ILMANVAIHTO & SOPIVA IV-KONE

Ilmanvaihto – osa 1

Sisäilman laatuun vaikuttava, oleellinen tekijä on ilmanvaihtokone.

Talomme on yksinkertainen, suorakaiteen muotoinen ja Suomessa paljon käytetty Honkarakenteen Myrskytuuli 120. Niinpä iv-koneratkaisut tähän kohteeseen eivät ole rakettitiedettä, kuten ne ovat joskus vaikkapa kouluissa.

[Esim Kartanonkosken koulu Vantaalla: iv-raportti vuodelta 2010 on mm todennut, että iv-laite ei sovellu rakennukseen, ja silti sama laite on ollut käytössä ainakin vielä vuonna 2017.]

Ilmanvaihtokoneen valinta on kuin tietokonetta tai autoa lähtisi ostamaan oli lähtökohtana hyvä. Valitset tuotteen kuin tuotteen, niin toimintavarmuus on olemassa. Siirtyminen paikasta A paikkaan B onnistuu niin Audilla, Renaultilla kuin Kiallakin. Tai kirjoittaminen, googlaaminen, viestien lähettäminen onnistuu päätteellä kuin päätteellä. Suuria toiminnallisia eroja tuotteiden välillä ei ole. Toki tehoissa on eroja. Mutta se ei estä pääasiallista toimintaa.

Kotimme on yksinkertaisella pohjaratkaisulla tehty. Joten kaikkien teknisten laitteiden valinta on tehty tässä valtakunnassa useasti. Ja ihan onnistuneesti.

Tämä lähtökohta oli suuri lapsus allekirjoittaneelta, koska en riittävästi kiinnittänyt huomiota joka käänteessä iv-koneen yksityiskohtiin. Myönnän virheeni. Lopppu on onnellinen, sillä saimme asiat ajoissa korjattua.

Kun rakennusprojekti ei ollut kuin suunnittelua ja pohdintaa, siis ihan alussa, niin iv-suunnittelijalta paperit tulivat. Vilkaisin niitä. Sehän on nimittäin simppeliä: putkea sinne, putkea tänne ja putkiston päässä on iv-kone. Katsoin vain, että putkien paikat eivät olleet ihan pielessä. Esim. ei vetoa työpisteen yläpuolelle.

Mutta kuvien ympärillä olevaa pientä tekstiä en tavannut hartaudella. Siellä oli iv-kone mainittu.

Nyt siskot ottakaa oppia. Tai sitten kyseessä olen vain minä, mutta kiireisen elämän keskellä en hoksannut koko kuviota. Suunnittelijat tekevät ehdotuksen suunnitelman muodossa, jos heidän valintaansa tai ehdotukseen ei reagoi, niin sillä mennään eteenpäin. Erikseen ei kysellä hankittavien laitteiden tai muiden materiaalien perään.

Koska kaikki suunnittelijat tiesivät meidän taustamme ja kohde rakennetaan Terve Talo-konseptin mukaan (olimme siitä lähestulkoon höyrynneet aika lailla), niin tämän vuoksi oletin, että kaikkien toteutus on nimenomaan sisäilman laadun lähtökohdista.

Terve Talo-konseptissa energian kulutus on myös otettu huomioon, mutta kyllä pääpaino on sisäilman laadullisilla ominaisuuksilla. Henkilökohtaisesti arvostan terveyttä tässä kohtaa enemmän, kuin esim energiankulutusta. Energiakulutuksen säästöt tulee toteuttaa muulla tavalla kuin sisäilman kustannuksella.

Aviomiehelleni oli ongelmatonta, että laite oli mainittu suunnitelmassa ja että minä olin ”lukenut” suunnitelman. Minä en ollut huomannut tai riittävän tarkasti rekisteröinyt laitteen olemassaoloa ko suunnitelmassa. Tämä on siis peruskuvio perhe-elämässä & etenkin rakentamisessa: ”Luulin, että ymmärsit/tiesit.”

Ilmanvaihtokoneet jaotellaan pyöriväkennoisiin ja vastavirtalämmönsiirtimiin.

Lisäksi on painovoimainen ilmanvaihto, mikä taas tarkoittaa, että ei ole mitään laitetta tai konetta. Ts ilma vaihtuu omalla painovoimallaan.

Pyöriväkennoisen etuna on lämmönvaihtimen korkeampi hyötysuhde. Noin 2 %-yksikköä korkeampi kuin vastavirtalämmönsiirtimessä. Energiansäästöä on myös ilmeisimmin perusteena ollut pyöriväkennoisen kehittämisessä. Eli poistoilmasta hyödynnetään lämpö. Energiatehokkuuteen panostaminen on toki ajatuksena hyvä.

Vastavirtalämmönsiirtimessä poistoilma ja tuloilma kulkevat kokonaan omia reittejään. Tällöin lämmön talteenotto on heikompi.

Alla kuva Swegonin esitteestä, mistä näkyy aika selkeästi laitteiden toiminallinen ero.

Kuva kopioitu Swegonin esitteestä.

Pyöriväkennoisessa samaan tilaan eli kennoon menee sekä poistuva ilma että uusi, puhdas ilma. Mistä siis muodostuu yleisesti paljon kaivattua energian säästöä.

Periaatteessa on mahdollista, että ajan kanssa kenno likaantuu, joten se ohjaa hivenen poistoilmasta hajuja, vocceja, partikkeleita takaisin ilmanvaihtoon, koska pyöriväkennoisessa puhdas ja käytetty ilma ovat samassa tilassa. Toki käytetty ilma voi jäädä kennoon, mikäli se ei ehdi poistua pyöriessään akselinsa ympäri. Tämä on harvinaista, mutta mahdollista.

Pyöriväkennoisesta mallista on ollut paljon kriittistä keskustelua. Suunnittelijamme Vesa Kolehmaisen mielestä keskustelu on lähtenyt liikkeelle julkisen puolen rakentamisessa pyörivän kennon aiheuttamiin ongelmiin, missä poistoilma palautuu tuloilman puolelle. Palautuneen ilman määrä on ollut pieni, niissä julkisissa kohteista mitkä Vesa hyvin tuntee. Mahdollisuus poistoilman palautumiseen lähtee liikkeelle, jos rakennuksen painesuhteet ovat vääriä.

[Sivuhuomautus: kouluissa painesuhteet ovat joskus olleet väärät. Tai ainakin niiden sisäilma-ongelma-koulujen kohdalla, joiden iv-raportteja olen äidin/vanhemman roolissa lukenut. Toinen näkökanta on, että ne ovat olleet suositusten mukaiset eli hieman tai hieman enemmän alipaineiset. Mikä on osoittautunut harmilliseksi, koska alipaineistetussa tilassa korvausilma otetaan rakennuksen rakenteista. Mikäli rakennus on vioittunut, niin -kansankielellä sanottuna- homeisista seinistä otetaan korvausilma. Pyöriväkennoisessa samaan kennoon menee poistuva ilma ja puhdas ilma. Etenkin, jos rakennuksen materiaaleissa on ongelmia, niin pyöriväkennoinen mahdollisesti lisää ongelmia hengittämisessä.]

Koska sisäilmaongelmia on nykyään paljon, niin kotien asukit haluavat itse päättää mikä laite asennetaan. Tämä päätös on mahdollista omakoti- ja paritalossa rakentamisen aikana. Mutta monessa muussa vaihtoehdossa (kerros-, rivitalo) asukas vain aistinvaraisesti toteaa ilmanvaihdon toimivuuden. Normaalin kaduntallaajan ei tarvitse edes tietää, millaisia laitteita on markkinoilla, mutta kasvavien sisäilmaongelmien myötä tämä on yhä oleellisempaa rakennuttajan pohtia.

Tähän asti ei vain ole ollut koskaan tapana käydä valintoja tarkasti läpi OKT-rakennuttajan kanssa. OKT-rakentajat ovat keskittyneet perinteisesti muihin ratkaisuihin kuin iv-laite, iv-putki, sähköjohto, tiivisteen materiaali, tms. Olemme nyt tässäkin eräänlaisen murroksen äärellä, koska sisäilman merkitys on rakennuttajille olennaisempi kuin ennen. Tai tämä siis on minun kokemukseni ja näkemykseni.

Uskon myös, että tulevaisuudessa ennen kuin kerrostaloista ostetaan asuntoja, halutaan tietää myös iv-suunnitelmien ja laitteiden sisällöstä tarkemmin. Sen verran merkittävää ilmanvaihto on ihmisen terveydelle, että tätä ei tulevaisuudessa tulla ohittamaan. OKT-kohteissa on muuttovalmiita ratkaisuja vähän tarjolla.

Mutta meidän IV-laitteen käsittelymme ei jäänyt tähän.

Terve Talo sertifikaatti vaatii käytettäväksi levylämmönvaihtimella (vastavirtalämmönsiirrin) varustettua IV konetta. Alun perin ajateltu laite Swegon Casa 5R Smart tuli vaihtaa levylämmönvaihtimella varustettuun Swegon Casa W5 Smart laitteeseen. Onneksi iv-konetta ei ollut vielä tilattu, kun virhe todella paljastui. Sitten vain päivittämään suunnitelmia ja vaihtamaan laitetta. Kiire tuli.

Lopullinen valinta: Swegon Casa Smart W5

Meillä oli pari haastetta kuitenkin käsillä. 1) teknisen tilan koko asetti rajoitteita. Tekninen tila on nimittäin todella pieni. 2) iv-putket oli jo asennettu, joten niiden lähdöt katosta eivät enää mitä suurella todennäköisyydellä tulisi vastaamaan uusia lähtöjä.

Lähdöt tässä kohtaa viittaavat tuloilman ja poistoilmalle tarkoitettuihin kanaviin. Niiden tulee mennä laitteen asetusten mukaan. IV-laitteessa ei voi vaihtaa esim ilman kulkusuuntaa. Lopullisen koneet lähdöt olivat eri kohdissa kuin alkuperäisen. Jotta lopullinen laite saatiin asennettua, tuli putkistoon asentaa enemmän mutkia. Näin meille lopulta muodostui ”tippaleipä” iv-laitteen yläpuolella.

Kuva kanaviston lähdöistä iv-laitteen yläpuolella. Nk tippaleipä.
Kanavisto oli jo asennettu ja koneen vaihtamisen myötä päätettiin vaihtaa myös laitteen sijainti. Tästä muodostui yhdistelmä, että iv-putket kanaviston ja laitteen välillä eivät olleetkaan enää yhtenevät. Ts. tippaleipä.

Kun uusi laite oli Vesa Kolehmaisen kanssa valittu, niin sitten hätäsoitto Swegonille, että nyt on jo kiirus ja tiedustelimme heiltä mistä saisi parhaimman avun, koska tarvitsimme laitteen nopeasti. Valittu iv-urakoitsijan, Arto Kantolan kanssa sovimme, että Uusimaa toimittaa laitteen. Antti hienosti ymmärsi, että meidän tilanne oli muuttunut koneen ominaisuuksien valjettua ja ripeää toimintaa tarvittiin.

Arto Kantola (iv-asennus) ja Vesa Kolehmainen (iv-suunnittelu). Kuva päivältä, kun käytiin yhdessä läpi tilannetta ja lopullisen koneen valintaa. Samalle tuli käydä tarkkaan läpi, että tippaleipä todella mahdtuu & onnistuu.

Swegon ei itse myy suoraan eikä toimita okt-rakentajille vaan heillä on alueittain Valtuutetuiksi Swegon Ilmateknikoiksi nimettyjä yhteistyökumppaneita, joille he ohjaavat kyselijöitä. Ilmateknikot ovat Swegonin kouluttamia ja valtuuttamia Ilmanvaihdon asennus, huolto ja jälleenmyyntiyrityksiä.

Swegon otti yhteyttä paikalliseen yhteistyökumppaniinsa alueellamme ja pian meihin olikin jo LVI Uusimaasta Katja Uusimaa yhteydessä.

Ja hommat lähtivät rokkaamaan. Taisimme olla ihan alle 48h Katja Uusimaan ja Niko Vuoren kanssa rakennustyömaallamme paikkoja ja piirustuksia mittailemassa. Ihanan ripeää ja ammattimaista toimintaa LVI Uusimaalta !! 😊

Katja Uusimaa ja Niko Vuori LVI Uusimaasta. Tässä katsastetaan teknistä tilaa ja pohditaan vaihtoehtoja.
Katja Uusimaa & Niko Vuori. LVI-Uuusimaa Oy.

Toimitus ja asennus

Laitetoimitus tuli ennätysajassa ja myös opastusta joka vaiheessa saimme hyvin sekä LVI-Uusimaalta että Arto Kantolalta. Arto Kantola asensi laitteen. 

Arto Kantola on mukava ja rauhallinen mies, jonka kanssa stressaantuneen rakennuttajan on helppo keskustella ja vaihtaa näkemyksiä. Arto vastaa aina hyvin selkeästi, jotta asiaan perehtymätönkin ymmärtää.

Yhteistyö IV-asentaja Arto Kantolan ja Vesa Kolehmaisen kanssa on koko ajan sujunut hyvin, niin tässäkin tilanteessa. Pasmat menivät vähän sekaisin, kun kone jouduttiin lennosta vaihtamaan ja saimme Swegonin avustuksella koneen nopeasti LVI-Uusimaalta.

Arto Kantola on asentanut ihan kaiken huolellisesti. Mm aina on ollut tulpat putkien päässä paikoillaan. Ohessa on kuvia iv-koneen käynnistämisestä, mikä on rakentamisen viimeisempiä vaiheita. Kaikki tulee olla valmista ja putsattu ennen kuin IV-kone käynnistetään.

Arto Kantola käy koneen rakenteita allekirjoittaneelle läpi.

Käynnistystä olin ns. omasta puolestani valmistellut siivoamalla monta päivää ja moneen kertaan. Seinälaattojen pyyhkiminen oli yllättävän työlästä, kun ei saumoista laatan pintaan jäänyt pöly lähde kerralla. 😊

Kosteusanturi

Swegonin Casa W5 Smart sisältää vakiona kosteusanturin. Käytännössä anturi mittaamisen lisäksi toimii proaktiivisesti. Saunomisen yhteydessä lähtee iv-laite kovemmalle teholle. Laite käy tehokkaammin, kunnes kosteus-% on tippunut riittävän alas.

Hirsitalo auttaa ylläpitämään tasaista kosteutta. Kosteusanturi toimii hyvänä tukena tässä. Iv-kone ja hirret toimivat hyvin yhteen. Pyykkääminen ja saunominen näkyvät kohonneina arvoina lyhytaikaisesti.

Ohjauspaneeli eteisen seinässä. Helppokäyttöinen. Ilmanvaihto on nyt normaalitilassa. Ei ole havaittua kosteutta ilmassa, eli ei olla saunomassa, ei pyykkiä kuivumassa, tai kukaan ei ole suihkussa.
Tehostustoiminto on hyvä apuväline, koska sitä käytettäessä iv-kone vaihtaa ilmaa korkeammalla teholla tunnin ajan. Tässä kuvassa tunnista on vielä 59 minuuttia jäljellä.

Tehostustoiminto on hyvä apuväline, koska sitä käytettäessä iv-kone vaihtaa ilmaa kovemmin tunnin ajan.  Käytän sitä joskus ennen nukkumaanmenoa, jotta tuntia ennen on ilma erityisen vaihtunut. Lisäksi käytän kovempaa tehoa usein pyykkipäivänä. Kotikielessä puhumme, että ”laitetaan kovennettua.” 😊

Tehostus lähtee toimimaan myös automaattisesti, esim suihkun jälkeen. Aviomieheni käy usein iltaisin suihkussa. Itse menen aiemmin sänkyyn lukemaan, ja silloin iv-laite hurisee kovalla. Tämä yhdistelmä aiheuttikin pienoisen vyyhdin, kun en suihkun ja tehostustoiminnan yhteyttä heti alussa oivaltanut. Kävin iv-asiantuntijoiden kanssa läpi vaihtoehtoja iv-laitteen äänen pienentämiseksi. Sen kun piti olla hiljainen, mutta aina nukkumaan mennessä oli ääni mielestäni turhan kovalla. Taustaksi vielä muistutettakoon, että meillä on laattalattia koko talossa ja eikä verhoja & mattoja ole ollenkaan. Toisin sanoen, äänet kulkeutuvat hyvin.

Ongelmaa pohdittiin muuttomme jälkeen alkusyksystä 2019 useasti. Keskustelin Vesa Kolehmaisen, Arto Kantolan, LVI Uusimaan, Harri Laurosen, Petteri Andersinin, Honkarakenteen, jne kanssa aiheesta. Mistä ilmiö johtuu, mitä vaihtoehtoja on ratkaisemiseksi olemassa.

Yksi varteenotettava ratkaisu olisi ollut äänenvaimentimet kanavistoon. Ne ovat eräänlaisia pehmeitä esteitä, mitkä pienentävät kanaviston reikää ja samalla vaimentavat äänen kulkua kanavistossa. Varmaan hyvin toimivat ja asialliset. Ohessa pari kuvaa internetistä.

Erilaisia äänenvaimentimia iv-kanavistoon kuvassa. Näitä ei ole meille asennettu.

Ilmeisesti IV-alan ammattilaiset käyttävät myös näitä omissa kodeissaan. Heille on myös helppoa toteuttaa kanaviston putsaamiset säännöllisesti. Sitähän vaimentimet vaativat, koska kanaviston putken koko vaihtuu, jolloin vaimentimeen tai sen läheisyyteen jää kiinni hiukkasia, mitkä ajan kanssa loogisesti pääteltynä häirinnevät ilman laatua.

Terve talon iv-putkisto ei saa välillä kaventua tai leventyä. Sen tulee olla yhtä paksu koko ajan, jotta minimoidaan mahdollisten hiukkasten jääminen kanavistoon. Ajan myötä hiukkaset yms voivat esteiden vuoksi kasaantua ja tällöin muodostuu ilman laatuun mitä todennäköisimmin haittaa.

Tämän vuoksi lopputulos oli, että emme asenna äänenvaimentimia. Päätöksen jälkeen vasta tajusimme suihkun ja äänen yhteyden. 😊 Nyt ääni ei edes häiritse, kun sen tietää vaimenevan pian. Puhumattakaan, koska kovempi ääni tarkoittaa samalla parempaa ilmaa.

Painotan vielä, että normaalisti, päivällä en kuule ilmanvaihdosta mitään ääntä. Se on täysin hiljainen, vaikka olisin yksin kotona.

Draamankaari iv-koneen hankinnassa oli tiivis, vaikka tosiasiassa rakentamisen yhteydessä voi helpostikin käydä, että jokin merkittävä aihe nousee esille viime tingassa pinnalle. Kun asia korjataan ennen vahingon syntymistä, niin lopputulos on onnistunut. Meillä toki draamankaari oli tiivis sen tähden, että terve talo-sertifikaatti olisi jäänyt saamatta, jos iv-laite olisi ollut väärä.

Tekstistä saattaa lukija päätellä, että kenen aiheuttama tämä tilanne oli. Tosiasiassa emme pysty tässä kohtaa yhtä tahoa nostamaan “jalustalle”. Pääasia on, että asia tehtiin kerralla kunnolla ja kaikki olivat tilanteen ollessa “päällä” asiaan paneutuvia, nopeita ja yhteistyökykyisiä.

Seuraavassa tekstissä paneudun Swegon CASA W5 Smart VOC-anturiin ja käyttökokemuksiin. Olemmehan nyt vuoden talossa asuneet ja ilma on yhä mielestämme loistavalla tasolla. Nukumme hyvin. Vieraat usein kommentoivat (esim. astmaa sairastavat) heti huomanneensa erinomaisen sisäilman. Alla pari kuvaa applikaatiosta esimakuna.

Seuraavassa osiossa käyn läpi Smart Access-applikaation käyttöä ja hyötyjä asukkaille.
VOC-käyrää Smart Access-applikaatiosta.

Ryömintätilan tyhjennys

Terve Talo konseptissa ryömintätilan putsaaminen otetaan vakavasti. Ryömintätilaan jätetyt muovijätteet tai puun /laudan kappaleet ovat aiheuttaneet ongelmia ajan kuluessa useassa kohteessa. Tämä johtuu siitä, että kaikki, mikä maatuu, kerää kosteutta ja sitä kautta mahdollistaa kasvuston ilmestymisen. Itiöt, homeet kasvavat ja pesiytyvät mihin vain voivat.

Vinkkinä sanon, että ennen kuin asennetaan ontelolaatat, niin kaikki turha kannattaa ottaa jo siinä vaiheessa pois sepeliltä. Olin minäkin ottamassa nauloja, muoveja, roskia yms tuolloin pois, mutta en tajunnut ottaa myös syksyllä puista putoavia koivunlehtiä ontelolaattojen alta talteen. Ne kun ovat niin pieniä.

Mutta myös ihan kaikkea sepelin välistä ei näe, kun seisten tekee hommia. Lehtipuhallin tai lehti-imuri ovat tässä kohtaa myös asialliset välineet. Samoin iso magneetti. Niillä säästää polvia, selkää ja aikaa. 😊

Meillä siis ehdittiin laittaa ontelolaatat paikoilleen, ennen kuin ymmärsin, että myös koivunlehdet tulee poistaa. Maatöiden työnjohtaja painokkaasti kehotti ottamaan kaiken ylimääräisen pois. Toisin sanoen, matalassa tilassa joka ikinen pienikin koivun lehti, naula, muovin kappale, tupakan tumppi oli poistettava. Kaikki ylimääräinen, mikä on vähintään sentin mittainen, on kerätty nyt pois. Myös kaikki mikä oli alle 1 cm on kerätty pois. Polvilleen koko talon alapohja on käyty useana päivänä alue kerrallaan läpi.

Kuva ENNEN kuin ryömintätilaa oli putsattu. Valkoiset roskat ovat styroxin paloja. Kuva: Petteri Andersin.
Kuva samasta kohdasta siivouksen JÄLKEEN.

Laskin, että olen ollut ryömintätilassa noin 15 h polvillaan sepelin päällä noukkimassa roskia. Homma on hidasta ja kuluttaa polvia. On ollut polvissa pyyhkeet roudarin-teipillä kiinnitettyinä pehmusteena ja myös polvisuojat on ollut käytössä. Sepelin välistä kun sormenpäillä kaivelee lehtiä yms, niin se ottaa myös selkään ja olkapäihin.

Ja sisäilma-asioista tutuille tiedoksi, että sitkeyteni ei olisi mahdollisesti kantanut tässä projektissa ihan loppuun asti, jollei maatöiden vastaava työnjohtajamme, Petteri Andersin, olisi painokkaasti ohjeistanut allekirjoittanutta keräämään kaiken maatuvan pois. 😊

Näin jälkikäteen ihmettelen, että miksi se on vienyt niin kauan. Ei tila ole niin iso, eikä homma myöskään vaikea. Mutta kyllä se oli hidasta, kun tekee homman huolellisesti. 😊 Nyt voin koko hommalle jo nauraa. Tavoite on saavutettu. Ryömintätila on tyhjennetty kaikesta maatuvasta. Kun tätä kirjoitan niin, on kulunut jo lähes 3 kuukautta viimeisestä kerrasta, kun olin kontillaan talon alla. Ja kinesio-teippikin on polvista pois lähtenyt. 😊

Ryömintätilaan, sepelin päälle tulee vielä leca-soraa 20 cm. Sitä ei ole vielä tilattu. Mutta tilaamme leca-soran vasta kun ryömintätilaan on kaikki putket asennettu. On työmiehillä vähän enemmän tilaa tehdä töitä. Eli sora puhalletaan ryömintätilaan maalis-huhtikuussa 2019.

Tässä kuva toiseen suuntaan. Keittiön nurkkaukseen.

Mikä on rakentamisen kohdalla riittävän puhdasta onnistuneen lopputuloksen saattamiseksi? Onko välttämätöntä saada ”leikkaussalin” tasoinen puhtaus? Nimittäin, voin vain kuvitella, että varmasti  joistakin ammattilaisista tai maallikoista saattaa kuulostaa nykyiset puhtauden ja kosteuden määritykset ja tavoitteet täysin ylimitoitetulta. Etenkin, kun ne tulevat täysin ammattitaidottomien henkilöiden suusta kuten allekirjoittaneelta.

Myös kuva ketittiön nurkkaukseen. Kirkas kohta edessä keskellä on otsalampun kajo. Osa kivistä ei siis hehku kirkkaammin kuin toiset. 🙂

Oikeasti ei tarvitse olla yhtä puhdasta kuin leikkaussalissa. Se on ylimitoitettua absoluuttisena tavoitteena. Mutta tarkka puhtaudessa ja kosteudessa kannattaa olla. Minkä suuruinen onkaan riski, jos rakennuksen sisään jää roskia ja maatuvaa tavaraa laiskuuden tai väsymyksen vuoksi?

Viime aikoina on myös ammattilaisten viesti muuttunut huomattavasti tarkemmaksi. Sanotaan, että pienikin vesipisara tai lumi tulee ottaa pois. Ei yhtään maatuvaa roskaa saa jättää. Ei mitään ylimääräistä tule olla rakenteissa. Vähemmän kuulee mantraa aina ennenkin on näin tehty. Ei noin pieni roska mihinkään vaikuta. Tms.

Johtopäätökseni on, että ammattilaisetkin taitavat vähitellen kallistua enemmän korkeamman puhtaudentason linjalle. Onko siitä mitään haittaa, että on tarkempi puhtauden ja roskien osalta? Tarvitseeko tai kannattaako tehdä samoja virheitä, kuin tähän asti on tehty? Toki riski ei aina kaikkien kohdalla toteudu. Tiedätkö etukäteen kenen kohdalla toteutuu ja kenen ei?

Päivä 14. Perustukset

Rakennus MAN Oy on valittu perustusten tekemiseen. Heidän kanssaan oli vastaava työnjohtaja Harri Lauronen ja muut toimijat ympärillämme olleet useinkin tekemisessä. Ja kaikki olivat hyvinkin tyytyväisiä, että MAN oli valittu. Toimijoiden keskinäinen hyvä yhteistyö on tärkeää, koska se vaikuttaa sekä aikatauluun että lopputulokseen.

Perustuksien rakenne oli perustussuunnitelman mukainen. Betonikehä, minkä päälle talo rakentuu oli tehty niin, että ulkopuolella on betoni ja sisäpuolella on kaksi styroksilevyä vastakkain.

Ja työn lopuksi jää aina jonkun verran jämä-betonia. Useimmiten jämä-betoni kaadetaan tontille, josta se myöhemmin voidaan kuljettaa pois. Betoni-kakku poistettiin heti seuraavien vaiheiden tiellä. Onneksi Vihdin PR-Rakennus Oy sujuvasti poisti betonikakun tontilta.

Pisteet Rakennus Mannille siitä, että he maksoivat suoraan Vihdin PR-Rakennukselle tästä ylimääräisestä hommasta. Meitä asialla ei vaivattu.

 

  

Perustuksia tehtiin useassa vaiheessa. Ensin toki pohjalle styroksit. Sitten rakennettiin muotti tai kehä, mihin laitettiin raudoitus. Kun kehä oli valmis, näytti talo kokolailla kuivuneelta uima-altaalta. Loppuvaiheessa laitettiin ontelolaatat, niin että ryömintätila jäi alle.

Myös maanrakennustöiden vastaava työnjohtaja kävi muutaman kerran tontilla. Petteri Andersin, DI, tarkisti mm sadevesikaivojen kaadot.

Kaikki näytti hyvältä ja asianmukaiselta.

  

 

Päivä 10. Paalutus

Perjantaina 5.10. alkoi paalutus. Sitä kesti päivän. Paaluja meidän 120 m2 taloon tuli 37. Syvyys paaluille oli keskimäärin 13 metriä.

Kun pääsin tontille, olin aivan varma, että paalut olivat vinossa. Mittasimme lauantaina 6.10. aamusta maatöiden työnjohtajan, Petteri Andersinin kanssa paalujen välit keskenään, ristimitan ja paalujen linjat. Kaikki oli kunnossa. Kuopan laidalta kun katsoo alaspäin, niin silmä heittää. Olin todella tyytyväinen, että olin väärässä ja paalut suorassa.

Sain myös jo ennen mittausta kuulla, että paalut eivät yksinkertaisesti mene vääriin kohtiin.

Paalutuksen meille suoritti Maanrakennus Kotisalo Ky.

Kuvista näkyy, että pohjakangas on hyvin aseteltu. Sillä on merkitystä; maa-aines ei pääse vuosien saatossa herkästi sekoittumaan. Rauno miehineen (Vihdin PR-rakennus Oy) on ollut hommissa ja jälki loistavaa!

  

Kaikki kuvat ovat omia, jollei toisin mainita. Kuvien käyttö ilman asianmukaista viittausta kuvan alkuperään on kielletty.