ILMANVAIHTO & SOPIVA IV-KONE

Ilmanvaihto – osa 1

Sisäilman laatuun vaikuttava, oleellinen tekijä on ilmanvaihtokone.

Talomme on yksinkertainen, suorakaiteen muotoinen ja Suomessa paljon käytetty Honkarakenteen Myrskytuuli 120. Niinpä iv-koneratkaisut tähän kohteeseen eivät ole rakettitiedettä, kuten ne ovat joskus vaikkapa kouluissa.

[Esim Kartanonkosken koulu Vantaalla: iv-raportti vuodelta 2010 on mm todennut, että iv-laite ei sovellu rakennukseen, ja silti sama laite on ollut käytössä ainakin vielä vuonna 2017.]

Ilmanvaihtokoneen valinta on kuin tietokonetta tai autoa lähtisi ostamaan oli lähtökohtana hyvä. Valitset tuotteen kuin tuotteen, niin toimintavarmuus on olemassa. Siirtyminen paikasta A paikkaan B onnistuu niin Audilla, Renaultilla kuin Kiallakin. Tai kirjoittaminen, googlaaminen, viestien lähettäminen onnistuu päätteellä kuin päätteellä. Suuria toiminnallisia eroja tuotteiden välillä ei ole. Toki tehoissa on eroja. Mutta se ei estä pääasiallista toimintaa.

Kotimme on yksinkertaisella pohjaratkaisulla tehty. Joten kaikkien teknisten laitteiden valinta on tehty tässä valtakunnassa useasti. Ja ihan onnistuneesti.

Tämä lähtökohta oli suuri lapsus allekirjoittaneelta, koska en riittävästi kiinnittänyt huomiota joka käänteessä iv-koneen yksityiskohtiin. Myönnän virheeni. Lopppu on onnellinen, sillä saimme asiat ajoissa korjattua.

Kun rakennusprojekti ei ollut kuin suunnittelua ja pohdintaa, siis ihan alussa, niin iv-suunnittelijalta paperit tulivat. Vilkaisin niitä. Sehän on nimittäin simppeliä: putkea sinne, putkea tänne ja putkiston päässä on iv-kone. Katsoin vain, että putkien paikat eivät olleet ihan pielessä. Esim. ei vetoa työpisteen yläpuolelle.

Mutta kuvien ympärillä olevaa pientä tekstiä en tavannut hartaudella. Siellä oli iv-kone mainittu.

Nyt siskot ottakaa oppia. Tai sitten kyseessä olen vain minä, mutta kiireisen elämän keskellä en hoksannut koko kuviota. Suunnittelijat tekevät ehdotuksen suunnitelman muodossa, jos heidän valintaansa tai ehdotukseen ei reagoi, niin sillä mennään eteenpäin. Erikseen ei kysellä hankittavien laitteiden tai muiden materiaalien perään.

Koska kaikki suunnittelijat tiesivät meidän taustamme ja kohde rakennetaan Terve Talo-konseptin mukaan (olimme siitä lähestulkoon höyrynneet aika lailla), niin tämän vuoksi oletin, että kaikkien toteutus on nimenomaan sisäilman laadun lähtökohdista.

Terve Talo-konseptissa energian kulutus on myös otettu huomioon, mutta kyllä pääpaino on sisäilman laadullisilla ominaisuuksilla. Henkilökohtaisesti arvostan terveyttä tässä kohtaa enemmän, kuin esim energiankulutusta. Energiakulutuksen säästöt tulee toteuttaa muulla tavalla kuin sisäilman kustannuksella.

Aviomiehelleni oli ongelmatonta, että laite oli mainittu suunnitelmassa ja että minä olin ”lukenut” suunnitelman. Minä en ollut huomannut tai riittävän tarkasti rekisteröinyt laitteen olemassaoloa ko suunnitelmassa. Tämä on siis peruskuvio perhe-elämässä & etenkin rakentamisessa: ”Luulin, että ymmärsit/tiesit.”

Ilmanvaihtokoneet jaotellaan pyöriväkennoisiin ja vastavirtalämmönsiirtimiin.

Lisäksi on painovoimainen ilmanvaihto, mikä taas tarkoittaa, että ei ole mitään laitetta tai konetta. Ts ilma vaihtuu omalla painovoimallaan.

Pyöriväkennoisen etuna on lämmönvaihtimen korkeampi hyötysuhde. Noin 2 %-yksikköä korkeampi kuin vastavirtalämmönsiirtimessä. Energiansäästöä on myös ilmeisimmin perusteena ollut pyöriväkennoisen kehittämisessä. Eli poistoilmasta hyödynnetään lämpö. Energiatehokkuuteen panostaminen on toki ajatuksena hyvä.

Vastavirtalämmönsiirtimessä poistoilma ja tuloilma kulkevat kokonaan omia reittejään. Tällöin lämmön talteenotto on heikompi.

Alla kuva Swegonin esitteestä, mistä näkyy aika selkeästi laitteiden toiminallinen ero.

Kuva kopioitu Swegonin esitteestä.

Pyöriväkennoisessa samaan tilaan eli kennoon menee sekä poistuva ilma että uusi, puhdas ilma. Mistä siis muodostuu yleisesti paljon kaivattua energian säästöä.

Periaatteessa on mahdollista, että ajan kanssa kenno likaantuu, joten se ohjaa hivenen poistoilmasta hajuja, vocceja, partikkeleita takaisin ilmanvaihtoon, koska pyöriväkennoisessa puhdas ja käytetty ilma ovat samassa tilassa. Toki käytetty ilma voi jäädä kennoon, mikäli se ei ehdi poistua pyöriessään akselinsa ympäri. Tämä on harvinaista, mutta mahdollista.

Pyöriväkennoisesta mallista on ollut paljon kriittistä keskustelua. Suunnittelijamme Vesa Kolehmaisen mielestä keskustelu on lähtenyt liikkeelle julkisen puolen rakentamisessa pyörivän kennon aiheuttamiin ongelmiin, missä poistoilma palautuu tuloilman puolelle. Palautuneen ilman määrä on ollut pieni, niissä julkisissa kohteista mitkä Vesa hyvin tuntee. Mahdollisuus poistoilman palautumiseen lähtee liikkeelle, jos rakennuksen painesuhteet ovat vääriä.

[Sivuhuomautus: kouluissa painesuhteet ovat joskus olleet väärät. Tai ainakin niiden sisäilma-ongelma-koulujen kohdalla, joiden iv-raportteja olen äidin/vanhemman roolissa lukenut. Toinen näkökanta on, että ne ovat olleet suositusten mukaiset eli hieman tai hieman enemmän alipaineiset. Mikä on osoittautunut harmilliseksi, koska alipaineistetussa tilassa korvausilma otetaan rakennuksen rakenteista. Mikäli rakennus on vioittunut, niin -kansankielellä sanottuna- homeisista seinistä otetaan korvausilma. Pyöriväkennoisessa samaan kennoon menee poistuva ilma ja puhdas ilma. Etenkin, jos rakennuksen materiaaleissa on ongelmia, niin pyöriväkennoinen mahdollisesti lisää ongelmia hengittämisessä.]

Koska sisäilmaongelmia on nykyään paljon, niin kotien asukit haluavat itse päättää mikä laite asennetaan. Tämä päätös on mahdollista omakoti- ja paritalossa rakentamisen aikana. Mutta monessa muussa vaihtoehdossa (kerros-, rivitalo) asukas vain aistinvaraisesti toteaa ilmanvaihdon toimivuuden. Normaalin kaduntallaajan ei tarvitse edes tietää, millaisia laitteita on markkinoilla, mutta kasvavien sisäilmaongelmien myötä tämä on yhä oleellisempaa rakennuttajan pohtia.

Tähän asti ei vain ole ollut koskaan tapana käydä valintoja tarkasti läpi OKT-rakennuttajan kanssa. OKT-rakentajat ovat keskittyneet perinteisesti muihin ratkaisuihin kuin iv-laite, iv-putki, sähköjohto, tiivisteen materiaali, tms. Olemme nyt tässäkin eräänlaisen murroksen äärellä, koska sisäilman merkitys on rakennuttajille olennaisempi kuin ennen. Tai tämä siis on minun kokemukseni ja näkemykseni.

Uskon myös, että tulevaisuudessa ennen kuin kerrostaloista ostetaan asuntoja, halutaan tietää myös iv-suunnitelmien ja laitteiden sisällöstä tarkemmin. Sen verran merkittävää ilmanvaihto on ihmisen terveydelle, että tätä ei tulevaisuudessa tulla ohittamaan. OKT-kohteissa on muuttovalmiita ratkaisuja vähän tarjolla.

Mutta meidän IV-laitteen käsittelymme ei jäänyt tähän.

Terve Talo sertifikaatti vaatii käytettäväksi levylämmönvaihtimella (vastavirtalämmönsiirrin) varustettua IV konetta. Alun perin ajateltu laite Swegon Casa 5R Smart tuli vaihtaa levylämmönvaihtimella varustettuun Swegon Casa W5 Smart laitteeseen. Onneksi iv-konetta ei ollut vielä tilattu, kun virhe todella paljastui. Sitten vain päivittämään suunnitelmia ja vaihtamaan laitetta. Kiire tuli.

Lopullinen valinta: Swegon Casa Smart W5

Meillä oli pari haastetta kuitenkin käsillä. 1) teknisen tilan koko asetti rajoitteita. Tekninen tila on nimittäin todella pieni. 2) iv-putket oli jo asennettu, joten niiden lähdöt katosta eivät enää mitä suurella todennäköisyydellä tulisi vastaamaan uusia lähtöjä.

Lähdöt tässä kohtaa viittaavat tuloilman ja poistoilmalle tarkoitettuihin kanaviin. Niiden tulee mennä laitteen asetusten mukaan. IV-laitteessa ei voi vaihtaa esim ilman kulkusuuntaa. Lopullisen koneet lähdöt olivat eri kohdissa kuin alkuperäisen. Jotta lopullinen laite saatiin asennettua, tuli putkistoon asentaa enemmän mutkia. Näin meille lopulta muodostui ”tippaleipä” iv-laitteen yläpuolella.

Kuva kanaviston lähdöistä iv-laitteen yläpuolella. Nk tippaleipä.
Kanavisto oli jo asennettu ja koneen vaihtamisen myötä päätettiin vaihtaa myös laitteen sijainti. Tästä muodostui yhdistelmä, että iv-putket kanaviston ja laitteen välillä eivät olleetkaan enää yhtenevät. Ts. tippaleipä.

Kun uusi laite oli Vesa Kolehmaisen kanssa valittu, niin sitten hätäsoitto Swegonille, että nyt on jo kiirus ja tiedustelimme heiltä mistä saisi parhaimman avun, koska tarvitsimme laitteen nopeasti. Valittu iv-urakoitsijan, Arto Kantolan kanssa sovimme, että Uusimaa toimittaa laitteen. Antti hienosti ymmärsi, että meidän tilanne oli muuttunut koneen ominaisuuksien valjettua ja ripeää toimintaa tarvittiin.

Arto Kantola (iv-asennus) ja Vesa Kolehmainen (iv-suunnittelu). Kuva päivältä, kun käytiin yhdessä läpi tilannetta ja lopullisen koneen valintaa. Samalle tuli käydä tarkkaan läpi, että tippaleipä todella mahdtuu & onnistuu.

Swegon ei itse myy suoraan eikä toimita okt-rakentajille vaan heillä on alueittain Valtuutetuiksi Swegon Ilmateknikoiksi nimettyjä yhteistyökumppaneita, joille he ohjaavat kyselijöitä. Ilmateknikot ovat Swegonin kouluttamia ja valtuuttamia Ilmanvaihdon asennus, huolto ja jälleenmyyntiyrityksiä.

Swegon otti yhteyttä paikalliseen yhteistyökumppaniinsa alueellamme ja pian meihin olikin jo LVI Uusimaasta Katja Uusimaa yhteydessä.

Ja hommat lähtivät rokkaamaan. Taisimme olla ihan alle 48h Katja Uusimaan ja Niko Vuoren kanssa rakennustyömaallamme paikkoja ja piirustuksia mittailemassa. Ihanan ripeää ja ammattimaista toimintaa LVI Uusimaalta !! 😊

Katja Uusimaa ja Niko Vuori LVI Uusimaasta. Tässä katsastetaan teknistä tilaa ja pohditaan vaihtoehtoja.
Katja Uusimaa & Niko Vuori. LVI-Uuusimaa Oy.

Toimitus ja asennus

Laitetoimitus tuli ennätysajassa ja myös opastusta joka vaiheessa saimme hyvin sekä LVI-Uusimaalta että Arto Kantolalta. Arto Kantola asensi laitteen. 

Arto Kantola on mukava ja rauhallinen mies, jonka kanssa stressaantuneen rakennuttajan on helppo keskustella ja vaihtaa näkemyksiä. Arto vastaa aina hyvin selkeästi, jotta asiaan perehtymätönkin ymmärtää.

Yhteistyö IV-asentaja Arto Kantolan ja Vesa Kolehmaisen kanssa on koko ajan sujunut hyvin, niin tässäkin tilanteessa. Pasmat menivät vähän sekaisin, kun kone jouduttiin lennosta vaihtamaan ja saimme Swegonin avustuksella koneen nopeasti LVI-Uusimaalta.

Arto Kantola on asentanut ihan kaiken huolellisesti. Mm aina on ollut tulpat putkien päässä paikoillaan. Ohessa on kuvia iv-koneen käynnistämisestä, mikä on rakentamisen viimeisempiä vaiheita. Kaikki tulee olla valmista ja putsattu ennen kuin IV-kone käynnistetään.

Arto Kantola käy koneen rakenteita allekirjoittaneelle läpi.

Käynnistystä olin ns. omasta puolestani valmistellut siivoamalla monta päivää ja moneen kertaan. Seinälaattojen pyyhkiminen oli yllättävän työlästä, kun ei saumoista laatan pintaan jäänyt pöly lähde kerralla. 😊

Kosteusanturi

Swegonin Casa W5 Smart sisältää vakiona kosteusanturin. Käytännössä anturi mittaamisen lisäksi toimii proaktiivisesti. Saunomisen yhteydessä lähtee iv-laite kovemmalle teholle. Laite käy tehokkaammin, kunnes kosteus-% on tippunut riittävän alas.

Hirsitalo auttaa ylläpitämään tasaista kosteutta. Kosteusanturi toimii hyvänä tukena tässä. Iv-kone ja hirret toimivat hyvin yhteen. Pyykkääminen ja saunominen näkyvät kohonneina arvoina lyhytaikaisesti.

Ohjauspaneeli eteisen seinässä. Helppokäyttöinen. Ilmanvaihto on nyt normaalitilassa. Ei ole havaittua kosteutta ilmassa, eli ei olla saunomassa, ei pyykkiä kuivumassa, tai kukaan ei ole suihkussa.
Tehostustoiminto on hyvä apuväline, koska sitä käytettäessä iv-kone vaihtaa ilmaa korkeammalla teholla tunnin ajan. Tässä kuvassa tunnista on vielä 59 minuuttia jäljellä.

Tehostustoiminto on hyvä apuväline, koska sitä käytettäessä iv-kone vaihtaa ilmaa kovemmin tunnin ajan.  Käytän sitä joskus ennen nukkumaanmenoa, jotta tuntia ennen on ilma erityisen vaihtunut. Lisäksi käytän kovempaa tehoa usein pyykkipäivänä. Kotikielessä puhumme, että ”laitetaan kovennettua.” 😊

Tehostus lähtee toimimaan myös automaattisesti, esim suihkun jälkeen. Aviomieheni käy usein iltaisin suihkussa. Itse menen aiemmin sänkyyn lukemaan, ja silloin iv-laite hurisee kovalla. Tämä yhdistelmä aiheuttikin pienoisen vyyhdin, kun en suihkun ja tehostustoiminnan yhteyttä heti alussa oivaltanut. Kävin iv-asiantuntijoiden kanssa läpi vaihtoehtoja iv-laitteen äänen pienentämiseksi. Sen kun piti olla hiljainen, mutta aina nukkumaan mennessä oli ääni mielestäni turhan kovalla. Taustaksi vielä muistutettakoon, että meillä on laattalattia koko talossa ja eikä verhoja & mattoja ole ollenkaan. Toisin sanoen, äänet kulkeutuvat hyvin.

Ongelmaa pohdittiin muuttomme jälkeen alkusyksystä 2019 useasti. Keskustelin Vesa Kolehmaisen, Arto Kantolan, LVI Uusimaan, Harri Laurosen, Petteri Andersinin, Honkarakenteen, jne kanssa aiheesta. Mistä ilmiö johtuu, mitä vaihtoehtoja on ratkaisemiseksi olemassa.

Yksi varteenotettava ratkaisu olisi ollut äänenvaimentimet kanavistoon. Ne ovat eräänlaisia pehmeitä esteitä, mitkä pienentävät kanaviston reikää ja samalla vaimentavat äänen kulkua kanavistossa. Varmaan hyvin toimivat ja asialliset. Ohessa pari kuvaa internetistä.

Erilaisia äänenvaimentimia iv-kanavistoon kuvassa. Näitä ei ole meille asennettu.

Ilmeisesti IV-alan ammattilaiset käyttävät myös näitä omissa kodeissaan. Heille on myös helppoa toteuttaa kanaviston putsaamiset säännöllisesti. Sitähän vaimentimet vaativat, koska kanaviston putken koko vaihtuu, jolloin vaimentimeen tai sen läheisyyteen jää kiinni hiukkasia, mitkä ajan kanssa loogisesti pääteltynä häirinnevät ilman laatua.

Terve talon iv-putkisto ei saa välillä kaventua tai leventyä. Sen tulee olla yhtä paksu koko ajan, jotta minimoidaan mahdollisten hiukkasten jääminen kanavistoon. Ajan myötä hiukkaset yms voivat esteiden vuoksi kasaantua ja tällöin muodostuu ilman laatuun mitä todennäköisimmin haittaa.

Tämän vuoksi lopputulos oli, että emme asenna äänenvaimentimia. Päätöksen jälkeen vasta tajusimme suihkun ja äänen yhteyden. 😊 Nyt ääni ei edes häiritse, kun sen tietää vaimenevan pian. Puhumattakaan, koska kovempi ääni tarkoittaa samalla parempaa ilmaa.

Painotan vielä, että normaalisti, päivällä en kuule ilmanvaihdosta mitään ääntä. Se on täysin hiljainen, vaikka olisin yksin kotona.

Draamankaari iv-koneen hankinnassa oli tiivis, vaikka tosiasiassa rakentamisen yhteydessä voi helpostikin käydä, että jokin merkittävä aihe nousee esille viime tingassa pinnalle. Kun asia korjataan ennen vahingon syntymistä, niin lopputulos on onnistunut. Meillä toki draamankaari oli tiivis sen tähden, että terve talo-sertifikaatti olisi jäänyt saamatta, jos iv-laite olisi ollut väärä.

Tekstistä saattaa lukija päätellä, että kenen aiheuttama tämä tilanne oli. Tosiasiassa emme pysty tässä kohtaa yhtä tahoa nostamaan ”jalustalle”. Pääasia on, että asia tehtiin kerralla kunnolla ja kaikki olivat tilanteen ollessa ”päällä” asiaan paneutuvia, nopeita ja yhteistyökykyisiä.

Seuraavassa tekstissä paneudun Swegon CASA W5 Smart VOC-anturiin ja käyttökokemuksiin. Olemmehan nyt vuoden talossa asuneet ja ilma on yhä mielestämme loistavalla tasolla. Nukumme hyvin. Vieraat usein kommentoivat (esim. astmaa sairastavat) heti huomanneensa erinomaisen sisäilman. Alla pari kuvaa applikaatiosta esimakuna.

Seuraavassa osiossa käyn läpi Smart Access-applikaation käyttöä ja hyötyjä asukkaille.
VOC-käyrää Smart Access-applikaatiosta.

ULLAKKO & PORTAAT

Omakotitalossa on hyvä olla ullakko, jotta pystytään valvomaan rakenteiden kuntoa vuosien saatossa jo pelkästään mahdollisen kondension takia. Tai vikkelät nelijalkaisetkin saattavat ilmaantua pyytämättä ja yllättäen. Vaikka meille ei tule toista kerrosta, eikä vintistä tehdä myöhemmin huoneita asuinkäyttöön, niin haluamme kuitenkin toimivan ullakon.

Pystytyksen loppumetreillä ja sisätöiden aloituksen yhteydessä havaittiin, että portaat eivät mahdu niille alun perin osoitettuun paikkaan. Kattotuolit olivat liian lähellä toisiaan, jotta portaiden tarvitsema aukko olisi mahtunut väliin. Portaat tarvitsevat noin n 60-70 cm leveän ja 120 cm pituisen aukon kattoon. Ja pituuden puolesta tilaa oli vain 80 cm. Sydän jätti lyönnin väliin ja pienoinen paniikki alkoi hiipiä lähemmäksi! Aiheuttaako tämä, että emme saakaan ullakkoa?!

Tästä alkoi suuri pohdinta miten näin on päässyt käymään ja miten asia korjataan.

Ihan alun perin olisimme halunneet todellisen käyttöullakko-option tähän taloon, mutta Vantaan kaupunki suuressa viisaudessaan päätti, että kyseinen termi tulee poistaa rakennuspiirustuksista ja suunnitelmista. Näin tehtiin. Ei sitten sanaa käyttöullakko, mutta pääsy vintille tulee olla. Tässä samassa muutoksessa hävisi myös ullakkoportaiden paikka epähuomiossa kokonaan piirustuksista.

Ihmettelen Vantaan kaupungin näkökulmaa rajoittaa käyttöullakoita ja niiden rakentamista myöhemmin asuinkäyttöön, koska alueelle halutaan lisää väkeä alueen voimakkaiden kehittämistavoitteiden vuoksi. Ja yleensä isommat talot mahdollistavat pitkällä aikavälillä enemmän asukkaita. Meille tässä toki ei ole vaikutusta, koska perhekokomme on nyt vakio. Toki jossain vaiheessa lisäneliöt olisivat ehkä kiva saada. Lähtökohtaisesti käyttöullakon rakentaminen myöhemmässä vaiheessa asuinkäyttöön tarkoittaisi myös Terve Talo sertifikaatin menettämistä, koska rakenteisiin kajotaan. Varaus laitettiin piirustuksiin alun perin siksi, että koskaan ei tulevasta tiedä ja aina on hyvä olla vaihtoehtoja. Takkavarauskin meillä on, vaikka takkaa emme asenna.

Positiivisesti ajateltuna, kun ei ole käyttöullakkoa, on myös vähemmän siivottavaa. Mutta pääsy välikatolle tulee kuitenkin olla olemassa, jotta, voimme olla varmoja, että vaurioita, kondensiota, tms ei pääse syntymään.

Portaat on hankittu Starkista.

Välikatolle pystyy myös varastoimaan harvemmin käytettäviä tavaroita kuten sukset, matkalaukut ja vaikka mehumaijan (on muuten vielä kaupassa 😊). Vaikka meillä tulee olemaan nyt muutaman neliön verran enemmän tilaa kuin aiemmassa kodissamme, niin silti tilaa aktiiviselle ja urheilevalle perheelle ei ole koskaan riittävästi. Pari vuotta sitten olemme tyhjentäneet kotimme, niin silti varastoitavaa välinettä löytyy taas uudestaan yllättävän paljon. Tavara ei maailmasta lopu. Varasto ullakolle tulee tarpeeseen.

Mutta mikä ratkaisuksi???!! Kun ongelma paljastui, niin siitä alkoi soittelut joka suuntaan. Keskusteltiin, pohdittiin ja ideoitiin. Muutama viikko vierähti, ennen kuin ratkaisu oli saatu aikaiseksi. Näissä tilanteissa pidämme järkevänä pohtia hetken pidempään, jotta ratkaisu on varmasti sopiva pidemmän päälle.

Honkarakenteesta, Harri Laurosesta ja Otso Korhosesta pidämme hyvän työn jäljen lisäksi eniten siitä, että toimivia ratkaisuja haetaan aktiivisesti. Asiat tuodaan julki ja todetaan rohkeasti, jos on tyritty. Keskustelut ja viestien vaihdot ovat aina olleet asiallisia, kuunnellaan aidosti asiakasta. Fokus on tilanteen korjaaminen ja myös sopivan ratkaisun löytyminen. Ratkaisun, mikä myös toimii tulevien asukkaiden eli meidän näkökulmasta.

Jo kauan ennen kuin olimme päätyneet Honkarakenteeseen, niin saimme muilta kuulla kokemuksia. Honkarakenteen kanssa on helppo tehdä töitä, koska he kuuntelevat asiakasta. Jos on jotain epähuomiossa väärin tehty, niin he korjaavat sen. He uskovat asiakasta. Ei tarvitse perustella itsestäänselvyyksiä tai väitellä loogisista asioista. Tämä on ollut myös meidän kokemus. Hyvä on ollut tehdä yhteistyötä!

Rakentaminen projektina on niin iso ja paljon yksityiskohtia täynnä, että aina tulee yllättäviä tilanteita. Siksi on tärkeää, että kuinka ne osataan hoitaa ja miten asioita käsitellään. Vänkäämistilanteet eivät ison projektin eri vaiheissa kiinnosta. Tarpeen on löytää hyvä ratkaisu ja jatkaa asioiden työstämistä hyvässä hengessä tästäkin eteenpäin. Tämä oli tilanne myös, kun käsittelimme ullakkoportaiden kohtaloa.

Vaihtoehtoina portaiden paikaksi oli eteinen, olohuone, kodinhoitohuone ja makuuhuone. Myös ulkopuolelta päädystä oli hetken vaihtoehtona pöydällä. Se ei miellyttänyt Vantaan kaupunkia eikä allekirjoittanutta. Päädyimme lopulta ratkaisuun, että ullakkoportaat asennetaan meidän makuuhuoneeseen.

Päädyimme käytävän sijaan sijoittamaan portaat makuuhuoneeseen. Kävimme mieheni kanssa mittaamassa, että portaiden asennuksen jälkeenkin myös sänky mahtuu makuuhuoneeseen. Kattotuolit kun olivat näkyvillä, niin mitattiin seinästä sängyn päätyyn asti ja katsottiin, että varmasti yläpuolella on tilaa vielä portaille. Koska ei sekään olisi ollut mikään ratkaisu, että sänkyä tulisi siirtää ennen kuin portaat ullakolle saa vedettyä alas.

Ullakolle on hyvä varastoida. Eristeet (Ekovilla) on M1 luokiteltujen vanerien takana.
Vielä muutamassa kohdassa on pientä tilkitsemistä. Olen suorastaan onnellinen ullakosta!

Ullakkoportaissa ei ole toistaiseksi M1 luokituksia olemassakaan. Tämä tarkoittaa, että asennuksen yhteydessä, vaihdettiin joitakin osia, kuten levyssä kiinni oleva eristeet. Samoin luukun pintalevy tulee nikkaroida paremmaksi (M1). Ilmavuotoa ajatellen, tulee kulkuaukko koteloida tiiviiksi.

Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi luukun ulkonäön ja eristävyyden parantamiseen. Tämä on toistaiseksi vähän kesken. Mutta ullakkoportaat on vihdoin asennettu ja tilaa varastointiin on ihanan paljon.

200 päivää täynnä – loppu häämöttää !!

Lauantai 13.4. oli se päivä, jolloin meillä rakentaminen on kestänyt 200 päivää. Laskeminen on aloitettu siitä, kun kaivinkoneen kauha iskeytyi saviseen tonttiimme syyskuussa 2018. Aika on mennyt nopeasti. Onneksi, meillä on ollut varsin vähän vastoinkäymisiä tämän projektin aikana. Tämä on ehkä hyvä hetki pohtia reilun puolen vuoden tekemisiä.

Tavoite: Myrskytuuli 120. Tässä pohjakuva, mikä piti siirtää seinien pohjamaalauksen tieltä. Etelä on alhaalla ja pohjoinen ylhäällä. Pääsisäänkäynnin katos on oikeassa yläkulmassa.

Kuvituksena tähän juttuun olen laittanut sisätöiden ja sisäpintojen eri vaiheita. Nyt tilanne on, että 1) väliseinät on pohjamaalattu Virtasen pohjamaalilla ja 2) kosteiden tilojen ABL-laatat on asennettu, mutta ovat vielä vähän aikaa saumausta vailla.

Rakentaminen on niin monitahoista, että suunnitteluvirheiltä ja unohduksilta ei voi välttyä. Ja osa suunnitteluvirheistä johtuu, kun suunnitelmat eivät kaikilta yksityiskohdilta sovellu keskenään. Myös osa johtuu siitä, että allekirjoittanut ei ole osannut ajatella kokonaisuutta tai ennakoida riittävästi. Esim sähkösuunnitelmien lukeminen on jäänyt allekirjoittaneelta puolitiehen. Miestä ei nyt kyllä voi tähän kohtaan vetää mukaan. Täytyy rehellisesti katsoa peiliin. 😊

Kodinhoitohuoneen seinä on kosteuseristetty.
Kodinhoitohuoneen seinään on asetettu ABL:n laattoja, 30×60 tiililadonnalla.

Talotehtaan kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä koko projektin ajan. Honkarakenteella useamman henkilön kanssa, mm Jyri Välilän, Eino Meriläisen ja myyjämme kanssa. Tottakai olemme olleet myös vastaavan mestarin, Harri Laurosen, ja sisätöiden vastaavan, Otso Korhosen kanssa koko ajan yhteyksissä.

Projektimme ollessa erikoisempi, Terve Talo-kohde, niin olemme varmasti monista muista kohteista poiketen keskustelleet talotoimituksen jälkeen materiaalivalinnoista ja prosesseista Honkarakenteen kanssa normaalia enemmän. He ovat myös antaneet näkemystään ja kysyneet VTT:ltä tarpeen vaatiessa. Yksi tällainen kysymys oli, että mitä teippiä tai muuta materiaalia tulee käyttää saunasadun liittämisessä yhteen. Emme löytäneet M1 luokituksen materiaalia tätä tarkoitusta varten. Nyt tämäkin kysymys on ratkaistu.

Kiitos Starkille, että saimme Kiillon mallitikut hetkeksi lainaan. Helpompi tehdä valintaa.
Saumausaineet pohdinnassa. Kiilto on varma valinta.

Aviomieheni on hyvä pohtimaan rakennustarvikkeiden menekkiä tontilla ennakkoon. Olen havainnut, että hän miettii noin 2-3 viikon verran eteenpäin. Kun tavarat ovat ajoissa käytettävissä, ei siis ole tarvinnut suinpäin säntäillä rautakauppaan. Ennakoinnissa on myös se hyvä puoli, että ehtii vertailla materiaaleja ja hintoja paremmin. Ja kun materiaali on laskettu hyvin, niin pääsääntöisesti on tarvittava määrä kerralla tontille viety. Ei siis peräkärry-rallia ole lisähankintoihin tarvittu. Ei myöskään ole työt seisahtuneet, koska jonkun olisi päivän aikana pitänyt lähteä hakemaan materiaalia kaupasta. Ennakointi on avainsana, vaikkakin lajina haastava.

Kosteuseristettä laitetaan lisää, jotta paksuus on hyvä. Kuvassa pienempi WC.
Takaseinän laatta on Bauhausista (Epoque). Ja sivuseinät on ABL:stä. Sama tila kuin yllä, eli pienempi WC. Nyt seinälaatat jo paikoillaan.

Stark Martinlaakso, Ville Haapanen on ollut tosi avulias ja mukava. Hän on rennon rauhallisesti käynyt tarpeitamme läpi. Auttanut materiaalien taustatietojen selvittämisessä (mm M1 vaatimus) ja monella muullakin tapaa ollut avulias ja asiallinen. Starkilla kaikki ovat olleet mukavia. Nuori tiimi missä on energiaa ja näkemystä. Apua saa, kun sitä tarvitaan.

Myös Suutarilan Starkin sisustusneuvoja Johanna Koivuluoma on ollut suureksi avuksi. Itselleni sisustaminen ei ole luontaista, joten en näe niin herkästi värien vaikutusta kokonaisuuteen.

Tässä kun pohtii kokonaisuuksia syksystä tähän päivään, niin nousee mieleen, että maakostean betonin (Bekason, Bekafloor) valitseminen oli hyvä ratkaisu. Ei turhaa veden kantamista velli-betonin muodossa taloon sisälle. Tämä vähensi kuivumisaikaa. Lisäksi maakosteaa betonia ei tarvitse hioa, joten yksi työvaihe vähemmän ja myös pölyä taloon sisälle vähemmän.

Pari asiaa olemme joutuneet laittamaan uusiksi: 1) IV-koneen vaihto ja 2) on laattojen vaihtaminen.

IV-koneen vaihtamisesta teen jutun, kun homma on paketissa. Olen huomannut, että vasta loppuun saattamisen jälkeen on parempi kirjoittaa.

Saunan eristeenä on myös Ekovillaa.
Tässä Kingspan-levyt jo asennettu saunaan. Suihkutila vielä eristämättä.
Hyvän näköistä.
Tässä levyt vielä ilman teippiä.
10×10 laattaa valitsin, koska haluan helpot ja toimivat kaadot.
Suihkutila jo kosteuseristetty ja ABL:n laattojakin on jo laatikoissa lattialla.
Alla on ensimmäinen ABL:n 10×10 laatta sommiteltu lattiaan. Ei muuten sopinut ollenkaan, vaikka näytti kaupassa ihan ok ja myös raksalla ihan ok, kunnes se aseteltiin kuvan osoittamalla tavalla. Alle sekunnin sadasosassa tein ratkaisun, että vaihtoon menee.

Kosteiden tilojen lattialaatta meni kertaalleen uusiksi. ABL:n myyjän kanssa asia oli helppo hoitaa, kun laatat olivat vasta saapuneet tontille. Syynä vaihtamiseen oli, että ensimmäinen valinta ei toiminutkaan. Sen huomasi vasta, kun laattoja aseteltiin paikoilleen.

Suihkuhuoneen seinän alaosaan laitetaan lisäsuojaus.
Pienemmän wc:n sisäänkäynti. Lattiaa on tasoitettu, jotta kaadot toimivat.

Peräkärryllä on mies ahkerasti käynyt tyhjentämässä roskia kaatopaikalle. Jätettähän rakentamisessa tulee. Siltä ei voi välttyä. Toistaiseksi olemme todenneet, että jätelava olisi ollut turhan järeä tapa hoitaa roskia pois tontilta. Toki Vantaalla matkat sorttiasemalle ovat suhteellisen lyhyitä, joten pienellä peräkärryllä kuljettaminen ei ole kovin tuskallista. Samoin kotimme on vain 120 m2, joten jätettä tulee vähemmän.

Perheessä raksaväsymys menee vaiheittain perheen jäseneltä toiselle. Mies osaa sen kyllä peittää hyvin. Hän vain puskee eteenpäin. Asia, hankinta, päätös kerrallaan. Itselläni tulee kiukku ja väsymys. Olen päättänyt, että en päivitä blogia, mikäli väsymys on liian korkea. Silloin yleensä ei nimittäin somessa tule hyvää jälkeä. Ja toinen syy radiohiljaisuuteen on, että asioiden etenemiseksi tulee keskittyä työstöön ei kirjoittamiseen.

Stressi toki näkyy myös aika ajoin pohdintahetkenä yön pikkutunteina sängyssä kylkeä vaihtamisen merkeissä. Onneksi nämä kerrat ovat yhden käden sormilla laskettavissa. 😊

Etualalla Harri Lauronen ja taka-alalla keittiön seinan koolauskäynnissä.
Keittiön nurkkaus toisesta kuvakulmasta. Pohjamaalaus on tässä kuvassa vasta kerran tehty. Pohjamaalina on käytetty Virtasen Sisustusmaalia.

Mitä seuraavaksi:

  • Maalämpöpumpun asennus
  • Keittiö ja muut kiintokalusteet
  • Vaatekaapit
  • Sisäovet
  • Valaistus
  • Vintille portaat, lattiat ja muut
  • Listat kattoon ja lattiaan
  • Tapetointi ja maalaus
  • Maatyöt ja pihatyöt

En pitkään aikaan uskaltanut ollenkaan ajatella, että kotimme valmistuisi kohta. Emme halunneet ajatella määräaikaa ollenkaan. Tutuille saatoin kysyttäessä sanoa, että 3kk, tai 6kk, tai ehkä kesän alussa, mahdollisesti vasta kesän lopussa. Välillä oli ihan sama, mitä sanoi. Rakentaminen venyy joka tapauksessa.

Muutostilanteita ja yllättäviä käänteitä tulee kunnioittaa, jotta ei liian lukkoon lyödyn aikataulun ja turhan hätiköinnin takia tehdä virheitä. Esim. kuivumista ei voi varmuudella aikatauluttaa.  

Tuntui liian voimakkaasti siltä, että jos määräaika sovittaisiin ja siitä jouduttaisiinkin lipeämään, ei sitä vastoinkäymistä jaksaisi. Jo ennen rakentamisen aloittamista vastoinkäymisiä on ollut riittävästi.

MUTTA, nyt kevätauringon paistaessa päivä päivältä voimakkaammin, tulee pienoinen ajatus, että ilman määräajan sopimista on lopputöiden ja lopullisten päätösten (materiaalivalinnat) tekemistä on mahdotonta saada hommaa päätökseen. Näinhän asia toki kliinisesti katsottuna onkin. Mutta tunteet eivät toimi kliinisesti.

Niinpä pikkuhiljaa, kun rakentamisen päivistä 200 on takana, alkavat ajatukset nousta herkemmin pintaan, että kesäkuun puoliväli olisi lopullinen määräaika. Ammattilaiset ympärillämme sanovat, että ilman muuta silloin ollaan valmiita. En toki ole ammattilainen, mutta silloin tulisi kaikkien vaiheiden sujua ilman katkoa ja kitkaa. Sen verran meillä on kokemusta takana, että ”Not gonna happen!”

Olen kuitenkin sortunut jo siihen, että valmistuminen on seuraavan 2 kk:n aikana ja muuttovapaata on jo varattu kesäkuun toiselle viikolle. 😊 Viive, jos sellainen kulman takaa tulee kuvioihin mukaan, tuskin on kuitenkaan viikkoa kahta suurempi.

Harkot on käytävän kosteiden tilojen seinissä. Ja vastapuolella näkyy, että väliseiniä ei ole vielä täytetty eikä levytetty. Myös katon rajassa koolausten väliin jääneet aukot ovat täyttämättä. Ovi oikealla vie siis kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin.
Pistorasiat meinasivat jäädä käytävän päähän keskelle seinää. Onneksi asia huomattiin, ja voitiin helposti korjata.
Käytävän ja makuuhuoneiden seinät on pohjamaalattu. Oikealla näkyy kohdinhoitohuoneen seinän laattoja.

200 päivän jälkeen rakentaminen tuntuu varsin hyvältä. Syksyllä ajattelin, että perheenä olisimme vielä enemmän kuluneita ja väsyneitä.

Toki stressi ja viimeisten vuosien vaikeudet on ajoittain kovastikin pinnalla. Silti avioero ei ole lähimaillakaan. Riitelymme, mitä toki säännöllisesti harrastetaan, on onneksi ennemmin kinastelua, kuin todellista syvien tunteiden sotatilaa. Johtuuko tämä meistä itsestä vai siitä, että aiemmat kokemukset olivat huomattavasti rankempia.

Joka tapauksessa odotan pääsyä omalle aurinkoiselle terassille aamukahville ja kuuntelemaan lintujen laulua. 😊 😊

Kuva aurinkoiselta eteläseinältä. Terassi, missä tänä kesänä juodaan aamukahvia linnunlaulun säestämänä, on oikeassa alakulmassa.

VTT visiitillä

Torstaina 28.3. tuli VTT:n asiantuntija Mikko Saari kahville. Tarkoituksena oli vähän tutkailla ja tutustua kohteeseemme. Käynti oli epävirallinen, mutta myös mukava. Pääasiassa turisimme kotimme rakentamisen vaiheista ja huomioista mitä olemme tässä matkan varrella tehneet liittyen Terve Talo-konseptiin.

Meille VTT:n vierailu oli mieluisa ja tärkeä. Saammehan heidän näkemystään asioiden toteuttamisesta ja myös ehkä huomioita, kuinka jatkoa kannattaa pohtia. Toki meillä oli jännitystä ilmassa, että mitä huomioita tästä epävirallisesta käynnistä tulee.

Tekninen tila katsottu. Kuvassa vasemmalla isäntä. Kuvassa keskellä vastaava mestarimme Harri Lauronen tutun asiakirjakansion kera ja VTT:n asiantuntija Mikko Saari (oik.).

Paikalla oli Honkarakenteen edustajina Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki, vastaava mestarimme Harri Lauronen ja sisätöiden vastaava Otso Korhonen. Myös pari työmiestä jatkoi hommiaan, kun me siellä porukkana tutkimme paikkoja ja jutustelimme rakentamisesta. Vielä kun olimme mieheni kanssa myös paikalla, niin tuntui että tupa olikin täynnä väkeä. Hyvä niin!

Tässä kuvassa on jo vintillä käyty.

Saimme ensimmäisenä hyvät kommentit sisäilman laadusta. Oli kuulemma hyvä hengittää. Aivan erilainen kuin normaalisti rakennustyömaalla. Ei ollut sahauspölyä ilmassa. Ei myöskään lattioilla. Meille sisäsiisteys on normaalia, joten emme itse enää oikein kiinnitä siihen edes huomiota.

Sähköt olivat myös siististi tehty. Tästä on kiittäminen Jarkko Kyllöstä.

Sähkärimme Jarkko Kyllönen kuvassa. Oli koko porukalla niin kova vauhti päällä, että piti pysäyttää kuvaan. Kuva otettu maaliskuussa, ennen VTT:n vierailua.

Kun sahataan rakennuksen ulkopuolelle rakennetussa teltassa, niin pölyä ei sisälle tule. Ja joka kerta, kun työmiehet kulkevat sisään ja ulos, niin he pyyhkivät jalat. Kaikki tämä lisää työtuntien määrää ja hidastaa työtahtia. Se on yksi aihealue, mikä nostaa Terve Talo-rakentamisen hintaa.

Suurin aihe on, että IV-kone menee vaihtoon ja tältä osin IV-suunnitelman päivitys on käynnissä. Onneksi IV-konetta emme olleet ehtineet tilata.

IV-koneen vaihtamisesta huolimatta, pääasiallinen anti käynnistä meille oli, että saimme vahvistusta tapaamme toimia ja toteuttaa asioita. Terve Talo-konseptin mukainen rakentaminen on siis mahdollista onnistua.

Kahvi kohta tippunut ja nyt vielä keskustellaan yleisistä asioista, mitä tulee Terve Talo-sertifiointiin. Kuvassa Mikko Saari, Harri Lauronen, isäntä, sisätöiden johtaja Otso Korhonen, Jyri Välilä ja Jukka Rintamäki. Kuvassa taka-alalla myös tuttu sahausteltta. Se onkin ollut oikea linssilude tässä koko rakentamisen ajan.

Olemme myös matkan varrella käyneet muutaman aiheen parissa keskustelua, että kuinka tulee toimia, esimerkiksi tilanteessa, kun Terve Talo-konseptin ohjeistus on ollut mielestämme epäselvä tai tiettyä tuotetyyppiä ei ole löytynyt M1-luokituksena. Kaikkeen tähän olemme saaneet sekä Honkarakenteelta että VTT:ltä apuja.

Vertia mitannut kosteutta lattiavalusta takkavarauksen kohdalta.

Kävimme pitkään myös keskustelua onteololaattojen saumojen kuivattamisesta. Miten Humitor oli kuivatuksen onnistuneesti toteuttanut. Ja myös miksi tällainen kosteusongelma edes pääsee syntymään. Tässä on mielestäni yksi Terve Talo-konseptin mukaisista helmistä: tarkistetaan ja valvotaan myös sellaisia asioita, mitä normaalissa rakentamisessa ei katsota.

Uskonkin, että tämän konseptin eri osa-alueita siirtyy vähitellen myös tavalliseen rakentamiseen normiksi. Mm levykuivainten käytöstä pientalojen kohteissa on syytä omaistajien harkita. Onko järkeä jättää asia tarkistamatta vain sen takia, että sitä ei ole ennenkään tehty. Ja kantaa riskiä kuivumisesta tai kosteuden siirtymisestä rakenteisssa vuosien saatossa. Olemme todella kiitollisia Vertian asiantuntijalle, että hän suositteli Humitoria.

Yhteenvetona käynnistä voisi sanoa, että hyvin pärjättiin VTT:n arvion mukaan.

Lumet sulavat kovaa vauhtia. Ja yhtä kovaa vauhtia lähestyy mahdollinen muuttopäivä. Varovaisin mielin tässä uskaltaa pohtia, että valmistuminen ja muuttaminen eivät sitten taidakaan enää olla abstrakteja asioita. <3

Ontelolaattojen saumauksen kosteus – ratkaisu levykuivaimet!

Jatkettiin lämmittämistä. Kävimme Ossin kanssa ryömintätilassa tarkistamassa, että ontelolaattojen alla olevat reiät ovat todellakin auki. Porasimme niihin leveämmät reiät. Mitään vettä ei tullut alas. Laatat tuntuivat kosteilta. Toki ontelon kohdalta laatta tuntuu sormen alla kuivemmalta kuin onteloiden välissä. Ryömintätilassa oli outoja vesiläikkiä. Ihan kuin olisi perustuksista, ontelolaatoista solahtanut vettä läpi. Lecasora puuttuu vielä ryömintätilasta, koska se asennetaan vasta putkien asentamisen jälkeen. Tämä saattoi olla yksi syy, että kosteus pääsi maasta nousemaan herkemmin, kun kapillaarikatko ei välttämättä ollut vielä riittävä. Ja kapillaarikatko ei estä kosteutta nousemasta vesihöyrynä. Se estää vapaan veden nousemista, imeytymistä kuiviin rakenteisiin. Ontelolaatat voivat kondensoida pohjastaan, jos niiden lämpötila on reilusti alempi, kuin taustalla vaikuttava lämpötila. Kastepisteen syntymiseen vaikuttaa luonnollisesti myös taustan suhteellinen kosteus. Ryömintätilassa se on tyypillisesti koholla jo valmiiksi.

Honkarakenne oli myös keskustellut tämän 6 viikon aikana VTT:n kanssa ja he olivat lausuntonsa antaneet. Sertifiointia ei tule antaa, mikäli ontelolaattojen saumat eivät ole kuivuneet riittävästi. Ja riittävästi oli 90 RH%.

Kun olimme kuivattaneet noin 6 viikkoa, niin hirret alkoivat kuivua liikaa. Tuli hiushalkeamia. Kaikki muu oli rutikuivaa, paitsi ontelolaattojen saumat. Alkoi olla jo surrealistinen olo, kun kaikki muu tilassa kuivuu, paitsi saumat. Käsittämätöntä. Kun kolmannen kerran tuli Vertialta kaveri mittaamaan ja vieläkään ei ollut RH% tippunut riittävästi, niin päätimme mieheni kanssa, että otamme levykuivaimet. Ei mitään hajua minkä tyyppisestä laitteesta käytännössä on kysymys ja miten ne toimivat. Jotain oli tehtävä. Tässä vaiheessa olimme odottaneet jo 6 viikkoa, että päästään jatkamaan hommia.

Normaalistihan ontelolaattoja tai niiden saumoja ei kosteusmitata ollenkaan. Moni sanoo, että jos näin tehtäisiin joka torpassa, niin ei valmistuisi taloja ollenkaan riittävällä nopeudella. Vai pitäisikö ajatella, että rakentamisen aikataulut ovat tällä hetkellä liian lyhyitä. Ja olisiko kuitenkin tämä yhtenä tekijänä vaikuttamassa monen talon sisäilmaongelmiin. Yleinen käytäntö on, että näitä ei koskaan tarkasteta. Ehkä tätä yleistä käytäntöä tai hyväksi havaittua toimintatapaa olisi syytä tarkastella uudestaan..

Mutta tarkoituksena meillä oli tammikuun puolessa välissä siis lähteä tositoimiin ja saada nopeammin lattia kuivaksi kuin vain odottamalla. Otimme suosituksesta yhteyttä alalla toimivaan Humitoriin. Kaverit olivat erittäin mukavia. Asiantuntevia. Ja myös tekivät ehdotuksia, kuinka ongelma saadaan taklattua. Meitä oli tontilla palaveeraamassa vastaava työnjohtaja Harri Lauronen, Honkarakenteen Jyri Välilä, sisätöiden työnjohtaja Otso Korhonen ja Humitorin edustajat vauriotarkastajat Pasi Jokivuori ja Mauri Heikkinen allekirjoittaneen lisäksi. Noin tunnin verran käytiin läpi tehdyt toimenpiteet, tilannekatsaus ja mahdolliset vaihtoehdot asian kuntoon saattamiseksi.

Sovimme asioiden laittamisesta kuntoon ja Humitorin laitteet, Dry Boost, olivatkin todella nopeasti tontilla. Kun menin paikalle, niin kyllä oli konesalin tuntua. Ja ilma oli viileämpi, koska laitteiden teho oli suunnattu lattiaan. Myös ontelopohja oli lämmennyt huomattavasti. Lattiassa oli nyt todellista lämmön tuntua.

Laitteita oli käytössä 50 kpl.

Reilun 2 viikkoa olivat laitteet asennettuina ja toiminnassa. Niitä tuli siirtää aika ajoin, jotta lämpö jakaantuu tasaisesti. Laitteiden väliin jätettiin tilaa, jotta kosteus pääsee poistumaan huoneilmaan. Laitteita oli kaiken kaikkiaan 50 kpl. Käytössä oli kahdenkokoisia laitteita.

Laitteesta kuva läheltä.

Kun koko urakka alkoi olla ohi, muistaa Vantaan Energia meitä. Laskulla. Mehevällä laskulla, missä oli vain ensimmäisen 6 viikon kuivatuksia. Toinen mokoma on vielä tulossa. Tiedoksi vielä, että kuivauslaitteet kuluttivat 9492 kWh.

Mikä oli tämän prosessin opetus? Mitä ajatuksia tästä jäi?

  • Suojaa perustukset, että kosteutta ei pääse betoniin tai ontelolaattoihin. Tai mikä ikinä onkaan perustusten materiaali.
  • Mittaa myös perustusten kosteus, vaikka kukaan ei sitä vaatisikaan. Kosteuden tulee olla alle 90 RH%.
  • 5-10 vuoden sisällä levykuivainten käyttö on normi jokaisessa kohteessa, mikä halutaan rakentaa kunnolla. Myös julkiset kohteet kannattaa tässä huomioida.
  • Asennuta levykuivaimet mahdollisimman nopeasti. Toki betonin tulee ensin rauhassa hetken kuivaa, jotta se lujittuu. Kuuntele tässä kohtaa asiantuntijaa.
  • Säästät turhissa sähkölaskuissa, kun käytät levykuivaimia, etkä mitä tahansa propelleja turhaan viikkoja tai kuukausia.
Oli hurjan tuntuista kävellä sisällä, kun laitteet olivat humisemassa. Ja asiantuntijat kävivät siirtämässä niiden sijaintia noin 4 päivän välein. Kuva: Humitor Oy.

Nyt on kuitenkin ihanaa, että lattiaan on asennettu eristykset helmikuun ensimmäisen viikon aikana ja töitä on päästy jatkamaan!!

Ontelolaattojen saumauksen kosteus – mikä on ongelman ydin?


Meillä oli rakentamisen osalta koko syksyn hyvä vauhti päällä. Joulukuun alussa, maalämpökaivon porauksen jälkeen, oli tarkoitus mitata ontelolaattojen saumojen kosteus ja jatkaa töitä suoraan lattiavalua kohti. Ontelolaatat oli asennettu lokakuussa. Jonkun verran oli sadellut ontelolaattojen asennuksen ja pystytyksen välisenä aikana, mutta ei mitenkään rajusti. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta tarkistin, että 2,49 cm oli sadellut ontelolaattojen asennuksen ja kattorakenteiden asentamisen välisenä aikana. Mittauspiste on noin 4 km:n päässä.

Vertian mittaaja poraa saumasta näytekappaleita, mitkä tutkitaan seuraavana päivänä laboratoriossa.
Samaa toimenpidettä käynnissä.

Vertia Oy suoritti ontelolaattojen saumojen mittauksen. Asiantuntija astuessaan ovesta sisällä sanoi ensimmäisenä, että saumat eivät ole vielä riittävän kuivia. Ihmettelin kommenttia, mutta en mitenkään epäillyt hänen sanomistaan. Olen monta kertaa nähnyt, miten kokemusta kerryttänyt pystyy näkemään suoraan tilanteen oikean laidan. Toki toivoin lopputuloksesta jotain muuta kuin märkää.

Mutta ihmettelimme kylläkin molemmat, että mistä oli vettä tullut ontelolaatan pinnalle, kun sellaisenkin kohdan löysimme. Meillä oli suojakangasta ollut muutaman neliön alalta ontelolaatan päällä, kun kurakelillä liikuttiin sisään ja ulos. Kun tarkemmin katsoi, niin myös tämä alue näytti muita kohtia kosteammalta.

Kun ensimmäisen mittauksen tulos tuli, olimme kaikki hämillämme. RH% 97 ja analyysi sisälsi lauseen, että betonin kuivuminen saumojen ja yhden valutäytön pinnalta ei ollut edes kunnolla alkanut. Täh!! Vaikka katto oli ollut pään päällä jo reilun kuukauden. Eikä syksy ollut mitenkään poikkeuksellisen kostea. Kuivuminen ei ollut edes alkanut!!

Mittaaja mainitsi heti, että kannattaa ottaa levykuivaimet käyttöön, koska näin ontelokentän valut saisivat kohdennetusti lämpöä ja kuivuminen edistyisi merkittävästi. LEVYKUIVAIMET?! MITKÄ?!  

Kaikki muut asiantuntija, vastaavia työnjohtajiamme myöten, olivat sitä mieltä, että lämppärit päälle vaan ja kyllä se siitä kuivuu. On aina ennenkin kuivunut. Hmm. Oikeastaan tässä vaiheessahan ei koskaan edes mittauksia tehdä, joten kuivumisen etenemistä on vaikea arvioida. Terve Talo konseptissa on edellytys, että perustukset myös mitataan. Ja tulee olla 90 RH% tai alle.

RH% = relative humidity % = suhteellinen kosteus%.

Kolme mittauskertaa näkyy reikinä ontelolaattojen saumassa.

Haluan täsmentää, että nyt siis ei puhuta lattiavalun kosteudesta. Lattiavalun kriittinen raja on 85 RH%. Siis kutsuttiin vuonna 2014 kriittiseksi rajaksi, ja nykyään se rakentajien kesken on normi. Ainakin muutamasta yleisestä keskustelusta olen havainnut tämän harmillisen suunnanmuutoksen.

Kuivuri hommissa.

Vertian kaveri oli mukava, kun hän oma-aloitteisesti mietti, missä ongelma voi olla, kun ei saumat kuivu. Tässä kohtaa oli hyvä käydä pohdintaa useamman tahon kanssa. Puhelimet olivat käytössä vastaavan työnjohtajan ja muiden kanssa. Ratkaisuja haettiin urakalla.

Laitoimme sitten kaksi kappaletta 9 kwh lämppäriä käyntiin. Ja myös alapohjassa oli ajoittain lämmityslaite käynnissä. Sähkökapasiteetti ei enää riittänyt, että kaikki 3 lämppäriä olisivat olleet yhtä aikaa päällä. Sähkökapasiteetin vajeen vuoksi taukotuvalla jäi sumpit keittämättä monena päivänä. Lisättiin sähkökapasiteettia. Lisättiin korvausilmalle aukkoja. Raksa-oveen reikiä. Hankittiin erillinen laite, kosteudenpoistaja. Ikkunoita pidettiin yötä päivää auki. Päivästä riippuen, lämpöä oli kuitenkin koko ajan yli +15C … +26C, vaikka ulkona oli -17C … -25C.

Kosteudenpoistaja ja yksi lämppäri kuvassa. Lattiassa näkyy sinisellä tulevia viemärimerkintöjä.

Viikon kuluttua tehtiin uusi mittaus. Vain pari prosenttia alempi. MITÄ?! EI KUIVU VIELÄKÄÄN??!!

Kuva joulukuu 2018.

Syyksi pohdinnan jälkeen todettiin, että sisäilman lämmitys ei riittävästi lämmittänyt itse onteloita, ja ontelot olivat lisäksi ryömintätilan kylmää ilmaa vasten. Jos olisi ollut kuuma kesä, niin tilanne olisi ollut täysin toinen. Pakkanen siis voitti tämänkin erän.

Ratkaisusta seuraavassa julkaisussa.

Tässä vielä kuva perustuksista ennen ontelolaattoja. Kuva syyskuu 2018.
Ja tässä ontelolaatat on asennetu.

Ylläpitoa, imurointia ja kontti

Ylläpito tontilla on lähes päivittäistä työtä. Mies onneksi ehtii töiden jälkeen tontilla käymään vaikka päivittäin. Tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, hän on tontilla. Itse keskityn herkemmin viikonloppuihin, jolloin olen koko päivän tontilla hommissa.

Tammikuinen maisema.

Aikaa tarvitsee varata tontin infran järjestelyyn eli a) tuleville toimituksille pitää järjestää tila valmiiksi, sorapeti tyhjäksi, suojapeitteet, lavat, jne, b) jätteiden keräys kasaan ja jätesäkkeihin, poiskuljetus ja c) siivoaminen rakennuksen sisällä, pihalla & taukotuvalla vievät kaikki oman aikansa. Kun asioita valmistellaan tai kun hommat työmiehillä etenevät vauhdilla on syytä varata aikaa tähän kaikkeen.

Siivoamisessa imurointi on tärkeää ja sitä on suoritettu säännöllisesti. Teollisuusimuri on ollut todella tarpeellinen hankinta. Hirsitalossa etenkin puhtauden ylläpito on hyvä jaksaa hoitaa koko rakennuskauden hyvin. Sillä ulkoseinien sisäpinnat ovat useimmiten saman tien lopullista pintaa, joten rakennusaikainen pöly yms lika saattaa muuten kertyä hirren pintaan.

Teollisuusimuri on uskollinen kaveri.

Meillä hirsiseiniin tulee vain jonkinlainen suojaus sisäpinnalle. Värillinen, mutta ei kuitenkaan mikään todella peittävä. Sen tähden itsekin yrittää muistaa aina olla ottamatta tukea seinästä. Tämä pätee sisällä ja ulkona. Siihen jää nimittäin työrukkasista ja likaisista sormista jälkiä. Tämä sama tilanne ei ole välttämättä muissa kohteissa, missä talon runko sekä ulkoa että sisältä verhoillaan myöhemmässä vaiheessa.

Honkarakenteen rakentamispalvelupäällikkö Jyri Välilän kanssa keskustelin, että tulisiko hirsiseinät nyt käsitellä suoja-aineella, kun ei ole mitään muutakaan mitä joulukuussa pystyimme tekemään.
Kysyin nimenomaan sen tähden, että mänty on herkkä reagoimaan valoon ja seinät ovat vailla suoja-aineita lähestulkoon kesään saakka.

Hän ei kuitenkaan suositellut juuri siitä syystä, että jos sattuu jollekin vahinko ja seinään tulee jälki. Koska jäljet saa vain hiomalla pois, niin silloin on suuri mahdollisuus, että seinään tulee  läikkä mitä ei helposti saa pois. Etenkin jos haluaa seinävärityksestä sävyttävän, ei peittävän. Ja sävyttävän pinnanhan haluan, koska tarkoitus on nauttia hirren kauniista ja harmonisesta pinnasta.

Ehdotin myös, että jospa suojaisimme tämän kevään ajan hirsiset sisäseinät. Tämäkään ei ollut suotavaa, koska sisällä oleva lämpö saattaa nostaa hengittävän hirren pintaan kosteutta, mikä suojamuovin takia ei pääse ilmaan, vaan jää hirren pintaan. Tämä ilmiö saattaa aiheuttaa noroja hirren pinnalle, mitkä eivät lähde helpolla pois. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että teemme pintojen suojauksen vasta keväämmällä.

Emme ole vielä päättäneet mikä tulee olemaan talon ulkoväri. Emmekä myöskään mikä on sisäseinien väritys. Virtasen maalitehtaan tuotteilla on tarkoitus tässä lähiaikoina testata mitä vaihtoehtoja löytyy. Heillä on hyvät, hengittävät materiaalit hirren pintaan, jotta hirren hengittävä ominaisuus tulee hyödynnettyä. Suuntaa antavasti on ajatuksia värityksestä, mutta lopullista päätöstä ei voi ennen testausta tehdä. Monta kertaa olen tehnyt päätöksen kaupassa ripeästi. Joskus onnistunut värivalinta, joskus olen harmitellut asiaa. Ja kerran meni aivan uusiksi.

Olemme myös tilanneet tontille lukittavan kontin. Tarkoitus on saada säältä suojaan tarvittavat materiaalit, mikäli toimitus jossain vaiheessa vaikka liian aikaisin. Tai työt jostain syystä viivästyvät. Otso Korhonen oli myös tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska he saavat työvälineensä konttiin yöksi säilöön. Terve Talo konseptin mukaan he ei ole suotavaa säilyttää laitteita öisin sisätiloissa. Laitteissa kun on kuitenkin pölyä ja sahanpurua.

Kontin hankkiminen on riskitön ratkaisu siltä osin, että sen osto- ja myyntihinta ovat lähellä toisiaan. Ja vaikka asumme jonkun verran sivussa, niin silti on aina vaarana, että pitkäkyntinen osuu tontille. Emme halua ikävää yllätystä, että työt pysähtyvät ja vakuutusyhtiön lomakkeiden täyttäminen alkaa.

Tuntuu hyvältä kulkea työmaalla, kun siellä on materiaalit ja tavarat järjestyksessä sekä tilat työn tekemistä varten on tehty. Teemme näitä järjestelytöitä työmiesten työympäristön parantamiseksi. On heidän miellyttävämpi tehdä töitä, kun ei ensin tarvitse etsiä eri paikoista tarvitsemiaan tavaroita.

Päivä 56. Tiiveysmittaus ja talon pystytys päätökseen

Tiiveysmittauksen tulos kertoo nimensä mukaan kuinka tiivis talo on. Tällä on merkitystä ainakin lämmitykseen ja vedon tunteeseen. Ilmavuotoluku kertoo siis tiiveyden tason.

Tiivis talo voi olla silti hengittävä talo. Vuoto (reikä) rakenteiden välissä on eri asia kuin materiaalien hengittävyys.

Ensimmäinen tiiveysmittaus suoritetaan pystytyksen päätteeksi, jotta tiedetään onko pystytys onnistunut vai ei. Eli voiko pystytyksen luovuttaa. Myös pystytyksestä vastannut Pertti Sahi oli seuraamassa tiiveysmittausta.

Mittauksen suoritti Ingo Achilles Dimensio Oy:stä. Ingo on mukava kaveri, joka jaksoi kertoa mitä mittauksissa tapahtuu.

Mittaus vei useamman tunnin. Ensin tuli asentaa laitteet. Mm. ovi-aukkoon laitettava pressu, johon oli liitetty propelli. Mittauksia otettiin alipaineisessa ja yläpaineisessa tilassa.


Tiiveysmittaus käynnissä, Ingo Achilles Dimensio Oy:stä mittaa tulevan kotimme tiiveyttä.

Ilmavuotoluvun (q50) raja-arvot ovat seuraavat:

  • Normaalin, uuden omakotitalon olisi syytä olla alle 4.
  • Yleinen suositus sekä Terve Talo kriteerien mukaan ilmavuotoluku saa olla korkeintaan 1. 
  • Meidän talon tiiveysmittauksessa ilmavuotoluku oli 0,4.

Kuulin, että meidän talon tiiveysmittaus 0,4 on Honkarakenteen ennätys !! UPEAA !!

Toki perustukset (Rakennus MAN Oy) on myös tältä osin onnistuneesti tehty. Samoin Honkarakenteen pystytys Pertti Sahin johdolla on hyvin toteutettu. Mikäli tiiveysmittaus olisi osoittanut puutteita, olisi pystytysporukka joutunut korjaamaan työnsä jälkeä. 

Kuva yllä on mittauksesta. Siinä vain valitettavasti ei juuri nyt näy lukuja.

Ilmavuodosta kiinnostuneille:

https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK130504.pdf

Pystytys on valmistunut siis reilussa 3 viikossa. Pystytykseen oli varattu 5 viikkoa.

Täytyy sanoa, että tuntuu hyvältä kävellä sisällä ja katsoa kauniita hirsiseiniä. Tuoksu sisällä on ihana.

Kengänjäljet hirsiseinissä – mitä ne on?!

Lisäksi emme olleet edes ajatelleet, mutta meillä ei ole samaa ongelmaa kuin muilla hirsirakentajilla. Olen siis lukenut monesta FB-ryhmästä, että pystyttäjien kengänjälkiä jää hirsiin.

Meidän seinissä yhtään ainoaa kengänjälkeä ei ole!

Kengänjäljet on kuulemma haastavaa korjata. Meidän kohdalla vielä psytytyksen aikaan oli vellova savi tontilla todellinen haaste. Tästä hyvästä ja kauniistä lopputuloksesta on kiittäminen upeaa pystytysporukkaa, joka malttaa olla kävelemättä hirsien päällä.

Höyrynsulkukangas

Samoin höyrysulkukangas, Intello, on asennettu aivan vimpan päälle.:

  • Yhtään saumaa ei ole näkyvissä.
  • Jokainen vuota on aloitettu uudella kerällä.
  • Ruoteita on tiheään.
  • Vuodat keskenään on kiinnitetty vaaditulla saumalla ja lisäksi puu on laitettu sauman päälle.

Todella upean näköinen. Niin tiukkaan on laitettu, että Intello näyttää ihan levyltä. On komea.

Tässä kuvassa on asennettuna Intellon höyrysulkukangas, ikkunat ja ovet. Tiiveysmittausta ei ole vielä suoritettu.

Pystytys oli suoritettu erinomaisesti, joten työ voitiin luovuttaa.

Meidän tausta ja kokemus huomioon ottaen, tähän asti on tuntunut lähestulkoon surrealistiselta nähdä kaikki tämä rakentamisen edistyminen näin hyvin. Lisäksi eteneminen on tapahtunut todella nopeasti.

Yritän tässä sanoa, että muutos aiempaan on niin suuri, että tämä ei ole tuntunut ollenkaan todelliselta. Suorastaan liian hyvää ollakseen totta.

Vasta nyt, kun pystytys on päättynyt, tuntuu, että mielikin ymmärtää, kun kävelee talossa sisällä, että tästä vielä jotain päivänä tulee meille uusi, ihana koti.

Päivä 40. Homesuojaus

Sunnuntaina 4.11. oli suht aurinkoinen poutapäivä. Päätimme tuolloin homesuojata kotimme Virtasen Homeentappajalla.

Teimme ohjeen mukaisen ohennuksen. Käytimme käsikäyttöistä ruiskua ja pensseliä. Oli helppo työ ja aine saatiin hyvin hirteen imeytymään.

Mieheni bestman Ville tuli ystävänsä kanssa tuona päivänä tontille käymään.

Vieraat totesivat, että suojauksen toteuttamisen toimintamalli oli erinomainen: Isäntä ruiskutti käsiruiskulla parin sekunnin verran homeen estoaineen seinään ja heti perään vaimo hikihatussa pensselillä siveltelemällä imeyttää aineen hirren sisään.

Vasta sen jälkeen on seuraavan kohdan suihkutuksen vuoro. Muuten aine olisi alkanut valumaan ja mahdollisesti kuivunut noroina hirren pinnalle.

Mutta kumpikohan työvaihe oli työläämpi?! Ruiskutus vai sively?! Meillä oli siis perinteinen työnjako, minkä vieraatkin hyväntahtoisesti heti totesivat. 😊

Virtasen Homeentapaaja meni todella sujuvasti sisään hirteen, kun heti ruiskuttamisen jälkeen tuli sivellä. Vasta sivelyn oltua valmis, oli järkeä ruiskuttaa seuraava kohta. Muuten aine olisi saattanut imeytyä epätasaisesti ja myös liian nopeasti.

Moni epäili, että olisi liian kosteaa tässä vaiheessa syksyä tehdä homesuojausta. Ei ollut. Olimme todella tyytyväisiä lopputulokseen.

Homesuojauksen teimme siis ensimmäisen pystytysviikon jälkeen, kuten kaikki ohjeistivat. Tällöin eivät mm päätykolmiot olleet vielä asennettuina.

Honkarakenteen Pertti Sahi porukoineen homesuojasi puolestamme piiloon jäävän seinän päätykolmion sekä molempien päätykolmioiden ulkopinnat. Emme olisi päässeet ilman tikkaita tai muita apuvälineitä korkealle katon harjaan asti.

Päätimme, että maalaamme vasta keväällä talon ulkopinnat. Pitää vielä hieman pohtia lopullista väriä. 😊

www.virtasenmaalitehdas.fi

Kaikki kuvat ovat omia, jollei toisin mainita. Kuvien käyttö ilman asianmukaista viittausta kuvan alkuperään on kielletty.

Päivä 34. Pystytys alkaa

Honkarakenteen valitsema pystytysporukka saapui tontille maanantaina 29. lokakuuta. Oli rapsakka pakkasaamu ja kiva auringon paiste. Voiko näin syyskaudella enää parempaa keliä pystytykselle toivoa!

Olimme siis tilanneet talotoimituksen yhteyteen pystytyksen, mikä onkin toimitustapana ilmeisesti kaikkein yleisintä. Pystytysporukanmme nokkamiehenä toimi Pertti Sahi. Mukava ja erittäin asiallinen kaveri, kuten koko porukka.

Pystytysporukka oli erittäin tyytyväinen perustuksien laatuun. Ei tarvinnut tehdä mitään lisäviilauksia. Pääsivät latomaan hirsiä perustuksien päälle suoraan. Rakennus MAN oli hoitanut työnsä hyvin.

  

Päivän päätteeksi oli hirsikehikko jo valmis. Me ja naapurit hämmästelimme pystytystiimin nopeutta ja tehokkuutta.

  

  

  

Katsojat kommentoivat, että ei tarvinnut porukan keskenään asioista neuvotella. Kaikki tiesivät työnjaon ja etenemisen todella jämptisti. Oli kuulemma ihan ilo katsoa. Allekirjoittanut oli valitettavasti töissä, joten tästä ei päässyt nauttimaan samalla tavalla. Toki illalla oli kiva nähdä aina kuinka päivän aikana työt olivat edistyneet.

  

Seuraavana päivänä oli kattotuolien asentamisen vuoro. Paikalla oli nosturi myös toisena päivänä. Nostot onnistuivat aivan loistavasti. Näin talo alkaa olla jo harjakorkeudessa.

Vastaava työnjohtaja, Harri Lauronen, oli säännöllisesti paikalla valvomassa pystytyksen asianmukaista etenemistä.

Pystytys oli niin nopeaa, että harjakaispullakahvit tarjottiin totaalisen jälkijunassa.

Kuvat alla ovat ensimmäisen pystytysviikon jälkeen.