Ryömintätilan tyhjennys

Terve Talo konseptissa ryömintätilan putsaaminen otetaan vakavasti. Ryömintätilaan jätetyt muovijätteet tai puun /laudan kappaleet ovat aiheuttaneet ongelmia ajan kuluessa useassa kohteessa. Tämä johtuu siitä, että kaikki, mikä maatuu, kerää kosteutta ja sitä kautta mahdollistaa kasvuston ilmestymisen. Itiöt, homeet kasvavat ja pesiytyvät mihin vain voivat.

Vinkkinä sanon, että ennen kuin asennetaan ontelolaatat, niin kaikki turha kannattaa ottaa jo siinä vaiheessa pois sepeliltä. Olin minäkin ottamassa nauloja, muoveja, roskia yms tuolloin pois, mutta en tajunnut ottaa myös syksyllä puista putoavia koivunlehtiä ontelolaattojen alta talteen. Ne kun ovat niin pieniä.

Mutta myös ihan kaikkea sepelin välistä ei näe, kun seisten tekee hommia. Lehtipuhallin tai lehti-imuri ovat tässä kohtaa myös asialliset välineet. Samoin iso magneetti. Niillä säästää polvia, selkää ja aikaa. 😊

Meillä siis ehdittiin laittaa ontelolaatat paikoilleen, ennen kuin ymmärsin, että myös koivunlehdet tulee poistaa. Maatöiden työnjohtaja painokkaasti kehotti ottamaan kaiken ylimääräisen pois. Toisin sanoen, matalassa tilassa joka ikinen pienikin koivun lehti, naula, muovin kappale, tupakan tumppi oli poistettava. Kaikki ylimääräinen, mikä on vähintään sentin mittainen, on kerätty nyt pois. Myös kaikki mikä oli alle 1 cm on kerätty pois. Polvilleen koko talon alapohja on käyty useana päivänä alue kerrallaan läpi.

Kuva ENNEN kuin ryömintätilaa oli putsattu. Valkoiset roskat ovat styroxin paloja. Kuva: Petteri Andersin.
Kuva samasta kohdasta siivouksen JÄLKEEN.

Laskin, että olen ollut ryömintätilassa noin 15 h polvillaan sepelin päällä noukkimassa roskia. Homma on hidasta ja kuluttaa polvia. On ollut polvissa pyyhkeet roudarin-teipillä kiinnitettyinä pehmusteena ja myös polvisuojat on ollut käytössä. Sepelin välistä kun sormenpäillä kaivelee lehtiä yms, niin se ottaa myös selkään ja olkapäihin.

Ja sisäilma-asioista tutuille tiedoksi, että sitkeyteni ei olisi mahdollisesti kantanut tässä projektissa ihan loppuun asti, jollei maatöiden vastaava työnjohtajamme, Petteri Andersin, olisi painokkaasti ohjeistanut allekirjoittanutta keräämään kaiken maatuvan pois. 😊

Näin jälkikäteen ihmettelen, että miksi se on vienyt niin kauan. Ei tila ole niin iso, eikä homma myöskään vaikea. Mutta kyllä se oli hidasta, kun tekee homman huolellisesti. 😊 Nyt voin koko hommalle jo nauraa. Tavoite on saavutettu. Ryömintätila on tyhjennetty kaikesta maatuvasta. Kun tätä kirjoitan niin, on kulunut jo lähes 3 kuukautta viimeisestä kerrasta, kun olin kontillaan talon alla. Ja kinesio-teippikin on polvista pois lähtenyt. 😊

Ryömintätilaan, sepelin päälle tulee vielä leca-soraa 20 cm. Sitä ei ole vielä tilattu. Mutta tilaamme leca-soran vasta kun ryömintätilaan on kaikki putket asennettu. On työmiehillä vähän enemmän tilaa tehdä töitä. Eli sora puhalletaan ryömintätilaan maalis-huhtikuussa 2019.

Tässä kuva toiseen suuntaan. Keittiön nurkkaukseen.

Mikä on rakentamisen kohdalla riittävän puhdasta onnistuneen lopputuloksen saattamiseksi? Onko välttämätöntä saada ”leikkaussalin” tasoinen puhtaus? Nimittäin, voin vain kuvitella, että varmasti  joistakin ammattilaisista tai maallikoista saattaa kuulostaa nykyiset puhtauden ja kosteuden määritykset ja tavoitteet täysin ylimitoitetulta. Etenkin, kun ne tulevat täysin ammattitaidottomien henkilöiden suusta kuten allekirjoittaneelta.

Myös kuva ketittiön nurkkaukseen. Kirkas kohta edessä keskellä on otsalampun kajo. Osa kivistä ei siis hehku kirkkaammin kuin toiset. 🙂

Oikeasti ei tarvitse olla yhtä puhdasta kuin leikkaussalissa. Se on ylimitoitettua absoluuttisena tavoitteena. Mutta tarkka puhtaudessa ja kosteudessa kannattaa olla. Minkä suuruinen onkaan riski, jos rakennuksen sisään jää roskia ja maatuvaa tavaraa laiskuuden tai väsymyksen vuoksi?

Viime aikoina on myös ammattilaisten viesti muuttunut huomattavasti tarkemmaksi. Sanotaan, että pienikin vesipisara tai lumi tulee ottaa pois. Ei yhtään maatuvaa roskaa saa jättää. Ei mitään ylimääräistä tule olla rakenteissa. Vähemmän kuulee mantraa aina ennenkin on näin tehty. Ei noin pieni roska mihinkään vaikuta. Tms.

Johtopäätökseni on, että ammattilaisetkin taitavat vähitellen kallistua enemmän korkeamman puhtaudentason linjalle. Onko siitä mitään haittaa, että on tarkempi puhtauden ja roskien osalta? Tarvitseeko tai kannattaako tehdä samoja virheitä, kuin tähän asti on tehty? Toki riski ei aina kaikkien kohdalla toteudu. Tiedätkö etukäteen kenen kohdalla toteutuu ja kenen ei?

Päivä 14. Perustukset

Rakennus MAN Oy on valittu perustusten tekemiseen. Heidän kanssaan oli vastaava työnjohtaja Harri Lauronen ja muut toimijat ympärillämme olleet useinkin tekemisessä. Ja kaikki olivat hyvinkin tyytyväisiä, että MAN oli valittu. Toimijoiden keskinäinen hyvä yhteistyö on tärkeää, koska se vaikuttaa sekä aikatauluun että lopputulokseen.

Perustuksien rakenne oli perustussuunnitelman mukainen. Betonikehä, minkä päälle talo rakentuu oli tehty niin, että ulkopuolella on betoni ja sisäpuolella on kaksi styroksilevyä vastakkain.

Ja työn lopuksi jää aina jonkun verran jämä-betonia. Useimmiten jämä-betoni kaadetaan tontille, josta se myöhemmin voidaan kuljettaa pois. Betoni-kakku poistettiin heti seuraavien vaiheiden tiellä. Onneksi Vihdin PR-Rakennus Oy sujuvasti poisti betonikakun tontilta.

Pisteet Rakennus Mannille siitä, että he maksoivat suoraan Vihdin PR-Rakennukselle tästä ylimääräisestä hommasta. Meitä asialla ei vaivattu.

 

  

Perustuksia tehtiin useassa vaiheessa. Ensin toki pohjalle styroksit. Sitten rakennettiin muotti tai kehä, mihin laitettiin raudoitus. Kun kehä oli valmis, näytti talo kokolailla kuivuneelta uima-altaalta. Loppuvaiheessa laitettiin ontelolaatat, niin että ryömintätila jäi alle.

Myös maanrakennustöiden vastaava työnjohtaja kävi muutaman kerran tontilla. Petteri Andersin, DI, tarkisti mm sadevesikaivojen kaadot.

Kaikki näytti hyvältä ja asianmukaiselta.

  

 

Päivä 10. Paalutus

Perjantaina 5.10. alkoi paalutus. Sitä kesti päivän. Paaluja meidän 120 m2 taloon tuli 37. Syvyys paaluille oli keskimäärin 13 metriä.

Kun pääsin tontille, olin aivan varma, että paalut olivat vinossa. Mittasimme lauantaina 6.10. aamusta maatöiden työnjohtajan, Petteri Andersinin kanssa paalujen välit keskenään, ristimitan ja paalujen linjat. Kaikki oli kunnossa. Kuopan laidalta kun katsoo alaspäin, niin silmä heittää. Olin todella tyytyväinen, että olin väärässä ja paalut suorassa.

Sain myös jo ennen mittausta kuulla, että paalut eivät yksinkertaisesti mene vääriin kohtiin.

Paalutuksen meille suoritti Maanrakennus Kotisalo Ky.

Kuvista näkyy, että pohjakangas on hyvin aseteltu. Sillä on merkitystä; maa-aines ei pääse vuosien saatossa herkästi sekoittumaan. Rauno miehineen (Vihdin PR-rakennus Oy) on ollut hommissa ja jälki loistavaa!

  

Kaikki kuvat ovat omia, jollei toisin mainita. Kuvien käyttö ilman asianmukaista viittausta kuvan alkuperään on kielletty.