki pohtia reilun puolen vuoden tekemisiä.

Tavoite: Myrskytuuli 120. Tässä pohjakuva, mikä piti siirtää seinien pohjamaalauksen tieltä. Etelä on alhaalla ja pohjoinen ylhäällä. Pääsisäänkäynnin katos on oikeassa yläkulmassa.

Kuvituksena tähän juttuun olen laittanut sisätöiden ja sisäpintojen eri vaiheita. Nyt tilanne on, että 1) väliseinät on pohjamaalattu Virtasen pohjamaalilla ja 2) kosteiden tilojen ABL-laatat on asennettu, mutta ovat vielä vähän aikaa saumausta vailla.

Rakentaminen on niin monitahoista, että suunnitteluvirheiltä ja unohduksilta ei voi välttyä. Ja osa suunnitteluvirheistä johtuu, kun suunnitelmat eivät kaikilta yksityiskohdilta sovellu keskenään. Myös osa johtuu siitä, että allekirjoittanut ei ole osannut ajatella kokonaisuutta tai ennakoida riittävästi. Esim sähkösuunnitelmien lukeminen on jäänyt allekirjoittaneelta puolitiehen. Miestä ei nyt kyllä voi tähän kohtaan vetää mukaan. Täytyy rehellisesti katsoa peiliin. 😊

Kodinhoitohuoneen seinä on kosteuseristetty.
Kodinhoitohuoneen seinään on asetettu ABL:n laattoja, 30×60 tiililadonnalla.

Talotehtaan kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä koko projektin ajan. Honkarakenteella useamman henkilön kanssa, mm Jyri Välilän, Eino Meriläisen ja myyjämme kanssa. Tottakai olemme olleet myös vastaavan mestarin, Harri Laurosen, ja sisätöiden vastaavan, Otso Korhosen kanssa koko ajan yhteyksissä.

Projektimme ollessa erikoisempi, Terve Talo-kohde, niin olemme varmasti monista muista kohteista poiketen keskustelleet talotoimituksen jälkeen materiaalivalinnoista ja prosesseista Honkarakenteen kanssa normaalia enemmän. He ovat myös antaneet näkemystään ja kysyneet VTT:ltä tarpeen vaatiessa. Yksi tällainen kysymys oli, että mitä teippiä tai muuta materiaalia tulee käyttää saunasadun liittämisessä yhteen. Emme löytäneet M1 luokituksen materiaalia tätä tarkoitusta varten. Nyt tämäkin kysymys on ratkaistu.

Kiitos Starkille, että saimme Kiillon mallitikut hetkeksi lainaan. Helpompi tehdä valintaa.
Saumausaineet pohdinnassa. Kiilto on varma valinta.

Aviomieheni on hyvä pohtimaan rakennustarvikkeiden menekkiä tontilla ennakkoon. Olen havainnut, että hän miettii noin 2-3 viikon verran eteenpäin. Kun tavarat ovat ajoissa käytettävissä, ei siis ole tarvinnut suinpäin säntäillä rautakauppaan. Ennakoinnissa on myös se hyvä puoli, että ehtii vertailla materiaaleja ja hintoja paremmin. Ja kun materiaali on laskettu hyvin, niin pääsääntöisesti on tarvittava määrä kerralla tontille viety. Ei siis peräkärry-rallia ole lisähankintoihin tarvittu. Ei myöskään ole työt seisahtuneet, koska jonkun olisi päivän aikana pitänyt lähteä hakemaan materiaalia kaupasta. Ennakointi on avainsana, vaikkakin lajina haastava.

Kosteuseristettä laitetaan lisää, jotta paksuus on hyvä. Kuvassa pienempi WC.
Takaseinän laatta on Bauhausista (Epoque). Ja sivuseinät on ABL:stä. Sama tila kuin yllä, eli pienempi WC. Nyt seinälaatat jo paikoillaan.

Stark Martinlaakso, Ville Haapanen on ollut tosi avulias ja mukava. Hän on rennon rauhallisesti käynyt tarpeitamme läpi. Auttanut materiaalien taustatietojen selvittämisessä (mm M1 vaatimus) ja monella muullakin tapaa ollut avulias ja asiallinen. Starkilla kaikki ovat olleet mukavia. Nuori tiimi missä on energiaa ja näkemystä. Apua saa, kun sitä tarvitaan.

Myös Suutarilan Starkin sisustusneuvoja Johanna Koivuluoma on ollut suureksi avuksi. Itselleni sisustaminen ei ole luontaista, joten en näe niin herkästi värien vaikutusta kokonaisuuteen.

Tässä kun pohtii kokonaisuuksia syksystä tähän päivään, niin nousee mieleen, että maakostean betonin (Bekason, Bekafloor) valitseminen oli hyvä ratkaisu. Ei turhaa veden kantamista velli-betonin muodossa taloon sisälle. Tämä vähensi kuivumisaikaa. Lisäksi maakosteaa betonia ei tarvitse hioa, joten yksi työvaihe vähemmän ja myös pölyä taloon sisälle vähemmän.

Pari asiaa olemme joutuneet laittamaan uusiksi: 1) IV-koneen vaihto ja 2) on laattojen vaihtaminen.

IV-koneen vaihtamisesta teen jutun, kun homma on paketissa. Olen huomannut, että vasta loppuun saattamisen jälkeen on parempi kirjoittaa.

Saunan eristeenä on myös Ekovillaa.
Tässä Kingspan-levyt jo asennettu saunaan. Suihkutila vielä eristämättä.
Hyvän näköistä.
Tässä levyt vielä ilman teippiä.
10×10 laattaa valitsin, koska haluan helpot ja toimivat kaadot.
Suihkutila jo kosteuseristetty ja ABL:n laattojakin on jo laatikoissa lattialla.
Alla on ensimmäinen ABL:n 10×10 laatta sommiteltu lattiaan. Ei muuten sopinut ollenkaan, vaikka näytti kaupassa ihan ok ja myös raksalla ihan ok, kunnes se aseteltiin kuvan osoittamalla tavalla. Alle sekunnin sadasosassa tein ratkaisun, että vaihtoon menee.

Kosteiden tilojen lattialaatta meni kertaalleen uusiksi. ABL:n myyjän kanssa asia oli helppo hoitaa, kun laatat olivat vasta saapuneet tontille. Syynä vaihtamiseen oli, että ensimmäinen valinta ei toiminutkaan. Sen huomasi vasta, kun laattoja aseteltiin paikoilleen.

Suihkuhuoneen seinän alaosaan laitetaan lisäsuojaus.
Pienemmän wc:n sisäänkäynti. Lattiaa on tasoitettu, jotta kaadot toimivat.

Peräkärryllä on mies ahkerasti käynyt tyhjentämässä roskia kaatopaikalle. Jätettähän rakentamisessa tulee. Siltä ei voi välttyä. Toistaiseksi olemme todenneet, että jätelava olisi ollut turhan järeä tapa hoitaa roskia pois tontilta. Toki Vantaalla matkat sorttiasemalle ovat suhteellisen lyhyitä, joten pienellä peräkärryllä kuljettaminen ei ole kovin tuskallista. Samoin kotimme on vain 120 m2, joten jätettä tulee vähemmän.

Perheessä raksaväsymys menee vaiheittain perheen jäseneltä toiselle. Mies osaa sen kyllä peittää hyvin. Hän vain puskee eteenpäin. Asia, hankinta, päätös kerrallaan. Itselläni tulee kiukku ja väsymys. Olen päättänyt, että en päivitä blogia, mikäli väsymys on liian korkea. Silloin yleensä ei nimittäin somessa tule hyvää jälkeä. Ja toinen syy radiohiljaisuuteen on, että asioiden etenemiseksi tulee keskittyä työstöön ei kirjoittamiseen.

Stressi toki näkyy myös aika ajoin pohdintahetkenä yön pikkutunteina sängyssä kylkeä vaihtamisen merkeissä. Onneksi nämä kerrat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. 😊

Etualalla Harri Lauronen ja taka-alalla keittiön seinan koolauskäynnissä.
Keittiön nurkkaus toisesta kuvakulmasta. Pohjamaalaus on tässä kuvassa vasta kerran tehty. Pohjamaalina on käytetty Virtasen Sisustusmaalia.

Mitä seuraavaksi:

  • Maalämpöpumpun asennus
  • Keittiö ja muut kiintokalusteet
  • Vaatekaapit
  • Sisäovet
  • Valaistus
  • Vintille portaat, lattiat ja muut
  • Listat kattoon ja lattiaan
  • Tapetointi ja maalaus
  • Maatyöt ja pihatyöt

En pitkään aikaan uskaltanut ollenkaan ajatella, että kotimme valmistuisi kohta. Emme halunneet ajatella määräaikaa ollenkaan. Tutuille saatoin kysyttäessä sanoa, että 3kk, tai 6kk, tai ehkä kesän alussa, mahdollisesti vasta kesän lopussa. Välillä oli ihan sama, mitä sanoi. Rakentaminen venyy joka tapauksessa.

Muutostilanteita ja yllättäviä käänteitä tulee kunnioittaa, jotta ei liian lukkoon lyödyn aikataulun ja turhan hätiköinnin takia tehdä virheitä. Esim. kuivumista ei voi varmuudella aikatauluttaa.  

Tuntui liian voimakkaasti siltä, että jos määräaika sovittaisiin ja siitä jouduttaisiinkin lipeämään, ei sitä vastoinkäymistä jaksaisi. Jo ennen rakentamisen aloittamista vastoinkäymisiä on ollut riittävästi.

MUTTA, nyt kevätauringon paistaessa päivä päivältä voimakkaammin, tulee pienoinen ajatus, että ilman määräajan sopimista on lopputöiden ja lopullisten päätösten (materiaalivalinnat) tekemistä on mahdotonta saada hommaa päätökseen. Näinhän asia toki kliinisesti katsottuna onkin. Mutta tunteet eivät toimi kliinisesti.

Niinpä pikkuhiljaa, kun rakentamisen päivistä 200 on takana, alkavat ajatukset nousta herkemmin pintaan, että kesäkuun puoliväli olisi lopullinen määräaika. Ammattilaiset ympärillämme sanovat, että ilman muuta silloin ollaan valmiita. En toki ole ammattilainen, mutta silloin tulisi kaikkien vaiheiden sujua ilman katkoa ja kitkaa. Sen verran meillä on kokemusta takana, että ”Not gonna happen!”

Olen kuitenkin sortunut jo siihen, että valmistuminen on seuraavan 2 kk:n aikana ja muuttovapaata on jo varattu kesäkuun toiselle viikolle. 😊 Viive, jos sellainen kulman takaa tulee kuvioihin mukaan, tuskin on kuitenkaan viikkoa kahta suurempi.

Harkot on käytävän kosteiden tilojen seinissä. Ja vastapuolella näkyy, että väliseiniä ei ole vielä täytetty eikä levytetty. Myös katon rajassa koolausten väliin jääneet aukot ovat täyttämättä. Ovi oikealla vie siis kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin.
Pistorasiat meinasivat jäädä käytävän päähän keskelle seinää. Onneksi asia huomattiin, ja voitiin helposti korjata.
Käytävän ja makuuhuoneiden seinät on pohjamaalattu. Oikealla näkyy kohdinhoitohuoneen seinän laattoja.

200 päivän jälkeen rakentaminen tuntuu varsin hyvältä. Syksyllä ajattelin, että perheenä olisimme vielä enemmän kuluneita ja väsyneitä.

Toki stressi ja viimeisten vuosien vaikeudet on ajoittain kovastikin pinnalla. Silti avioero ei ole lähimaillakaan. Riitelymme, mitä toki säännöllisesti harrastetaan, on onneksi ennemmin kinastelua, kuin todellista syvien tunteiden sotatilaa. Johtuuko tämä meistä itsestä vai siitä, että aiemmat kokemukset olivat huomattavasti rankempia.

Joka tapauksessa odotan pääsyä omalle aurinkoiselle terassille aamukahville ja kuuntelemaan lintujen laulua. 😊 😊

Kuva aurinkoiselta eteläseinältä. Terassi, missä tänä kesänä juodaan aamukahvia linnunlaulun säestämänä, on oikeassa alakulmassa.

VTT visiitillä

Torstaina 28.3. tuli VTT:n asiantuntija Mikko Saari kahville. Tarkoituksena oli vähän tutkailla ja tutustua kohteeseemme. Käynti oli epävirallinen, mutta myös mukava. Pääasiassa turisimme kotimme rakentamisen vaiheista ja huomioista mitä olemme tässä matkan varrella tehneet liittyen Terve Talo-konseptiin.

Meille VTT:n vierailu oli mieluisa ja tärkeä. Saammehan heidän näkemystään asioiden toteuttamisesta ja myös ehkä huomioita, kuinka jatkoa kannattaa pohtia. Toki meillä oli jännitystä ilmassa, että mitä huomioita tästä epävirallisesta käynnistä tulee.

Tekninen tila katsottu. Kuvassa vasemmalla isäntä. Kuvassa keskellä vastaava mestarimme Harri Lauronen tutun asiakirjakansion kera ja VTT:n asiantuntija Mikko Saari (oik.).

Paikalla oli Honkarakenteen edustajina Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki, vastaava mestarimme Harri Lauronen ja sisätöiden vastaava Otso Korhonen. Myös pari työmiestä jatkoi hommiaan, kun me siellä porukkana tutkimme paikkoja ja jutustelimme rakentamisesta. Vielä kun olimme mieheni kanssa myös paikalla, niin tuntui että tupa olikin täynnä väkeä. Hyvä niin!

Tässä kuvassa on jo vintillä käyty.

Saimme ensimmäisenä hyvät kommentit sisäilman laadusta. Oli kuulemma hyvä hengittää. Aivan erilainen kuin normaalisti rakennustyömaalla. Ei ollut sahauspölyä ilmassa. Ei myöskään lattioilla. Meille sisäsiisteys on normaalia, joten emme itse enää oikein kiinnitä siihen edes huomiota.

Sähköt olivat myös siististi tehty. Tästä on kiittäminen Jarkko Kyllöstä.

Sähkärimme Jarkko Kyllönen kuvassa. Oli koko porukalla niin kova vauhti päällä, että piti pysäyttää kuvaan. Kuva otettu maaliskuussa, ennen VTT:n vierailua.

Kun sahataan rakennuksen ulkopuolelle rakennetussa teltassa, niin pölyä ei sisälle tule. Ja joka kerta, kun työmiehet kulkevat sisään ja ulos, niin he pyyhkivät jalat. Kaikki tämä lisää työtuntien määrää ja hidastaa työtahtia. Se on yksi aihealue, mikä nostaa Terve Talo-rakentamisen hintaa.

Suurin aihe on, että IV-kone menee vaihtoon ja tältä osin IV-suunnitelman päivitys on käynnissä. Onneksi IV-konetta emme olleet ehtineet tilata.

IV-koneen vaihtamisesta huolimatta, pääasiallinen anti käynnistä meille oli, että saimme vahvistusta tapaamme toimia ja toteuttaa asioita. Terve Talo-konseptin mukainen rakentaminen on siis mahdollista onnistua.

Kahvi kohta tippunut ja nyt vielä keskustellaan yleisistä asioista, mitä tulee Terve Talo-sertifiointiin. Kuvassa Mikko Saari, Harri Lauronen, isäntä, sisätöiden johtaja Otso Korhonen, Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki. Kuvassa taka-alalla myös tuttu sahausteltta. Se onkin ollut oikea linssilude tässä koko rakentamisen ajan.

Olemme myös matkan varrella käyneet muutaman aiheen parissa keskustelua, että kuinka tulee toimia, esimerkiksi tilanteessa, kun Terve Talo-konseptin ohjeistus on ollut mielestämme epäselvä tai tiettyä tuotetyyppiä ei ole löytynyt M1-luokituksena. Kaikkeen tähän olemme saaneet sekä Honkarakenteelta että VTT:ltä apuja.

Vertia mitannut kosteutta lattiavalusta takkavarauksen kohdalta.

Kävimme pitkään myös keskustelua onteololaattojen saumojen kuivattamisesta. Miten Humitor oli kuivatuksen onnistuneesti toteuttanut. Ja myös miksi tällainen kosteusongelma edes pääsee syntymään. Tässä on mielestäni yksi Terve Talo-konseptin mukaisista helmistä: tarkistetaan ja valvotaan myös sellaisia asioita, mitä normaalissa rakentamisessa ei katsota.

Uskonkin, että tämän konseptin eri osa-alueita siirtyy vähitellen myös tavalliseen rakentamiseen normiksi. Mm levykuivainten käytöstä pientalojen kohteissa on syytä omaistajien harkita. Onko järkeä jättää asia tarkistamatta vain sen takia, että sitä ei ole ennenkään tehty. Ja kantaa riskiä kuivumisesta tai kosteuden siirtymisestä rakenteisssa vuosien saatossa. Olemme todella kiitollisia Vertian asiantuntijalle, että hän suositteli Humitoria.

Yhteenvetona käynnistä voisi sanoa, että hyvin pärjättiin VTT:n arvion mukaan.

Lumet sulavat kovaa vauhtia. Ja yhtä kovaa vauhtia lähestyy mahdollinen muuttopäivä. Varovaisin mielin tässä uskaltaa pohtia, että valmistuminen ja muuttaminen eivät sitten taidakaan enää olla abstrakteja asioita. <3

Ryömintätilan tyhjennys

Terve Talo konseptissa ryömintätilan putsaaminen otetaan vakavasti. Ryömintätilaan jätetyt muovijätteet tai puun /laudan kappaleet ovat aiheuttaneet ongelmia ajan kuluessa useassa kohteessa. Tämä johtuu siitä, että kaikki, mikä maatuu, kerää kosteutta ja sitä kautta mahdollistaa kasvuston ilmestymisen. Itiöt, homeet kasvavat ja pesiytyvät mihin vain voivat.

Vinkkinä sanon, että ennen kuin asennetaan ontelolaatat, niin kaikki turha kannattaa ottaa jo siinä vaiheessa pois sepeliltä. Olin minäkin ottamassa nauloja, muoveja, roskia yms tuolloin pois, mutta en tajunnut ottaa myös syksyllä puista putoavia koivunlehtiä ontelolaattojen alta talteen. Ne kun ovat niin pieniä.

Mutta myös ihan kaikkea sepelin välistä ei näe, kun seisten tekee hommia. Lehtipuhallin tai lehti-imuri ovat tässä kohtaa myös asialliset välineet. Samoin iso magneetti. Niillä säästää polvia, selkää ja aikaa. 😊

Meillä siis ehdittiin laittaa ontelolaatat paikoilleen, ennen kuin ymmärsin, että myös koivunlehdet tulee poistaa. Maatöiden työnjohtaja painokkaasti kehotti ottamaan kaiken ylimääräisen pois. Toisin sanoen, matalassa tilassa joka ikinen pienikin koivun lehti, naula, muovin kappale, tupakan tumppi oli poistettava. Kaikki ylimääräinen, mikä on vähintään sentin mittainen, on kerätty nyt pois. Myös kaikki mikä oli alle 1 cm on kerätty pois. Polvilleen koko talon alapohja on käyty useana päivänä alue kerrallaan läpi.

Kuva ENNEN kuin ryömintätilaa oli putsattu. Valkoiset roskat ovat styroxin paloja. Kuva: Petteri Andersin.
Kuva samasta kohdasta siivouksen JÄLKEEN.

Laskin, että olen ollut ryömintätilassa noin 15 h polvillaan sepelin päällä noukkimassa roskia. Homma on hidasta ja kuluttaa polvia. On ollut polvissa pyyhkeet roudarin-teipillä kiinnitettyinä pehmusteena ja myös polvisuojat on ollut käytössä. Sepelin välistä kun sormenpäillä kaivelee lehtiä yms, niin se ottaa myös selkään ja olkapäihin.

Ja sisäilma-asioista tutuille tiedoksi, että sitkeyteni ei olisi mahdollisesti kantanut tässä projektissa ihan loppuun asti, jollei maatöiden vastaava työnjohtajamme, Petteri Andersin, olisi painokkaasti ohjeistanut allekirjoittanutta keräämään kaiken maatuvan pois. 😊

Näin jälkikäteen ihmettelen, että miksi se on vienyt niin kauan. Ei tila ole niin iso, eikä homma myöskään vaikea. Mutta kyllä se oli hidasta, kun tekee homman huolellisesti. 😊 Nyt voin koko hommalle jo nauraa. Tavoite on saavutettu. Ryömintätila on tyhjennetty kaikesta maatuvasta. Kun tätä kirjoitan niin, on kulunut jo lähes 3 kuukautta viimeisestä kerrasta, kun olin kontillaan talon alla. Ja kinesio-teippikin on polvista pois lähtenyt. 😊

Ryömintätilaan, sepelin päälle tulee vielä leca-soraa 20 cm. Sitä ei ole vielä tilattu. Mutta tilaamme leca-soran vasta kun ryömintätilaan on kaikki putket asennettu. On työmiehillä vähän enemmän tilaa tehdä töitä. Eli sora puhalletaan ryömintätilaan maalis-huhtikuussa 2019.

Tässä kuva toiseen suuntaan. Keittiön nurkkaukseen.

Mikä on rakentamisen kohdalla riittävän puhdasta onnistuneen lopputuloksen saattamiseksi? Onko välttämätöntä saada ”leikkaussalin” tasoinen puhtaus? Nimittäin, voin vain kuvitella, että varmasti  joistakin ammattilaisista tai maallikoista saattaa kuulostaa nykyiset puhtauden ja kosteuden määritykset ja tavoitteet täysin ylimitoitetulta. Etenkin, kun ne tulevat täysin ammattitaidottomien henkilöiden suusta kuten allekirjoittaneelta.

Myös kuva ketittiön nurkkaukseen. Kirkas kohta edessä keskellä on otsalampun kajo. Osa kivistä ei siis hehku kirkkaammin kuin toiset. 🙂

Oikeasti ei tarvitse olla yhtä puhdasta kuin leikkaussalissa. Se on ylimitoitettua absoluuttisena tavoitteena. Mutta tarkka puhtaudessa ja kosteudessa kannattaa olla. Minkä suuruinen onkaan riski, jos rakennuksen sisään jää roskia ja maatuvaa tavaraa laiskuuden tai väsymyksen vuoksi?

Viime aikoina on myös ammattilaisten viesti muuttunut huomattavasti tarkemmaksi. Sanotaan, että pienikin vesipisara tai lumi tulee ottaa pois. Ei yhtään maatuvaa roskaa saa jättää. Ei mitään ylimääräistä tule olla rakenteissa. Vähemmän kuulee mantraa aina ennenkin on näin tehty. Ei noin pieni roska mihinkään vaikuta. Tms.

Johtopäätökseni on, että ammattilaisetkin taitavat vähitellen kallistua enemmän korkeamman puhtaudentason linjalle. Onko siitä mitään haittaa, että on tarkempi puhtauden ja roskien osalta? Tarvitseeko tai kannattaako tehdä samoja virheitä, kuin tähän asti on tehty? Toki riski ei aina kaikkien kohdalla toteudu. Tiedätkö etukäteen kenen kohdalla toteutuu ja kenen ei?

Ylläpitoa, imurointia ja kontti

Ylläpito tontilla on lähes päivittäistä työtä. Mies onneksi ehtii töiden jälkeen tontilla käymään vaikka päivittäin. Tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, hän on tontilla. Itse keskityn herkemmin viikonloppuihin, jolloin olen koko päivän tontilla hommissa.

Tammikuinen maisema.

Aikaa tarvitsee varata tontin infran järjestelyyn eli a) tuleville toimituksille pitää järjestää tila valmiiksi, sorapeti tyhjäksi, suojapeitteet, lavat, jne, b) jätteiden keräys kasaan ja jätesäkkeihin, poiskuljetus ja c) siivoaminen rakennuksen sisällä, pihalla & taukotuvalla vievät kaikki oman aikansa. Kun asioita valmistellaan tai kun hommat työmiehillä etenevät vauhdilla on syytä varata aikaa tähän kaikkeen.

Siivoamisessa imurointi on tärkeää ja sitä on suoritettu säännöllisesti. Teollisuusimuri on ollut todella tarpeellinen hankinta. Hirsitalossa etenkin puhtauden ylläpito on hyvä jaksaa hoitaa koko rakennuskauden hyvin. Sillä ulkoseinien sisäpinnat ovat useimmiten saman tien lopullista pintaa, joten rakennusaikainen pöly yms lika saattaa muuten kertyä hirren pintaan.

Teollisuusimuri on uskollinen kaveri.

Meillä hirsiseiniin tulee vain jonkinlainen suojaus sisäpinnalle. Värillinen, mutta ei kuitenkaan mikään todella peittävä. Sen tähden itsekin yrittää muistaa aina olla ottamatta tukea seinästä. Tämä pätee sisällä ja ulkona. Siihen jää nimittäin työrukkasista ja likaisista sormista jälkiä. Tämä sama tilanne ei ole välttämättä muissa kohteissa, missä talon runko sekä ulkoa että sisältä verhoillaan myöhemmässä vaiheessa.

Honkarakenteen rakentamispalvelupäällikkö Jyri Välilän kanssa keskustelin, että tulisiko hirsiseinät nyt käsitellä suoja-aineella, kun ei ole mitään muutakaan mitä joulukuussa pystyimme tekemään.
Kysyin nimenomaan sen tähden, että mänty on herkkä reagoimaan valoon ja seinät ovat vailla suoja-aineita lähestulkoon kesään saakka.

Hän ei kuitenkaan suositellut juuri siitä syystä, että jos sattuu jollekin vahinko ja seinään tulee jälki. Koska jäljet saa vain hiomalla pois, niin silloin on suuri mahdollisuus, että seinään tulee  läikkä mitä ei helposti saa pois. Etenkin jos haluaa seinävärityksestä sävyttävän, ei peittävän. Ja sävyttävän pinnanhan haluan, koska tarkoitus on nauttia hirren kauniista ja harmonisesta pinnasta.

Ehdotin myös, että jospa suojaisimme tämän kevään ajan hirsiset sisäseinät. Tämäkään ei ollut suotavaa, koska sisällä oleva lämpö saattaa nostaa hengittävän hirren pintaan kosteutta, mikä suojamuovin takia ei pääse ilmaan, vaan jää hirren pintaan. Tämä ilmiö saattaa aiheuttaa noroja hirren pinnalle, mitkä eivät lähde helpolla pois. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että teemme pintojen suojauksen vasta keväämmällä.

Emme ole vielä päättäneet mikä tulee olemaan talon ulkoväri. Emmekä myöskään mikä on sisäseinien väritys. Virtasen maalitehtaan tuotteilla on tarkoitus tässä lähiaikoina testata mitä vaihtoehtoja löytyy. Heillä on hyvät, hengittävät materiaalit hirren pintaan, jotta hirren hengittävä ominaisuus tulee hyödynnettyä. Suuntaa antavasti on ajatuksia värityksestä, mutta lopullista päätöstä ei voi ennen testausta tehdä. Monta kertaa olen tehnyt päätöksen kaupassa ripeästi. Joskus onnistunut värivalinta, joskus olen harmitellut asiaa. Ja kerran meni aivan uusiksi.

Olemme myös tilanneet tontille lukittavan kontin. Tarkoitus on saada säältä suojaan tarvittavat materiaalit, mikäli toimitus jossain vaiheessa vaikka liian aikaisin. Tai työt jostain syystä viivästyvät. Otso Korhonen oli myös tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska he saavat työvälineensä konttiin yöksi säilöön. Terve Talo konseptin mukaan he ei ole suotavaa säilyttää laitteita öisin sisätiloissa. Laitteissa kun on kuitenkin pölyä ja sahanpurua.

Kontin hankkiminen on riskitön ratkaisu siltä osin, että sen osto- ja myyntihinta ovat lähellä toisiaan. Ja vaikka asumme jonkun verran sivussa, niin silti on aina vaarana, että pitkäkyntinen osuu tontille. Emme halua ikävää yllätystä, että työt pysähtyvät ja vakuutusyhtiön lomakkeiden täyttäminen alkaa.

Tuntuu hyvältä kulkea työmaalla, kun siellä on materiaalit ja tavarat järjestyksessä sekä tilat työn tekemistä varten on tehty. Teemme näitä järjestelytöitä työmiesten työympäristön parantamiseksi. On heidän miellyttävämpi tehdä töitä, kun ei ensin tarvitse etsiä eri paikoista tarvitsemiaan tavaroita.

Pulkkisille Terve Koti!

Meidän kotimme todettiin lopullisesti asuinkelvottomaksi kevättalvella 2017. Tutkimuksia tehtiin erilaisia matkan varrella, vaikka jo alkuvaiheessa oli selvää, että talossa on laajoja sisäilmaongelmia.

Lopputulos oli, että meidän tuli hylätä kokonaan tuttu ja turvallinen kotimme. Talo, jossa olimme viettäneet yhteistä elämäämme 14 vuoden ajan, ei ollut enää kelvollinen. Ei kelvollinen meille eikä muille. Tämä tarkoitti myös siirtymistä evakkoon asumaan, koko kodin tyhjentämistä ja kaiken tämän keskellä myös elämän langoista kiinni pitämistä.

Kuva: Google maps.

Todella pian meille oli selvää, että elämää on vain tulevaisuudessa. On turha haikailla jo kaatunutta maitoa.

Olemme onneksi ihmisiä, jotka eivät herkästi jää tuleen makaaman, vaan haemme aktiivisesti ratkaisuja ja etenemme rivakasti.

Meidän selkeäksi tavoitteeksi tuli oman kodin rakentaminen. Ja päädyimme Honkarakenteen tuotteeseen Terve Talo.

Tämä blogi kertoo meidän perheen tavoitteen toteutuksesta, Terveen Kodin rakentamisesta Meille.

Tämä on siis blogi meidän perheen matkasta uuteen, puhtaaseen elämään.

Tontti on Vantaalla ja tasamaata, kuten kuvista näkyy. Vanha rakennus on paritalo, mikä purettiin helmikuussa 2018.

Kohde:   MYRSKYTUULI 120, Honkarakenne.

Kuvassa Honkarakenteen esitteen mallikuva. Omasta talostamme tuskin tulee tummanruskea tai musta. Olkoonkin, että musta on nyt kovassa huudossa.

Kuva: Honkarakenne Oyj.

Pohjakuvan perusmallia (alla) on muokattu jonkun verran meidän tarpeita vastaavaksi. Mitään suuria muutoksia rakenteisiin, tms ei ole tehty. Pohjaratkaisu on lähinnä käännetty peilikuvaksi.

Kuva: Honkarakenne Oyj 

Mallin valintakriteereitä: Selkeä, kaunis ja yksinkertainen malli. Pyritään välttämään vaikeita rakenteita, mitkä aiheuttavat rakentamisvaiheessa helposti tuskaa ja ovat alttiita virheille.

Miksi Terve Talo

Perheessämme -kuten Suomessa monessa muussakin perheessä- on sisäilmasairautta. Huono sisäilma aiheuttaa monenlaisia oireita ja vaivoja. Jokaiselle perheenjäsenelle vähän erilaisia vaivoja ja vähän eri mittakaavassa. Sisäilmasairaus lähtee liikkeelle kehon heikoista kohdista. Sisäilmasairaudesta paranee vain, jos altistuminen loppuu.

Tunnemme perheen, joka on Klaukkalaan kesällä 2016 muuttanut itse rakentamaansa Honkarakenteen konseptoimaan hirsitaloon, Terve Taloon. Heidän kotinsa on ollut erittäin onnistunut ja kaunis kokonaisuus. Siellä on hyvä olla. Olemme vierailleet myös muissa, erittäin kauniissa ja terveissä ratkaisuissa. Aina tulee upea, ihana tunne, kun astuu hirsitaloon sisälle. Jo pelkästään akustiikka hirsitalossa on rauhoittava.

Meille on tärkeää, että emme toimi projektissa koekaniineina. Vaan haluamme ratkaisun, mikä on jo nähty ja kokeiltu. Varmuus toimivuudesta on edellytys. Meille on olennaista, että poikamme sairaus tulee kunnolla pysäyttää. Siksi ratkaisun on oltava kerralla oikein. Olemme jo yhden talon menettäneet. Toisen talon menettämiseen meillä ei ole varaa.

Näin varmistamme, että hän elämänsä aikana pystyy toimimaan normaalisti yhteiskunnassa. Mm. käymään sitä oppilaitosta mitä haluaa, valitsemaan sen opintosuuntauksen minkä haluaa, käymään armeijan, jne ilman, että tulee pohtia mahdollisia rajoitteita. Meille vanhemmille on erittäin tärkeää tietää, että jos hän saa voimakkaampia oireita jossain vaiheessa elämäänsä, niin hänellä on silloin terve paikka, meidän oma koti, mihin palata ja antaa kehon rauhassa parantua.

TERVETULOA MEIDÄN MATKAAN, SEURAAMAAN TÄSTÄ BLOGISTA KUINKA PROJEKTIMME EDISTYY!!

Kaikki kuvat ovat omia, jollei toisin mainita. Kuvien käyttö ilman asianmukaista viittausta kuvan alkuperään on kielletty.