Päivä 56. Tiiveysmittaus ja talon pystytys päätökseen

Tiiveysmittauksen tulos kertoo nimensä mukaan kuinka tiivis talo on. Tällä on merkitystä ainakin lämmitykseen ja vedon tunteeseen. Ilmavuotoluku kertoo siis tiiveyden tason.

Tiivis talo voi olla silti hengittävä talo. Vuoto (reikä) rakenteiden välissä on eri asia kuin materiaalien hengittävyys.

Ensimmäinen tiiveysmittaus suoritetaan pystytyksen päätteeksi, jotta tiedetään onko pystytys onnistunut vai ei. Eli voiko pystytyksen luovuttaa. Myös pystytyksestä vastannut Pertti Sahi oli seuraamassa tiiveysmittausta.

Mittauksen suoritti Ingo Achilles Dimensio Oy:stä. Ingo on mukava kaveri, joka jaksoi kertoa mitä mittauksissa tapahtuu.

Mittaus vei useamman tunnin. Ensin tuli asentaa laitteet. Mm. ovi-aukkoon laitettava pressu, johon oli liitetty propelli. Mittauksia otettiin alipaineisessa ja yläpaineisessa tilassa.


Tiiveysmittaus käynnissä, Ingo Achilles Dimensio Oy:stä mittaa tulevan kotimme tiiveyttä.

Ilmavuotoluvun (q50) raja-arvot ovat seuraavat:

  • Normaalin, uuden omakotitalon olisi syytä olla alle 4.
  • Yleinen suositus sekä Terve Talo kriteerien mukaan ilmavuotoluku saa olla korkeintaan 1. 
  • Meidän talon tiiveysmittauksessa ilmavuotoluku oli 0,4.

Kuulin, että meidän talon tiiveysmittaus 0,4 on Honkarakenteen ennätys !! UPEAA !!

Toki perustukset (Rakennus MAN Oy) on myös tältä osin onnistuneesti tehty. Samoin Honkarakenteen pystytys Pertti Sahin johdolla on hyvin toteutettu. Mikäli tiiveysmittaus olisi osoittanut puutteita, olisi pystytysporukka joutunut korjaamaan työnsä jälkeä. 

Kuva yllä on mittauksesta. Siinä vain valitettavasti ei juuri nyt näy lukuja.

Ilmavuodosta kiinnostuneille:

https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK130504.pdf

Pystytys on valmistunut siis reilussa 3 viikossa. Pystytykseen oli varattu 5 viikkoa.

Täytyy sanoa, että tuntuu hyvältä kävellä sisällä ja katsoa kauniita hirsiseiniä. Tuoksu sisällä on ihana.

Kengänjäljet hirsiseinissä – mitä ne on?!

Lisäksi emme olleet edes ajatelleet, mutta meillä ei ole samaa ongelmaa kuin muilla hirsirakentajilla. Olen siis lukenut monesta FB-ryhmästä, että pystyttäjien kengänjälkiä jää hirsiin.

Meidän seinissä yhtään ainoaa kengänjälkeä ei ole!

Kengänjäljet on kuulemma haastavaa korjata. Meidän kohdalla vielä psytytyksen aikaan oli vellova savi tontilla todellinen haaste. Tästä hyvästä ja kauniistä lopputuloksesta on kiittäminen upeaa pystytysporukkaa, joka malttaa olla kävelemättä hirsien päällä.

Höyrynsulkukangas

Samoin höyrysulkukangas, Intello, on asennettu aivan vimpan päälle.:

  • Yhtään saumaa ei ole näkyvissä.
  • Jokainen vuota on aloitettu uudella kerällä.
  • Ruoteita on tiheään.
  • Vuodat keskenään on kiinnitetty vaaditulla saumalla ja lisäksi puu on laitettu sauman päälle.

Todella upean näköinen. Niin tiukkaan on laitettu, että Intello näyttää ihan levyltä. On komea.

Tässä kuvassa on asennettuna Intellon höyrysulkukangas, ikkunat ja ovet. Tiiveysmittausta ei ole vielä suoritettu.

Pystytys oli suoritettu erinomaisesti, joten työ voitiin luovuttaa.

Meidän tausta ja kokemus huomioon ottaen, tähän asti on tuntunut lähestulkoon surrealistiselta nähdä kaikki tämä rakentamisen edistyminen näin hyvin. Lisäksi eteneminen on tapahtunut todella nopeasti.

Yritän tässä sanoa, että muutos aiempaan on niin suuri, että tämä ei ole tuntunut ollenkaan todelliselta. Suorastaan liian hyvää ollakseen totta.

Vasta nyt, kun pystytys on päättynyt, tuntuu, että mielikin ymmärtää, kun kävelee talossa sisällä, että tästä vielä jotain päivänä tulee meille uusi, ihana koti.

Päivä 34. Pystytys alkaa

Honkarakenteen valitsema pystytysporukka saapui tontille maanantaina 29. lokakuuta. Oli rapsakka pakkasaamu ja kiva auringon paiste. Voiko näin syyskaudella enää parempaa keliä pystytykselle toivoa!

Olimme siis tilanneet talotoimituksen yhteyteen pystytyksen, mikä onkin toimitustapana ilmeisesti kaikkein yleisintä. Pystytysporukanmme nokkamiehenä toimi Pertti Sahi. Mukava ja erittäin asiallinen kaveri, kuten koko porukka.

Pystytysporukka oli erittäin tyytyväinen perustuksien laatuun. Ei tarvinnut tehdä mitään lisäviilauksia. Pääsivät latomaan hirsiä perustuksien päälle suoraan. Rakennus MAN oli hoitanut työnsä hyvin.

  

Päivän päätteeksi oli hirsikehikko jo valmis. Me ja naapurit hämmästelimme pystytystiimin nopeutta ja tehokkuutta.

  

  

  

Katsojat kommentoivat, että ei tarvinnut porukan keskenään asioista neuvotella. Kaikki tiesivät työnjaon ja etenemisen todella jämptisti. Oli kuulemma ihan ilo katsoa. Allekirjoittanut oli valitettavasti töissä, joten tästä ei päässyt nauttimaan samalla tavalla. Toki illalla oli kiva nähdä aina kuinka päivän aikana työt olivat edistyneet.

  

Seuraavana päivänä oli kattotuolien asentamisen vuoro. Paikalla oli nosturi myös toisena päivänä. Nostot onnistuivat aivan loistavasti. Näin talo alkaa olla jo harjakorkeudessa.

Vastaava työnjohtaja, Harri Lauronen, oli säännöllisesti paikalla valvomassa pystytyksen asianmukaista etenemistä.

Pystytys oli niin nopeaa, että harjakaispullakahvit tarjottiin totaalisen jälkijunassa.

Kuvat alla ovat ensimmäisen pystytysviikon jälkeen.

  

  

Päivä 14. Perustukset

Rakennus MAN Oy on valittu perustusten tekemiseen. Heidän kanssaan oli vastaava työnjohtaja Harri Lauronen ja muut toimijat ympärillämme olleet useinkin tekemisessä. Ja kaikki olivat hyvinkin tyytyväisiä, että MAN oli valittu. Toimijoiden keskinäinen hyvä yhteistyö on tärkeää, koska se vaikuttaa sekä aikatauluun että lopputulokseen.

Perustuksien rakenne oli perustussuunnitelman mukainen. Betonikehä, minkä päälle talo rakentuu oli tehty niin, että ulkopuolella on betoni ja sisäpuolella on kaksi styroksilevyä vastakkain.

Ja työn lopuksi jää aina jonkun verran jämä-betonia. Useimmiten jämä-betoni kaadetaan tontille, josta se myöhemmin voidaan kuljettaa pois. Betoni-kakku poistettiin heti seuraavien vaiheiden tiellä. Onneksi Vihdin PR-Rakennus Oy sujuvasti poisti betonikakun tontilta.

Pisteet Rakennus Mannille siitä, että he maksoivat suoraan Vihdin PR-Rakennukselle tästä ylimääräisestä hommasta. Meitä asialla ei vaivattu.

 

  

Perustuksia tehtiin useassa vaiheessa. Ensin toki pohjalle styroksit. Sitten rakennettiin muotti tai kehä, mihin laitettiin raudoitus. Kun kehä oli valmis, näytti talo kokolailla kuivuneelta uima-altaalta. Loppuvaiheessa laitettiin ontelolaatat, niin että ryömintätila jäi alle.

Myös maanrakennustöiden vastaava työnjohtaja kävi muutaman kerran tontilla. Petteri Andersin, DI, tarkisti mm sadevesikaivojen kaadot.

Kaikki näytti hyvältä ja asianmukaiselta.