ULLAKKO & PORTAAT

Omakotitalossa on hyvä olla ullakko, jotta pystytään valvomaan rakenteiden kuntoa vuosien saatossa jo pelkästään mahdollisen kondension takia. Tai vikkelät nelijalkaisetkin saattavat ilmaantua pyytämättä ja yllättäen. Vaikka meille ei tule toista kerrosta, eikä vintistä tehdä myöhemmin huoneita asuinkäyttöön, niin haluamme kuitenkin toimivan ullakon.

Pystytyksen loppumetreillä ja sisätöiden aloituksen yhteydessä havaittiin, että portaat eivät mahdu niille alun perin osoitettuun paikkaan. Kattotuolit olivat liian lähellä toisiaan, jotta portaiden tarvitsema aukko olisi mahtunut väliin. Portaat tarvitsevat noin n 60-70 cm leveän ja 120 cm pituisen aukon kattoon. Ja pituuden puolesta tilaa oli vain 80 cm. Sydän jätti lyönnin väliin ja pienoinen paniikki alkoi hiipiä lähemmäksi! Aiheuttaako tämä, että emme saakaan ullakkoa?!

Tästä alkoi suuri pohdinta miten näin on päässyt käymään ja miten asia korjataan.

Ihan alun perin olisimme halunneet todellisen käyttöullakko-option tähän taloon, mutta Vantaan kaupunki suuressa viisaudessaan päätti, että kyseinen termi tulee poistaa rakennuspiirustuksista ja suunnitelmista. Näin tehtiin. Ei sitten sanaa käyttöullakko, mutta pääsy vintille tulee olla. Tässä samassa muutoksessa hävisi myös ullakkoportaiden paikka epähuomiossa kokonaan piirustuksista.

Ihmettelen Vantaan kaupungin näkökulmaa rajoittaa käyttöullakoita ja niiden rakentamista myöhemmin asuinkäyttöön, koska alueelle halutaan lisää väkeä alueen voimakkaiden kehittämistavoitteiden vuoksi. Ja yleensä isommat talot mahdollistavat pitkällä aikavälillä enemmän asukkaita. Meille tässä toki ei ole vaikutusta, koska perhekokomme on nyt vakio. Toki jossain vaiheessa lisäneliöt olisivat ehkä kiva saada. Lähtökohtaisesti käyttöullakon rakentaminen myöhemmässä vaiheessa asuinkäyttöön tarkoittaisi myös Terve Talo sertifikaatin menettämistä, koska rakenteisiin kajotaan. Varaus laitettiin piirustuksiin alun perin siksi, että koskaan ei tulevasta tiedä ja aina on hyvä olla vaihtoehtoja. Takkavarauskin meillä on, vaikka takkaa emme asenna.

Positiivisesti ajateltuna, kun ei ole käyttöullakkoa, on myös vähemmän siivottavaa. Mutta pääsy välikatolle tulee kuitenkin olla olemassa, jotta, voimme olla varmoja, että vaurioita, kondensiota, tms ei pääse syntymään.

Portaat on hankittu Starkista.

Välikatolle pystyy myös varastoimaan harvemmin käytettäviä tavaroita kuten sukset, matkalaukut ja vaikka mehumaijan (on muuten vielä kaupassa 😊). Vaikka meillä tulee olemaan nyt muutaman neliön verran enemmän tilaa kuin aiemmassa kodissamme, niin silti tilaa aktiiviselle ja urheilevalle perheelle ei ole koskaan riittävästi. Pari vuotta sitten olemme tyhjentäneet kotimme, niin silti varastoitavaa välinettä löytyy taas uudestaan yllättävän paljon. Tavara ei maailmasta lopu. Varasto ullakolle tulee tarpeeseen.

Mutta mikä ratkaisuksi???!! Kun ongelma paljastui, niin siitä alkoi soittelut joka suuntaan. Keskusteltiin, pohdittiin ja ideoitiin. Muutama viikko vierähti, ennen kuin ratkaisu oli saatu aikaiseksi. Näissä tilanteissa pidämme järkevänä pohtia hetken pidempään, jotta ratkaisu on varmasti sopiva pidemmän päälle.

Honkarakenteesta, Harri Laurosesta ja Otso Korhosesta pidämme hyvän työn jäljen lisäksi eniten siitä, että toimivia ratkaisuja haetaan aktiivisesti. Asiat tuodaan julki ja todetaan rohkeasti, jos on tyritty. Keskustelut ja viestien vaihdot ovat aina olleet asiallisia, kuunnellaan aidosti asiakasta. Fokus on tilanteen korjaaminen ja myös sopivan ratkaisun löytyminen. Ratkaisun, mikä myös toimii tulevien asukkaiden eli meidän näkökulmasta.

Jo kauan ennen kuin olimme päätyneet Honkarakenteeseen, niin saimme muilta kuulla kokemuksia. Honkarakenteen kanssa on helppo tehdä töitä, koska he kuuntelevat asiakasta. Jos on jotain epähuomiossa väärin tehty, niin he korjaavat sen. He uskovat asiakasta. Ei tarvitse perustella itsestäänselvyyksiä tai väitellä loogisista asioista. Tämä on ollut myös meidän kokemus. Hyvä on ollut tehdä yhteistyötä!

Rakentaminen projektina on niin iso ja paljon yksityiskohtia täynnä, että aina tulee yllättäviä tilanteita. Siksi on tärkeää, että kuinka ne osataan hoitaa ja miten asioita käsitellään. Vänkäämistilanteet eivät ison projektin eri vaiheissa kiinnosta. Tarpeen on löytää hyvä ratkaisu ja jatkaa asioiden työstämistä hyvässä hengessä tästäkin eteenpäin. Tämä oli tilanne myös, kun käsittelimme ullakkoportaiden kohtaloa.

Vaihtoehtoina portaiden paikaksi oli eteinen, olohuone, kodinhoitohuone ja makuuhuone. Myös ulkopuolelta päädystä oli hetken vaihtoehtona pöydällä. Se ei miellyttänyt Vantaan kaupunkia eikä allekirjoittanutta. Päädyimme lopulta ratkaisuun, että ullakkoportaat asennetaan meidän makuuhuoneeseen.

Päädyimme käytävän sijaan sijoittamaan portaat makuuhuoneeseen. Kävimme mieheni kanssa mittaamassa, että portaiden asennuksen jälkeenkin myös sänky mahtuu makuuhuoneeseen. Kattotuolit kun olivat näkyvillä, niin mitattiin seinästä sängyn päätyyn asti ja katsottiin, että varmasti yläpuolella on tilaa vielä portaille. Koska ei sekään olisi ollut mikään ratkaisu, että sänkyä tulisi siirtää ennen kuin portaat ullakolle saa vedettyä alas.

Ullakolle on hyvä varastoida. Eristeet (Ekovilla) on M1 luokiteltujen vanerien takana.
Vielä muutamassa kohdassa on pientä tilkitsemistä. Olen suorastaan onnellinen ullakosta!

Ullakkoportaissa ei ole toistaiseksi M1 luokituksia olemassakaan. Tämä tarkoittaa, että asennuksen yhteydessä, vaihdettiin joitakin osia, kuten levyssä kiinni oleva eristeet. Samoin luukun pintalevy tulee nikkaroida paremmaksi (M1). Ilmavuotoa ajatellen, tulee kulkuaukko koteloida tiiviiksi.

Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi luukun ulkonäön ja eristävyyden parantamiseen. Tämä on toistaiseksi vähän kesken. Mutta ullakkoportaat on vihdoin asennettu ja tilaa varastointiin on ihanan paljon.

200 päivää täynnä – loppu häämöttää !!

Lauantai 13.4. oli se päivä, jolloin meillä rakentaminen on kestänyt 200 päivää. Laskeminen on aloitettu siitä, kun kaivinkoneen kauha iskeytyi saviseen tonttiimme syyskuussa 2018. Aika on mennyt nopeasti. Onneksi, meillä on ollut varsin vähän vastoinkäymisiä tämän projektin aikana. Tämä on ehkä hyvä hetki pohtia reilun puolen vuoden tekemisiä.

Tavoite: Myrskytuuli 120. Tässä pohjakuva, mikä piti siirtää seinien pohjamaalauksen tieltä. Etelä on alhaalla ja pohjoinen ylhäällä. Pääsisäänkäynnin katos on oikeassa yläkulmassa.

Kuvituksena tähän juttuun olen laittanut sisätöiden ja sisäpintojen eri vaiheita. Nyt tilanne on, että 1) väliseinät on pohjamaalattu Virtasen pohjamaalilla ja 2) kosteiden tilojen ABL-laatat on asennettu, mutta ovat vielä vähän aikaa saumausta vailla.

Rakentaminen on niin monitahoista, että suunnitteluvirheiltä ja unohduksilta ei voi välttyä. Ja osa suunnitteluvirheistä johtuu, kun suunnitelmat eivät kaikilta yksityiskohdilta sovellu keskenään. Myös osa johtuu siitä, että allekirjoittanut ei ole osannut ajatella kokonaisuutta tai ennakoida riittävästi. Esim sähkösuunnitelmien lukeminen on jäänyt allekirjoittaneelta puolitiehen. Miestä ei nyt kyllä voi tähän kohtaan vetää mukaan. Täytyy rehellisesti katsoa peiliin. 😊

Kodinhoitohuoneen seinä on kosteuseristetty.
Kodinhoitohuoneen seinään on asetettu ABL:n laattoja, 30×60 tiililadonnalla.

Talotehtaan kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä koko projektin ajan. Honkarakenteella useamman henkilön kanssa, mm Jyri Välilän, Eino Meriläisen ja myyjämme kanssa. Tottakai olemme olleet myös vastaavan mestarin, Harri Laurosen, ja sisätöiden vastaavan, Otso Korhosen kanssa koko ajan yhteyksissä.

Projektimme ollessa erikoisempi, Terve Talo-kohde, niin olemme varmasti monista muista kohteista poiketen keskustelleet talotoimituksen jälkeen materiaalivalinnoista ja prosesseista Honkarakenteen kanssa normaalia enemmän. He ovat myös antaneet näkemystään ja kysyneet VTT:ltä tarpeen vaatiessa. Yksi tällainen kysymys oli, että mitä teippiä tai muuta materiaalia tulee käyttää saunasadun liittämisessä yhteen. Emme löytäneet M1 luokituksen materiaalia tätä tarkoitusta varten. Nyt tämäkin kysymys on ratkaistu.

Kiitos Starkille, että saimme Kiillon mallitikut hetkeksi lainaan. Helpompi tehdä valintaa.
Saumausaineet pohdinnassa. Kiilto on varma valinta.

Aviomieheni on hyvä pohtimaan rakennustarvikkeiden menekkiä tontilla ennakkoon. Olen havainnut, että hän miettii noin 2-3 viikon verran eteenpäin. Kun tavarat ovat ajoissa käytettävissä, ei siis ole tarvinnut suinpäin säntäillä rautakauppaan. Ennakoinnissa on myös se hyvä puoli, että ehtii vertailla materiaaleja ja hintoja paremmin. Ja kun materiaali on laskettu hyvin, niin pääsääntöisesti on tarvittava määrä kerralla tontille viety. Ei siis peräkärry-rallia ole lisähankintoihin tarvittu. Ei myöskään ole työt seisahtuneet, koska jonkun olisi päivän aikana pitänyt lähteä hakemaan materiaalia kaupasta. Ennakointi on avainsana, vaikkakin lajina haastava.

Kosteuseristettä laitetaan lisää, jotta paksuus on hyvä. Kuvassa pienempi WC.
Takaseinän laatta on Bauhausista (Epoque). Ja sivuseinät on ABL:stä. Sama tila kuin yllä, eli pienempi WC. Nyt seinälaatat jo paikoillaan.

Stark Martinlaakso, Ville Haapanen on ollut tosi avulias ja mukava. Hän on rennon rauhallisesti käynyt tarpeitamme läpi. Auttanut materiaalien taustatietojen selvittämisessä (mm M1 vaatimus) ja monella muullakin tapaa ollut avulias ja asiallinen. Starkilla kaikki ovat olleet mukavia. Nuori tiimi missä on energiaa ja näkemystä. Apua saa, kun sitä tarvitaan.

Myös Suutarilan Starkin sisustusneuvoja Johanna Koivuluoma on ollut suureksi avuksi. Itselleni sisustaminen ei ole luontaista, joten en näe niin herkästi värien vaikutusta kokonaisuuteen.

Tässä kun pohtii kokonaisuuksia syksystä tähän päivään, niin nousee mieleen, että maakostean betonin (Bekason, Bekafloor) valitseminen oli hyvä ratkaisu. Ei turhaa veden kantamista velli-betonin muodossa taloon sisälle. Tämä vähensi kuivumisaikaa. Lisäksi maakosteaa betonia ei tarvitse hioa, joten yksi työvaihe vähemmän ja myös pölyä taloon sisälle vähemmän.

Pari asiaa olemme joutuneet laittamaan uusiksi: 1) IV-koneen vaihto ja 2) on laattojen vaihtaminen.

IV-koneen vaihtamisesta teen jutun, kun homma on paketissa. Olen huomannut, että vasta loppuun saattamisen jälkeen on parempi kirjoittaa.

Saunan eristeenä on myös Ekovillaa.
Tässä Kingspan-levyt jo asennettu saunaan. Suihkutila vielä eristämättä.
Hyvän näköistä.
Tässä levyt vielä ilman teippiä.
10×10 laattaa valitsin, koska haluan helpot ja toimivat kaadot.
Suihkutila jo kosteuseristetty ja ABL:n laattojakin on jo laatikoissa lattialla.
Alla on ensimmäinen ABL:n 10×10 laatta sommiteltu lattiaan. Ei muuten sopinut ollenkaan, vaikka näytti kaupassa ihan ok ja myös raksalla ihan ok, kunnes se aseteltiin kuvan osoittamalla tavalla. Alle sekunnin sadasosassa tein ratkaisun, että vaihtoon menee.

Kosteiden tilojen lattialaatta meni kertaalleen uusiksi. ABL:n myyjän kanssa asia oli helppo hoitaa, kun laatat olivat vasta saapuneet tontille. Syynä vaihtamiseen oli, että ensimmäinen valinta ei toiminutkaan. Sen huomasi vasta, kun laattoja aseteltiin paikoilleen.

Suihkuhuoneen seinän alaosaan laitetaan lisäsuojaus.
Pienemmän wc:n sisäänkäynti. Lattiaa on tasoitettu, jotta kaadot toimivat.

Peräkärryllä on mies ahkerasti käynyt tyhjentämässä roskia kaatopaikalle. Jätettähän rakentamisessa tulee. Siltä ei voi välttyä. Toistaiseksi olemme todenneet, että jätelava olisi ollut turhan järeä tapa hoitaa roskia pois tontilta. Toki Vantaalla matkat sorttiasemalle ovat suhteellisen lyhyitä, joten pienellä peräkärryllä kuljettaminen ei ole kovin tuskallista. Samoin kotimme on vain 120 m2, joten jätettä tulee vähemmän.

Perheessä raksaväsymys menee vaiheittain perheen jäseneltä toiselle. Mies osaa sen kyllä peittää hyvin. Hän vain puskee eteenpäin. Asia, hankinta, päätös kerrallaan. Itselläni tulee kiukku ja väsymys. Olen päättänyt, että en päivitä blogia, mikäli väsymys on liian korkea. Silloin yleensä ei nimittäin somessa tule hyvää jälkeä. Ja toinen syy radiohiljaisuuteen on, että asioiden etenemiseksi tulee keskittyä työstöön ei kirjoittamiseen.

Stressi toki näkyy myös aika ajoin pohdintahetkenä yön pikkutunteina sängyssä kylkeä vaihtamisen merkeissä. Onneksi nämä kerrat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. 😊

Etualalla Harri Lauronen ja taka-alalla keittiön seinan koolauskäynnissä.
Keittiön nurkkaus toisesta kuvakulmasta. Pohjamaalaus on tässä kuvassa vasta kerran tehty. Pohjamaalina on käytetty Virtasen Sisustusmaalia.

Mitä seuraavaksi:

  • Maalämpöpumpun asennus
  • Keittiö ja muut kiintokalusteet
  • Vaatekaapit
  • Sisäovet
  • Valaistus
  • Vintille portaat, lattiat ja muut
  • Listat kattoon ja lattiaan
  • Tapetointi ja maalaus
  • Maatyöt ja pihatyöt

En pitkään aikaan uskaltanut ollenkaan ajatella, että kotimme valmistuisi kohta. Emme halunneet ajatella määräaikaa ollenkaan. Tutuille saatoin kysyttäessä sanoa, että 3kk, tai 6kk, tai ehkä kesän alussa, mahdollisesti vasta kesän lopussa. Välillä oli ihan sama, mitä sanoi. Rakentaminen venyy joka tapauksessa.

Muutostilanteita ja yllättäviä käänteitä tulee kunnioittaa, jotta ei liian lukkoon lyödyn aikataulun ja turhan hätiköinnin takia tehdä virheitä. Esim. kuivumista ei voi varmuudella aikatauluttaa.  

Tuntui liian voimakkaasti siltä, että jos määräaika sovittaisiin ja siitä jouduttaisiinkin lipeämään, ei sitä vastoinkäymistä jaksaisi. Jo ennen rakentamisen aloittamista vastoinkäymisiä on ollut riittävästi.

MUTTA, nyt kevätauringon paistaessa päivä päivältä voimakkaammin, tulee pienoinen ajatus, että ilman määräajan sopimista on lopputöiden ja lopullisten päätösten (materiaalivalinnat) tekemistä on mahdotonta saada hommaa päätökseen. Näinhän asia toki kliinisesti katsottuna onkin. Mutta tunteet eivät toimi kliinisesti.

Niinpä pikkuhiljaa, kun rakentamisen päivistä 200 on takana, alkavat ajatukset nousta herkemmin pintaan, että kesäkuun puoliväli olisi lopullinen määräaika. Ammattilaiset ympärillämme sanovat, että ilman muuta silloin ollaan valmiita. En toki ole ammattilainen, mutta silloin tulisi kaikkien vaiheiden sujua ilman katkoa ja kitkaa. Sen verran meillä on kokemusta takana, että ”Not gonna happen!”

Olen kuitenkin sortunut jo siihen, että valmistuminen on seuraavan 2 kk:n aikana ja muuttovapaata on jo varattu kesäkuun toiselle viikolle. 😊 Viive, jos sellainen kulman takaa tulee kuvioihin mukaan, tuskin on kuitenkaan viikkoa kahta suurempi.

Harkot on käytävän kosteiden tilojen seinissä. Ja vastapuolella näkyy, että väliseiniä ei ole vielä täytetty eikä levytetty. Myös katon rajassa koolausten väliin jääneet aukot ovat täyttämättä. Ovi oikealla vie siis kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin.
Pistorasiat meinasivat jäädä käytävän päähän keskelle seinää. Onneksi asia huomattiin, ja voitiin helposti korjata.
Käytävän ja makuuhuoneiden seinät on pohjamaalattu. Oikealla näkyy kohdinhoitohuoneen seinän laattoja.

200 päivän jälkeen rakentaminen tuntuu varsin hyvältä. Syksyllä ajattelin, että perheenä olisimme vielä enemmän kuluneita ja väsyneitä.

Toki stressi ja viimeisten vuosien vaikeudet on ajoittain kovastikin pinnalla. Silti avioero ei ole lähimaillakaan. Riitelymme, mitä toki säännöllisesti harrastetaan, on onneksi ennemmin kinastelua, kuin todellista syvien tunteiden sotatilaa. Johtuuko tämä meistä itsestä vai siitä, että aiemmat kokemukset olivat huomattavasti rankempia.

Joka tapauksessa odotan pääsyä omalle aurinkoiselle terassille aamukahville ja kuuntelemaan lintujen laulua. 😊 😊

Kuva aurinkoiselta eteläseinältä. Terassi, missä tänä kesänä juodaan aamukahvia linnunlaulun säestämänä, on oikeassa alakulmassa.

VTT visiitillä

Torstaina 28.3. tuli VTT:n asiantuntija Mikko Saari kahville. Tarkoituksena oli vähän tutkailla ja tutustua kohteeseemme. Käynti oli epävirallinen, mutta myös mukava. Pääasiassa turisimme kotimme rakentamisen vaiheista ja huomioista mitä olemme tässä matkan varrella tehneet liittyen Terve Talo-konseptiin.

Meille VTT:n vierailu oli mieluisa ja tärkeä. Saammehan heidän näkemystään asioiden toteuttamisesta ja myös ehkä huomioita, kuinka jatkoa kannattaa pohtia. Toki meillä oli jännitystä ilmassa, että mitä huomioita tästä epävirallisesta käynnistä tulee.

Tekninen tila katsottu. Kuvassa vasemmalla isäntä. Kuvassa keskellä vastaava mestarimme Harri Lauronen tutun asiakirjakansion kera ja VTT:n asiantuntija Mikko Saari (oik.).

Paikalla oli Honkarakenteen edustajina Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki, vastaava mestarimme Harri Lauronen ja sisätöiden vastaava Otso Korhonen. Myös pari työmiestä jatkoi hommiaan, kun me siellä porukkana tutkimme paikkoja ja jutustelimme rakentamisesta. Vielä kun olimme mieheni kanssa myös paikalla, niin tuntui että tupa olikin täynnä väkeä. Hyvä niin!

Tässä kuvassa on jo vintillä käyty.

Saimme ensimmäisenä hyvät kommentit sisäilman laadusta. Oli kuulemma hyvä hengittää. Aivan erilainen kuin normaalisti rakennustyömaalla. Ei ollut sahauspölyä ilmassa. Ei myöskään lattioilla. Meille sisäsiisteys on normaalia, joten emme itse enää oikein kiinnitä siihen edes huomiota.

Sähköt olivat myös siististi tehty. Tästä on kiittäminen Jarkko Kyllöstä.

Sähkärimme Jarkko Kyllönen kuvassa. Oli koko porukalla niin kova vauhti päällä, että piti pysäyttää kuvaan. Kuva otettu maaliskuussa, ennen VTT:n vierailua.

Kun sahataan rakennuksen ulkopuolelle rakennetussa teltassa, niin pölyä ei sisälle tule. Ja joka kerta, kun työmiehet kulkevat sisään ja ulos, niin he pyyhkivät jalat. Kaikki tämä lisää työtuntien määrää ja hidastaa työtahtia. Se on yksi aihealue, mikä nostaa Terve Talo-rakentamisen hintaa.

Suurin aihe on, että IV-kone menee vaihtoon ja tältä osin IV-suunnitelman päivitys on käynnissä. Onneksi IV-konetta emme olleet ehtineet tilata.

IV-koneen vaihtamisesta huolimatta, pääasiallinen anti käynnistä meille oli, että saimme vahvistusta tapaamme toimia ja toteuttaa asioita. Terve Talo-konseptin mukainen rakentaminen on siis mahdollista onnistua.

Kahvi kohta tippunut ja nyt vielä keskustellaan yleisistä asioista, mitä tulee Terve Talo-sertifiointiin. Kuvassa Mikko Saari, Harri Lauronen, isäntä, sisätöiden johtaja Otso Korhonen, Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki. Kuvassa taka-alalla myös tuttu sahausteltta. Se onkin ollut oikea linssilude tässä koko rakentamisen ajan.

Olemme myös matkan varrella käyneet muutaman aiheen parissa keskustelua, että kuinka tulee toimia, esimerkiksi tilanteessa, kun Terve Talo-konseptin ohjeistus on ollut mielestämme epäselvä tai tiettyä tuotetyyppiä ei ole löytynyt M1-luokituksena. Kaikkeen tähän olemme saaneet sekä Honkarakenteelta että VTT:ltä apuja.

Vertia mitannut kosteutta lattiavalusta takkavarauksen kohdalta.

Kävimme pitkään myös keskustelua onteololaattojen saumojen kuivattamisesta. Miten Humitor oli kuivatuksen onnistuneesti toteuttanut. Ja myös miksi tällainen kosteusongelma edes pääsee syntymään. Tässä on mielestäni yksi Terve Talo-konseptin mukaisista helmistä: tarkistetaan ja valvotaan myös sellaisia asioita, mitä normaalissa rakentamisessa ei katsota.

Uskonkin, että tämän konseptin eri osa-alueita siirtyy vähitellen myös tavalliseen rakentamiseen normiksi. Mm levykuivainten käytöstä pientalojen kohteissa on syytä omaistajien harkita. Onko järkeä jättää asia tarkistamatta vain sen takia, että sitä ei ole ennenkään tehty. Ja kantaa riskiä kuivumisesta tai kosteuden siirtymisestä rakenteisssa vuosien saatossa. Olemme todella kiitollisia Vertian asiantuntijalle, että hän suositteli Humitoria.

Yhteenvetona käynnistä voisi sanoa, että hyvin pärjättiin VTT:n arvion mukaan.

Lumet sulavat kovaa vauhtia. Ja yhtä kovaa vauhtia lähestyy mahdollinen muuttopäivä. Varovaisin mielin tässä uskaltaa pohtia, että valmistuminen ja muuttaminen eivät sitten taidakaan enää olla abstrakteja asioita. <3

LATTIAVALU

Valitsimme maakostean betonin. Sitä tarjoaa Bekason ja tuote on Bekafloor. Tässä vesi lisätään työmaalla runkoainekseen. Vettä käytetään huomattavasti vähemmän, kuten kuvista näkyy. Massa on lähes hiutalemaista. Ja se tasoitetaan kuvassa näkyvällä pyörivällä laitteella.

Kuvassa oikealla on laite, millä betonimassa siiretään sisälle, säiliöautosta.
Kuvassa perämies Madis päästää lisää massaa putkea pitkin sisään. Pölyä ei tullut juuri lainkaan.

Bekakloorilla on M1 luokitus. He pesevät kiviaineksen ennen käsittelyä. Ainekset varastoidaan hallissa, missä talvisin on lämmintä. Koko talven varasto kerätään valmiiksi. Ja myös kesällä kivet varastoidaan halleissa, jotta sadeveden ja tuulen mukana ei tule roskia tai muuta humusperäistä ainesta.

Kosteutta kun on selkeästi vähemmän, niin kuivuminen myös vie vähemmän aikaa. Ts vaikka maakosteabetoni on jonkun verran kalliimpaa, niin aikaa säästyy siinä, että lattian pinnoituksia päästään tekemään nopeammin. Vettä on noin 80l/m3.

Meillä on 8-10 cm lattia, ja se on näissä olosuhteissa valmista pinnoitukseen noin 3-4 viikon kuluttua. Toki tulemme mittaamaan lattian kosteuden ennen pinnoitusta.

Lattiamies Petteri kuvassa tasoittaa lattiaa.
Tässäkään kulmassa ei ole roiskeita seinillä.

Haastattelin puhelimessa Niko Grönthalia Bekasonilta, joka kertoi, että he eivät ole markkinoineet maakosteaabetonia juurikaan. Koko suosio pohjautuu, että työmailla kokeillaan uutta ratkaisua ja todetaan hyväksi. Näin sitä tilataan lisää. Vuositasolla maakosteaa betonia asennetaan n 140 000 m2.

Kun vielä pohdimme maakostean betonin tilaamista, niin vastaava mestarimme Harri Lauronen sanoi, tuotteen viime vuosina parantuneen, koska Bekason on kehittänyt sitä.

Kuva 18.2.2019

Heti asennuksen loputtua nousi ilmaan lämmintä höyryä. Massa oli sen verran lämmintä. Höyry ei näy kuvissa.

Asennuksen jälkeen betoni ei saa jäätyä. Sisälämpötilan tulee pysyä 10-15 C välillä. Näin talvirakentamisen aikaan lämpötilasta tulee huolehtia. Muutenhan ei olisi ongelmaa, mutta kosteuden tulee päästä ulos ja se onnistuu vain ikkunoita avaamalla. Eilenkin ulkolämpötila on noin -10 C … -12C.

Maakosteabetoni asennuspäivä. 18.2.2019. Huomaa, että suojamuoveissa seinillä ei ole tässäkään kulmassa roiskeita.

Tämä kaikki saatiin siis yhdessä päivässä aikaiseksi. Siitä on 5 päivää. Tänäään menemme siirtämään harkkoja sisäseiniä varten sisälle. Jotta ne ovat lämpimiä, kun kosteiden tilojen seinien muuraus alkaa.

Tuntuu hyvältä kävellä lähempänä normaalia huonelattian korkeutta sisällä. Taas on edetty merkittävä askel lähemmäksi valmista kotia.

Ontelolaattojen saumauksen kosteus – ratkaisu levykuivaimet!

Jatkettiin lämmittämistä. Kävimme Ossin kanssa ryömintätilassa tarkistamassa, että ontelolaattojen alla olevat reiät ovat todellakin auki. Porasimme niihin leveämmät reiät. Mitään vettä ei tullut alas. Laatat tuntuivat kosteilta. Toki ontelon kohdalta laatta tuntuu sormen alla kuivemmalta kuin onteloiden välissä. Ryömintätilassa oli outoja vesiläikkiä. Ihan kuin olisi perustuksista, ontelolaatoista solahtanut vettä läpi. Lecasora puuttuu vielä ryömintätilasta, koska se asennetaan vasta putkien asentamisen jälkeen. Tämä saattoi olla yksi syy, että kosteus pääsi maasta nousemaan herkemmin, kun kapillaarikatko ei välttämättä ollut vielä riittävä. Ja kapillaarikatko ei estä kosteutta nousemasta vesihöyrynä. Se estää vapaan veden nousemista, imeytymistä kuiviin rakenteisiin. Ontelolaatat voivat kondensoida pohjastaan, jos niiden lämpötila on reilusti alempi, kuin taustalla vaikuttava lämpötila. Kastepisteen syntymiseen vaikuttaa luonnollisesti myös taustan suhteellinen kosteus. Ryömintätilassa se on tyypillisesti koholla jo valmiiksi.

Honkarakenne oli myös keskustellut tämän 6 viikon aikana VTT:n kanssa ja he olivat lausuntonsa antaneet. Sertifiointia ei tule antaa, mikäli ontelolaattojen saumat eivät ole kuivuneet riittävästi. Ja riittävästi oli 90 RH%.

Kun olimme kuivattaneet noin 6 viikkoa, niin hirret alkoivat kuivua liikaa. Tuli hiushalkeamia. Kaikki muu oli rutikuivaa, paitsi ontelolaattojen saumat. Alkoi olla jo surrealistinen olo, kun kaikki muu tilassa kuivuu, paitsi saumat. Käsittämätöntä. Kun kolmannen kerran tuli Vertialta kaveri mittaamaan ja vieläkään ei ollut RH% tippunut riittävästi, niin päätimme mieheni kanssa, että otamme levykuivaimet. Ei mitään hajua minkä tyyppisestä laitteesta käytännössä on kysymys ja miten ne toimivat. Jotain oli tehtävä. Tässä vaiheessa olimme odottaneet jo 6 viikkoa, että päästään jatkamaan hommia.

Normaalistihan ontelolaattoja tai niiden saumoja ei kosteusmitata ollenkaan. Moni sanoo, että jos näin tehtäisiin joka torpassa, niin ei valmistuisi taloja ollenkaan riittävällä nopeudella. Vai pitäisikö ajatella, että rakentamisen aikataulut ovat tällä hetkellä liian lyhyitä. Ja olisiko kuitenkin tämä yhtenä tekijänä vaikuttamassa monen talon sisäilmaongelmiin. Yleinen käytäntö on, että näitä ei koskaan tarkasteta. Ehkä tätä yleistä käytäntöä tai hyväksi havaittua toimintatapaa olisi syytä tarkastella uudestaan..

Mutta tarkoituksena meillä oli tammikuun puolessa välissä siis lähteä tositoimiin ja saada nopeammin lattia kuivaksi kuin vain odottamalla. Otimme suosituksesta yhteyttä alalla toimivaan Humitoriin. Kaverit olivat erittäin mukavia. Asiantuntevia. Ja myös tekivät ehdotuksia, kuinka ongelma saadaan taklattua. Meitä oli tontilla palaveeraamassa vastaava työnjohtaja Harri Lauronen, Honkarakenteen Jyri Välilä, sisätöiden työnjohtaja Otso Korhonen ja Humitorin edustajat vauriotarkastajat Pasi Jokivuori ja Mauri Heikkinen allekirjoittaneen lisäksi. Noin tunnin verran käytiin läpi tehdyt toimenpiteet, tilannekatsaus ja mahdolliset vaihtoehdot asian kuntoon saattamiseksi.

Sovimme asioiden laittamisesta kuntoon ja Humitorin laitteet, Dry Boost, olivatkin todella nopeasti tontilla. Kun menin paikalle, niin kyllä oli konesalin tuntua. Ja ilma oli viileämpi, koska laitteiden teho oli suunnattu lattiaan. Myös ontelopohja oli lämmennyt huomattavasti. Lattiassa oli nyt todellista lämmön tuntua.

Laitteita oli käytössä 50 kpl.

Reilun 2 viikkoa olivat laitteet asennettuina ja toiminnassa. Niitä tuli siirtää aika ajoin, jotta lämpö jakaantuu tasaisesti. Laitteiden väliin jätettiin tilaa, jotta kosteus pääsee poistumaan huoneilmaan. Laitteita oli kaiken kaikkiaan 50 kpl. Käytössä oli kahdenkokoisia laitteita.

Laitteesta kuva läheltä.

Kun koko urakka alkoi olla ohi, muistaa Vantaan Energia meitä. Laskulla. Mehevällä laskulla, missä oli vain ensimmäisen 6 viikon kuivatuksia. Toinen mokoma on vielä tulossa. Tiedoksi vielä, että kuivauslaitteet kuluttivat 9492 kWh.

Mikä oli tämän prosessin opetus? Mitä ajatuksia tästä jäi?

  • Suojaa perustukset, että kosteutta ei pääse betoniin tai ontelolaattoihin. Tai mikä ikinä onkaan perustusten materiaali.
  • Mittaa myös perustusten kosteus, vaikka kukaan ei sitä vaatisikaan. Kosteuden tulee olla alle 90 RH%.
  • 5-10 vuoden sisällä levykuivainten käyttö on normi jokaisessa kohteessa, mikä halutaan rakentaa kunnolla. Myös julkiset kohteet kannattaa tässä huomioida.
  • Asennuta levykuivaimet mahdollisimman nopeasti. Toki betonin tulee ensin rauhassa hetken kuivaa, jotta se lujittuu. Kuuntele tässä kohtaa asiantuntijaa.
  • Säästät turhissa sähkölaskuissa, kun käytät levykuivaimia, etkä mitä tahansa propelleja turhaan viikkoja tai kuukausia.
Oli hurjan tuntuista kävellä sisällä, kun laitteet olivat humisemassa. Ja asiantuntijat kävivät siirtämässä niiden sijaintia noin 4 päivän välein. Kuva: Humitor Oy.

Nyt on kuitenkin ihanaa, että lattiaan on asennettu eristykset helmikuun ensimmäisen viikon aikana ja töitä on päästy jatkamaan!!

Päivä 62. Sisätöiden aloittaminen

Olemme sopineet Otso Korhosen (Rakennus Otso Oy) kanssa, että hän työmiehineen tekee meillä kaikki sisätyöt. Otso on tehnyt paljon yhteistyötä vastaavan työnjohtajamme Harri Laurosen kanssa. Ja tämäkin partneri on Harrin erinomaisten kontaktien kautta saatu projektiimme mukaan.

Tässä on ennen varsinaisia töiden aloittamisia käyty useita suunnittelupalavereja. Otso on joka kerta havainnut jonkin epäkohdan, mikä on ehditty korjaamaan, ja itse emme olisi niitä huomanneet. Yhtenä esimerkkinä tontin savivelli juuri ennen hirsitalon toimitusta. Saimme savivellin ajoissa selätettyä. Ja ei tullut savesta yhtään kengänjälkeä tai muutakaan jälkeä hirsiin ! 😊

Oli sovittu, että maanantaina 26.11. aloitetaan sisätöiden valmistelut. Valmistelutyöt sisälsivät mm että piirrettiin lattioihin sisäseinien paikat, rakennettiin sahausta varten teltta pihalle ja teltasta pressun alla kulku sisälle ja raksaoven asennus.

Meillä ei siis saa sahata yhtään sisätiloissa, mikäli imuri ei ole koko ajan vieressä imemässä sahauspurua. Siksi teltta sahaamista varten on asennettava.

Itse asiassa, valmistelut oli jo aloitettu aiemmin. Otso ja Harri ovat käyneet molemmat useaan otteeseen tontilla suunnittelemassa ja suojaamassa. Maalämpöporaustenkin takia tuli talon päätyseinää suojata.

Rakennuslupa-asiat veivät meiltä vielä muutama kuukausi sitten kaiken huomion, joten en ole vielä ihan ehtinyt lopullisesti päättämään kaikkia tuotteita ja materiaaleja. Edes kaakeleita, keittiön ja khh välitilan tuotteita, parkettia, tapetteja, lattiakaivoja, upotettavia lamppuja, suihkuseinämää, vaatekaappeja tai ilmanvaihtosuodattimia en ole ehtinyt miettimään.

Kirjoittaessani tätä tekstiä loppuun, on tässä välissä tullut pysähdys rakennustöihin. Täysstoppi. Johtuu siis ontelolaattojen ja niiden saumojen kuivatuksesta. Odotamme myös VTT:n vastausta ontelolaattojen kuivumiseen. Palaan tähän asiaan tuonnempana.

Samoin palaan valintoihin, mitä tulee tuotteisiin joissa on oltava M1-luokitus.  Mm maalit, saumausaineet, vaatekaapit ja parketit ovat sellaisia, joissa luokitusta on tarkemmin syynättävä. Kun taas kaakelit, suihkuseinämät ovat helpompia, koska ne ovat lähtökohtaisesti päästöttömiä materiaaleja.

Joka tapauksessa sisätöiden aloittaminen on ollut hyvä vaihe. Tuntuu jälleen kerran konkreettisemmalta päästä lähemmäs omaa kotia. 😊

Päivä 34. Pystytys alkaa

Honkarakenteen valitsema pystytysporukka saapui tontille maanantaina 29. lokakuuta. Oli rapsakka pakkasaamu ja kiva auringon paiste. Voiko näin syyskaudella enää parempaa keliä pystytykselle toivoa!

Olimme siis tilanneet talotoimituksen yhteyteen pystytyksen, mikä onkin toimitustapana ilmeisesti kaikkein yleisintä. Pystytysporukanmme nokkamiehenä toimi Pertti Sahi. Mukava ja erittäin asiallinen kaveri, kuten koko porukka.

Pystytysporukka oli erittäin tyytyväinen perustuksien laatuun. Ei tarvinnut tehdä mitään lisäviilauksia. Pääsivät latomaan hirsiä perustuksien päälle suoraan. Rakennus MAN oli hoitanut työnsä hyvin.

  

Päivän päätteeksi oli hirsikehikko jo valmis. Me ja naapurit hämmästelimme pystytystiimin nopeutta ja tehokkuutta.

  

  

  

Katsojat kommentoivat, että ei tarvinnut porukan keskenään asioista neuvotella. Kaikki tiesivät työnjaon ja etenemisen todella jämptisti. Oli kuulemma ihan ilo katsoa. Allekirjoittanut oli valitettavasti töissä, joten tästä ei päässyt nauttimaan samalla tavalla. Toki illalla oli kiva nähdä aina kuinka päivän aikana työt olivat edistyneet.

  

Seuraavana päivänä oli kattotuolien asentamisen vuoro. Paikalla oli nosturi myös toisena päivänä. Nostot onnistuivat aivan loistavasti. Näin talo alkaa olla jo harjakorkeudessa.

Vastaava työnjohtaja, Harri Lauronen, oli säännöllisesti paikalla valvomassa pystytyksen asianmukaista etenemistä.

Pystytys oli niin nopeaa, että harjakaispullakahvit tarjottiin totaalisen jälkijunassa.

Kuvat alla ovat ensimmäisen pystytysviikon jälkeen.

  

  

Päivä 14. Perustukset

Rakennus MAN Oy on valittu perustusten tekemiseen. Heidän kanssaan oli vastaava työnjohtaja Harri Lauronen ja muut toimijat ympärillämme olleet useinkin tekemisessä. Ja kaikki olivat hyvinkin tyytyväisiä, että MAN oli valittu. Toimijoiden keskinäinen hyvä yhteistyö on tärkeää, koska se vaikuttaa sekä aikatauluun että lopputulokseen.

Perustuksien rakenne oli perustussuunnitelman mukainen. Betonikehä, minkä päälle talo rakentuu oli tehty niin, että ulkopuolella on betoni ja sisäpuolella on kaksi styroksilevyä vastakkain.

Ja työn lopuksi jää aina jonkun verran jämä-betonia. Useimmiten jämä-betoni kaadetaan tontille, josta se myöhemmin voidaan kuljettaa pois. Betoni-kakku poistettiin heti seuraavien vaiheiden tiellä. Onneksi Vihdin PR-Rakennus Oy sujuvasti poisti betonikakun tontilta.

Pisteet Rakennus Mannille siitä, että he maksoivat suoraan Vihdin PR-Rakennukselle tästä ylimääräisestä hommasta. Meitä asialla ei vaivattu.

 

  

Perustuksia tehtiin useassa vaiheessa. Ensin toki pohjalle styroksit. Sitten rakennettiin muotti tai kehä, mihin laitettiin raudoitus. Kun kehä oli valmis, näytti talo kokolailla kuivuneelta uima-altaalta. Loppuvaiheessa laitettiin ontelolaatat, niin että ryömintätila jäi alle.

Myös maanrakennustöiden vastaava työnjohtaja kävi muutaman kerran tontilla. Petteri Andersin, DI, tarkisti mm sadevesikaivojen kaadot.

Kaikki näytti hyvältä ja asianmukaiselta.