LATTIAVALU

Valitsimme maakostean betonin. Sitä tarjoaa Bekason ja tuote on Bekafloor. Tässä vesi lisätään työmaalla runkoainekseen. Vettä käytetään huomattavasti vähemmän, kuten kuvista näkyy. Massa on lähes hiutalemaista. Ja se tasoitetaan kuvassa näkyvällä pyörivällä laitteella.

Kuvassa oikealla on laite, millä betonimassa siiretään sisälle, säiliöautosta.
Kuvassa perämies Madis päästää lisää massaa putkea pitkin sisään. Pölyä ei tullut juuri lainkaan.

Bekakloorilla on M1 luokitus. He pesevät kiviaineksen ennen käsittelyä. Ainekset varastoidaan hallissa, missä talvisin on lämmintä. Koko talven varasto kerätään valmiiksi. Ja myös kesällä kivet varastoidaan halleissa, jotta sadeveden ja tuulen mukana ei tule roskia tai muuta humusperäistä ainesta.

Kosteutta kun on selkeästi vähemmän, niin kuivuminen myös vie vähemmän aikaa. Ts vaikka maakosteabetoni on jonkun verran kalliimpaa, niin aikaa säästyy siinä, että lattian pinnoituksia päästään tekemään nopeammin. Vettä on noin 80l/m3.

Meillä on 8-10 cm lattia, ja se on näissä olosuhteissa valmista pinnoitukseen noin 3-4 viikon kuluttua. Toki tulemme mittaamaan lattian kosteuden ennen pinnoitusta.

Lattiamies Petteri kuvassa tasoittaa lattiaa.
Tässäkään kulmassa ei ole roiskeita seinillä.

Haastattelin puhelimessa Niko Grönthalia Bekasonilta, joka kertoi, että he eivät ole markkinoineet maakosteaabetonia juurikaan. Koko suosio pohjautuu, että työmailla kokeillaan uutta ratkaisua ja todetaan hyväksi. Näin sitä tilataan lisää. Vuositasolla maakosteaa betonia asennetaan n 140 000 m2.

Kun vielä pohdimme maakostean betonin tilaamista, niin vastaava mestarimme Harri Lauronen sanoi, tuotteen viime vuosina parantuneen, koska Bekason on kehittänyt sitä.

Kuva 18.2.2019

Heti asennuksen loputtua nousi ilmaan lämmintä höyryä. Massa oli sen verran lämmintä. Höyry ei näy kuvissa.

Asennuksen jälkeen betoni ei saa jäätyä. Sisälämpötilan tulee pysyä 10-15 C välillä. Näin talvirakentamisen aikaan lämpötilasta tulee huolehtia. Muutenhan ei olisi ongelmaa, mutta kosteuden tulee päästä ulos ja se onnistuu vain ikkunoita avaamalla. Eilenkin ulkolämpötila on noin -10 C … -12C.

Maakosteabetoni asennuspäivä. 18.2.2019. Huomaa, että suojamuoveissa seinillä ei ole tässäkään kulmassa roiskeita.

Tämä kaikki saatiin siis yhdessä päivässä aikaiseksi. Siitä on 5 päivää. Tänäään menemme siirtämään harkkoja sisäseiniä varten sisälle. Jotta ne ovat lämpimiä, kun kosteiden tilojen seinien muuraus alkaa.

Tuntuu hyvältä kävellä lähempänä normaalia huonelattian korkeutta sisällä. Taas on edetty merkittävä askel lähemmäksi valmista kotia.

Eristykset, käyttövesiputket, SÄHKÖJÄ ja LATTIALÄMMITYSputket

Alla kuvakollaasia edistymisestä viimeisen 2 viikon aikana.

Tästä lähdettiin siis liikkeelle. Lattiat tyhjät ja siivottu.
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Eristystä kahdessa kerroksessa. Kylmävesiputket ovat alemmassa kerroksessa. Pysyy vesi kylmempänä.

Eristykset asensi Rakennus Otson porukka. LVI-työt asentaa Vesi-Masa Oy. Lattialämmitysputket on asentanut Tom Allen Senera.

Betoniverkko ja lattialämmitysputket on jo myös asennettu. Kuvassa takkavarauksen kohdalla on kovempaa styrofoamia.

Kuvassa alla näkyy hirsiseinistä pistorasioiden paikkoja. Samoin muut mustat putket kuvassa etualalla ovat sähköä. Sähköt meille asentaa Tmi Jarkko Kyllönen.

Makuuhuoneeseen näkymä. Ja sormikin päässyt kuvaan. Seinät on suojattu lattiavalua varten.

Kuvasta alla kannattaa huomata, että punaiset putket ja siniset putket eivät ole kiinni toisissaan. Näin ei lämminvesiputki lämmitä kylmää vettä. Ja toisin päin. Jos vahingossa asentaisi putket keskenään kiinni, niin kraanasta tulisi valitettavasti haaleaa vettä. Kylmä ei olisi kunnolla kylmää ja lämmin olisi pitkään enemmän haaleaa. Tämä ilmeisesti normi-juttu putkareille.

Eteinen ennen lattiavalua. Suojaukset tehty.
Tässä hommat vielä vähän vaiheessa. Kuitenkin loppusuoralla, jotta lattiavaluun voidaan siirtyä.

Seuraavaksi on vuorossa lattiavalu. Olemme siis siirtyneet uudestaan reippaaseen tahtiin ja hommat etenee loistavasti. 🙂

Ontelolaattojen saumauksen kosteus – ratkaisu levykuivaimet!

Jatkettiin lämmittämistä. Kävimme Ossin kanssa ryömintätilassa tarkistamassa, että ontelolaattojen alla olevat reiät ovat todellakin auki. Porasimme niihin leveämmät reiät. Mitään vettä ei tullut alas. Laatat tuntuivat kosteilta. Toki ontelon kohdalta laatta tuntuu sormen alla kuivemmalta kuin onteloiden välissä. Ryömintätilassa oli outoja vesiläikkiä. Ihan kuin olisi perustuksista, ontelolaatoista solahtanut vettä läpi. Lecasora puuttuu vielä ryömintätilasta, koska se asennetaan vasta putkien asentamisen jälkeen. Tämä saattoi olla yksi syy, että kosteus pääsi maasta nousemaan herkemmin, kun kapillaarikatko ei välttämättä ollut vielä riittävä. Ja kapillaarikatko ei estä kosteutta nousemasta vesihöyrynä. Se estää vapaan veden nousemista, imeytymistä kuiviin rakenteisiin. Ontelolaatat voivat kondensoida pohjastaan, jos niiden lämpötila on reilusti alempi, kuin taustalla vaikuttava lämpötila. Kastepisteen syntymiseen vaikuttaa luonnollisesti myös taustan suhteellinen kosteus. Ryömintätilassa se on tyypillisesti koholla jo valmiiksi.

Honkarakenne oli myös keskustellut tämän 6 viikon aikana VTT:n kanssa ja he olivat lausuntonsa antaneet. Sertifiointia ei tule antaa, mikäli ontelolaattojen saumat eivät ole kuivuneet riittävästi. Ja riittävästi oli 90 RH%.

Kun olimme kuivattaneet noin 6 viikkoa, niin hirret alkoivat kuivua liikaa. Tuli hiushalkeamia. Kaikki muu oli rutikuivaa, paitsi ontelolaattojen saumat. Alkoi olla jo surrealistinen olo, kun kaikki muu tilassa kuivuu, paitsi saumat. Käsittämätöntä. Kun kolmannen kerran tuli Vertialta kaveri mittaamaan ja vieläkään ei ollut RH% tippunut riittävästi, niin päätimme mieheni kanssa, että otamme levykuivaimet. Ei mitään hajua minkä tyyppisestä laitteesta käytännössä on kysymys ja miten ne toimivat. Jotain oli tehtävä. Tässä vaiheessa olimme odottaneet jo 6 viikkoa, että päästään jatkamaan hommia.

Normaalistihan ontelolaattoja tai niiden saumoja ei kosteusmitata ollenkaan. Moni sanoo, että jos näin tehtäisiin joka torpassa, niin ei valmistuisi taloja ollenkaan riittävällä nopeudella. Vai pitäisikö ajatella, että rakentamisen aikataulut ovat tällä hetkellä liian lyhyitä. Ja olisiko kuitenkin tämä yhtenä tekijänä vaikuttamassa monen talon sisäilmaongelmiin. Yleinen käytäntö on, että näitä ei koskaan tarkasteta. Ehkä tätä yleistä käytäntöä tai hyväksi havaittua toimintatapaa olisi syytä tarkastella uudestaan..

Mutta tarkoituksena meillä oli tammikuun puolessa välissä siis lähteä tositoimiin ja saada nopeammin lattia kuivaksi kuin vain odottamalla. Otimme suosituksesta yhteyttä alalla toimivaan Humitoriin. Kaverit olivat erittäin mukavia. Asiantuntevia. Ja myös tekivät ehdotuksia, kuinka ongelma saadaan taklattua. Meitä oli tontilla palaveeraamassa vastaava työnjohtaja Harri Lauronen, Honkarakenteen Jyri Välilä, sisätöiden työnjohtaja Otso Korhonen ja Humitorin edustajat vauriotarkastajat Pasi Jokivuori ja Mauri Heikkinen allekirjoittaneen lisäksi. Noin tunnin verran käytiin läpi tehdyt toimenpiteet, tilannekatsaus ja mahdolliset vaihtoehdot asian kuntoon saattamiseksi.

Sovimme asioiden laittamisesta kuntoon ja Humitorin laitteet, Dry Boost, olivatkin todella nopeasti tontilla. Kun menin paikalle, niin kyllä oli konesalin tuntua. Ja ilma oli viileämpi, koska laitteiden teho oli suunnattu lattiaan. Myös ontelopohja oli lämmennyt huomattavasti. Lattiassa oli nyt todellista lämmön tuntua.

Laitteita oli käytössä 50 kpl.

Reilun 2 viikkoa olivat laitteet asennettuina ja toiminnassa. Niitä tuli siirtää aika ajoin, jotta lämpö jakaantuu tasaisesti. Laitteiden väliin jätettiin tilaa, jotta kosteus pääsee poistumaan huoneilmaan. Laitteita oli kaiken kaikkiaan 50 kpl. Käytössä oli kahdenkokoisia laitteita.

Laitteesta kuva läheltä.

Kun koko urakka alkoi olla ohi, muistaa Vantaan Energia meitä. Laskulla. Mehevällä laskulla, missä oli vain ensimmäisen 6 viikon kuivatuksia. Toinen mokoma on vielä tulossa. Tiedoksi vielä, että kuivauslaitteet kuluttivat 9492 kWh.

Mikä oli tämän prosessin opetus? Mitä ajatuksia tästä jäi?

  • Suojaa perustukset, että kosteutta ei pääse betoniin tai ontelolaattoihin. Tai mikä ikinä onkaan perustusten materiaali.
  • Mittaa myös perustusten kosteus, vaikka kukaan ei sitä vaatisikaan. Kosteuden tulee olla alle 90 RH%.
  • 5-10 vuoden sisällä levykuivainten käyttö on normi jokaisessa kohteessa, mikä halutaan rakentaa kunnolla. Myös julkiset kohteet kannattaa tässä huomioida.
  • Asennuta levykuivaimet mahdollisimman nopeasti. Toki betonin tulee ensin rauhassa hetken kuivaa, jotta se lujittuu. Kuuntele tässä kohtaa asiantuntijaa.
  • Säästät turhissa sähkölaskuissa, kun käytät levykuivaimia, etkä mitä tahansa propelleja turhaan viikkoja tai kuukausia.
Oli hurjan tuntuista kävellä sisällä, kun laitteet olivat humisemassa. Ja asiantuntijat kävivät siirtämässä niiden sijaintia noin 4 päivän välein. Kuva: Humitor Oy.

Nyt on kuitenkin ihanaa, että lattiaan on asennettu eristykset helmikuun ensimmäisen viikon aikana ja töitä on päästy jatkamaan!!

Ontelolaattojen saumauksen kosteus – mikä on ongelman ydin?


Meillä oli rakentamisen osalta koko syksyn hyvä vauhti päällä. Joulukuun alussa, maalämpökaivon porauksen jälkeen, oli tarkoitus mitata ontelolaattojen saumojen kosteus ja jatkaa töitä suoraan lattiavalua kohti. Ontelolaatat oli asennettu lokakuussa. Jonkun verran oli sadellut ontelolaattojen asennuksen ja pystytyksen välisenä aikana, mutta ei mitenkään rajusti. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta tarkistin, että 2,49 cm oli sadellut ontelolaattojen asennuksen ja kattorakenteiden asentamisen välisenä aikana. Mittauspiste on noin 4 km:n päässä.

Vertian mittaaja poraa saumasta näytekappaleita, mitkä tutkitaan seuraavana päivänä laboratoriossa.
Samaa toimenpidettä käynnissä.

Vertia Oy suoritti ontelolaattojen saumojen mittauksen. Asiantuntija astuessaan ovesta sisällä sanoi ensimmäisenä, että saumat eivät ole vielä riittävän kuivia. Ihmettelin kommenttia, mutta en mitenkään epäillyt hänen sanomistaan. Olen monta kertaa nähnyt, miten kokemusta kerryttänyt pystyy näkemään suoraan tilanteen oikean laidan. Toki toivoin lopputuloksesta jotain muuta kuin märkää.

Mutta ihmettelimme kylläkin molemmat, että mistä oli vettä tullut ontelolaatan pinnalle, kun sellaisenkin kohdan löysimme. Meillä oli suojakangasta ollut muutaman neliön alalta ontelolaatan päällä, kun kurakelillä liikuttiin sisään ja ulos. Kun tarkemmin katsoi, niin myös tämä alue näytti muita kohtia kosteammalta.

Kun ensimmäisen mittauksen tulos tuli, olimme kaikki hämillämme. RH% 97 ja analyysi sisälsi lauseen, että betonin kuivuminen saumojen ja yhden valutäytön pinnalta ei ollut edes kunnolla alkanut. Täh!! Vaikka katto oli ollut pään päällä jo reilun kuukauden. Eikä syksy ollut mitenkään poikkeuksellisen kostea. Kuivuminen ei ollut edes alkanut!!

Mittaaja mainitsi heti, että kannattaa ottaa levykuivaimet käyttöön, koska näin ontelokentän valut saisivat kohdennetusti lämpöä ja kuivuminen edistyisi merkittävästi. LEVYKUIVAIMET?! MITKÄ?!  

Kaikki muut asiantuntija, vastaavia työnjohtajiamme myöten, olivat sitä mieltä, että lämppärit päälle vaan ja kyllä se siitä kuivuu. On aina ennenkin kuivunut. Hmm. Oikeastaan tässä vaiheessahan ei koskaan edes mittauksia tehdä, joten kuivumisen etenemistä on vaikea arvioida. Terve Talo konseptissa on edellytys, että perustukset myös mitataan. Ja tulee olla 90 RH% tai alle.

RH% = relative humidity % = suhteellinen kosteus%.

Kolme mittauskertaa näkyy reikinä ontelolaattojen saumassa.

Haluan täsmentää, että nyt siis ei puhuta lattiavalun kosteudesta. Lattiavalun kriittinen raja on 85 RH%. Siis kutsuttiin vuonna 2014 kriittiseksi rajaksi, ja nykyään se rakentajien kesken on normi. Ainakin muutamasta yleisestä keskustelusta olen havainnut tämän harmillisen suunnanmuutoksen.

Kuivuri hommissa.

Vertian kaveri oli mukava, kun hän oma-aloitteisesti mietti, missä ongelma voi olla, kun ei saumat kuivu. Tässä kohtaa oli hyvä käydä pohdintaa useamman tahon kanssa. Puhelimet olivat käytössä vastaavan työnjohtajan ja muiden kanssa. Ratkaisuja haettiin urakalla.

Laitoimme sitten kaksi kappaletta 9 kwh lämppäriä käyntiin. Ja myös alapohjassa oli ajoittain lämmityslaite käynnissä. Sähkökapasiteetti ei enää riittänyt, että kaikki 3 lämppäriä olisivat olleet yhtä aikaa päällä. Sähkökapasiteetin vajeen vuoksi taukotuvalla jäi sumpit keittämättä monena päivänä. Lisättiin sähkökapasiteettia. Lisättiin korvausilmalle aukkoja. Raksa-oveen reikiä. Hankittiin erillinen laite, kosteudenpoistaja. Ikkunoita pidettiin yötä päivää auki. Päivästä riippuen, lämpöä oli kuitenkin koko ajan yli +15C … +26C, vaikka ulkona oli -17C … -25C.

Kosteudenpoistaja ja yksi lämppäri kuvassa. Lattiassa näkyy sinisellä tulevia viemärimerkintöjä.

Viikon kuluttua tehtiin uusi mittaus. Vain pari prosenttia alempi. MITÄ?! EI KUIVU VIELÄKÄÄN??!!

Kuva joulukuu 2018.

Syyksi pohdinnan jälkeen todettiin, että sisäilman lämmitys ei riittävästi lämmittänyt itse onteloita, ja ontelot olivat lisäksi ryömintätilan kylmää ilmaa vasten. Jos olisi ollut kuuma kesä, niin tilanne olisi ollut täysin toinen. Pakkanen siis voitti tämänkin erän.

Ratkaisusta seuraavassa julkaisussa.

Tässä vielä kuva perustuksista ennen ontelolaattoja. Kuva syyskuu 2018.
Ja tässä ontelolaatat on asennetu.

Ylläpitoa, imurointia ja kontti

Ylläpito tontilla on lähes päivittäistä työtä. Mies onneksi ehtii töiden jälkeen tontilla käymään vaikka päivittäin. Tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, hän on tontilla. Itse keskityn herkemmin viikonloppuihin, jolloin olen koko päivän tontilla hommissa.

Tammikuinen maisema.

Aikaa tarvitsee varata tontin infran järjestelyyn eli a) tuleville toimituksille pitää järjestää tila valmiiksi, sorapeti tyhjäksi, suojapeitteet, lavat, jne, b) jätteiden keräys kasaan ja jätesäkkeihin, poiskuljetus ja c) siivoaminen rakennuksen sisällä, pihalla & taukotuvalla vievät kaikki oman aikansa. Kun asioita valmistellaan tai kun hommat työmiehillä etenevät vauhdilla on syytä varata aikaa tähän kaikkeen.

Siivoamisessa imurointi on tärkeää ja sitä on suoritettu säännöllisesti. Teollisuusimuri on ollut todella tarpeellinen hankinta. Hirsitalossa etenkin puhtauden ylläpito on hyvä jaksaa hoitaa koko rakennuskauden hyvin. Sillä ulkoseinien sisäpinnat ovat useimmiten saman tien lopullista pintaa, joten rakennusaikainen pöly yms lika saattaa muuten kertyä hirren pintaan.

Teollisuusimuri on uskollinen kaveri.

Meillä hirsiseiniin tulee vain jonkinlainen suojaus sisäpinnalle. Värillinen, mutta ei kuitenkaan mikään todella peittävä. Sen tähden itsekin yrittää muistaa aina olla ottamatta tukea seinästä. Tämä pätee sisällä ja ulkona. Siihen jää nimittäin työrukkasista ja likaisista sormista jälkiä. Tämä sama tilanne ei ole välttämättä muissa kohteissa, missä talon runko sekä ulkoa että sisältä verhoillaan myöhemmässä vaiheessa.

Honkarakenteen rakentamispalvelupäällikkö Jyri Välilän kanssa keskustelin, että tulisiko hirsiseinät nyt käsitellä suoja-aineella, kun ei ole mitään muutakaan mitä joulukuussa pystyimme tekemään.
Kysyin nimenomaan sen tähden, että mänty on herkkä reagoimaan valoon ja seinät ovat vailla suoja-aineita lähestulkoon kesään saakka.

Hän ei kuitenkaan suositellut juuri siitä syystä, että jos sattuu jollekin vahinko ja seinään tulee jälki. Koska jäljet saa vain hiomalla pois, niin silloin on suuri mahdollisuus, että seinään tulee  läikkä mitä ei helposti saa pois. Etenkin jos haluaa seinävärityksestä sävyttävän, ei peittävän. Ja sävyttävän pinnanhan haluan, koska tarkoitus on nauttia hirren kauniista ja harmonisesta pinnasta.

Ehdotin myös, että jospa suojaisimme tämän kevään ajan hirsiset sisäseinät. Tämäkään ei ollut suotavaa, koska sisällä oleva lämpö saattaa nostaa hengittävän hirren pintaan kosteutta, mikä suojamuovin takia ei pääse ilmaan, vaan jää hirren pintaan. Tämä ilmiö saattaa aiheuttaa noroja hirren pinnalle, mitkä eivät lähde helpolla pois. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että teemme pintojen suojauksen vasta keväämmällä.

Emme ole vielä päättäneet mikä tulee olemaan talon ulkoväri. Emmekä myöskään mikä on sisäseinien väritys. Virtasen maalitehtaan tuotteilla on tarkoitus tässä lähiaikoina testata mitä vaihtoehtoja löytyy. Heillä on hyvät, hengittävät materiaalit hirren pintaan, jotta hirren hengittävä ominaisuus tulee hyödynnettyä. Suuntaa antavasti on ajatuksia värityksestä, mutta lopullista päätöstä ei voi ennen testausta tehdä. Monta kertaa olen tehnyt päätöksen kaupassa ripeästi. Joskus onnistunut värivalinta, joskus olen harmitellut asiaa. Ja kerran meni aivan uusiksi.

Olemme myös tilanneet tontille lukittavan kontin. Tarkoitus on saada säältä suojaan tarvittavat materiaalit, mikäli toimitus jossain vaiheessa vaikka liian aikaisin. Tai työt jostain syystä viivästyvät. Otso Korhonen oli myös tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska he saavat työvälineensä konttiin yöksi säilöön. Terve Talo konseptin mukaan he ei ole suotavaa säilyttää laitteita öisin sisätiloissa. Laitteissa kun on kuitenkin pölyä ja sahanpurua.

Kontin hankkiminen on riskitön ratkaisu siltä osin, että sen osto- ja myyntihinta ovat lähellä toisiaan. Ja vaikka asumme jonkun verran sivussa, niin silti on aina vaarana, että pitkäkyntinen osuu tontille. Emme halua ikävää yllätystä, että työt pysähtyvät ja vakuutusyhtiön lomakkeiden täyttäminen alkaa.

Tuntuu hyvältä kulkea työmaalla, kun siellä on materiaalit ja tavarat järjestyksessä sekä tilat työn tekemistä varten on tehty. Teemme näitä järjestelytöitä työmiesten työympäristön parantamiseksi. On heidän miellyttävämpi tehdä töitä, kun ei ensin tarvitse etsiä eri paikoista tarvitsemiaan tavaroita.

Työt jatkuvat !!

Vihdoin on saatu lupa jatkaa töiden tekoa. Maanantaina aloittivat Otson miehet eristysten asentamisen. Ja käyttövesien ja lattiakaivojen parissa töitä teki Vesimasan kaverit.

Alla pari kuvaa.

Styrokseja asennusta odottamassa. Työmiehet kuivasivat styroksit ennen sisälle siirtämistä. Kaiken kun tulee olla kuivaa.
Ja mysö eristystä odottelemassa asentamista keittiön ikkunan alla.
Levyjä jo asennettu lopullisiin paikkoihinsa.
Makuuhuoneen lattia eristyksissä.
Eristystä tulee lattiaan kahdessa kerroksessa.

Kourut ja lumiesteet

Kattoturvatuotteet eli lumiesteet ja palotikkaat katolle sekä vesikourut & sylksyputket asennettiin vähän ennen joulua. Asennuksen suoritti Etelä-Suomen Peltipojat Oy.

Katto meillä on tumman harmaa ja katolla lumiesteet myös ovat tummanharmaita. Räystäät, syöksykourut ja ikkunat ovat valkoiset. Mielestäni kokonaisuus saa näin valoisuutta ja raikkautta.

Meillä oli sama yhdistelmä puretussa talossamme. Eli tumma katto ja valkoiset räystäät ja ihan hyvältä näytti. Pyrin kaiken puolin välttämään synkkää ilmettä. Siksi ehkä valitsen herkästi vaaleaa pintaa myös ulos. Toki mustalla on omat paikkansa, niin ulkona kuin sisustuksessa. Joka tapauksessa pyrin välttämään synkkyyttä. Tässä kun on elämä niin heitellyt, ei sitä enää halua sen lisäksi luoda synkkää maisemaa ympärilleen.

Ja olen asunut myös niin paljon ulkomailla, että pidän välillä räikeistäkin väreistä. Vaikka ehkä en enää valitsisi lähes kirkasta oranssia ulko-oven väriksi, kuten meidän puretussa talossa oli.  😊 Vaikka oli valinta suhteellisen toimiva tuolloin.

Kourujen ja lumiesteiden asennuksen aikoina keli oli välillä tuulinen ja jäätävän tuiskuinen. Hyvälläkin kelillä on hidasta puuhaa asentaa lumiesteitä, kun koko ajan pitää nousta tikkaille ja palata alas. Hetken kun työtä seurailin, niin ajattelin, että ottaa varmasti jalkoihin ja reisiin ainainen kiipeily. En kuitenkaan rohjennut kysyä, että onko step aerobic harrastuksena tuttu. Oli kyllä sen verran hyväntuulinen ja huumorintäyteinen asentaja, että olisi varmaan ymmärtänyt kysymyksen. 😊

Kivat on kattoturvatuotteet kaikkinensa. Tulee talosta taas valmiimman näköinen.

On edes kahdet tikkaat, jotta ei tarvitse tikkaita jatkuvasti siirrellä. Työ vaatii tsemppiä. Hyvin Etelä-Suomen Peltipojat ovat tämän tehneet.
Nyt on tikkaat ja kourutkin asennettu.
Räystäät on jään peitossa.

Päivä 64. Maalämpökaivon poraus

Valintamme monen maalämpötarjoajan kohdalla oli Tom Allen Senera. Myyjämme Mika Tolonen on mainio kaveri, joka ymmärtää asiakasta.

Monen eri tarjoajan kanssa keskusteltuamme, tulimme siihen lopputulokseen, että Tom Allen Senera, Thermia ja Inverter yhdistelmä sopivat meilleparhaiten. Valitsimme siis Thermian mallin Diplomat Inverter Mini.

Tom Allen Senera on ollut myös tuttujemme maalämmöntoimittaja. Samoin heistä emme olleet kuulleet ammattialaistenkaan suusta mitään epäilyttävää. Isolla toimijalla on useimmiten parhaimmat prosessit ja kokemusta ratkaista mahdollisia vastoinkäymisiä. Thermia on pitkään ollut markkinoilla, joten huolta merkin toimimattomuudesta ei ole.  Samoin inverter-tekniikka on ollut käytössä jo jokusen vuoden, joten sekin tuntuu ihan järkivaihtoehdolta. Inverter säätää automaattisesti tarpeen /kulutuksen mukaan lämpöä ja veden lämpötilaa. Mini soveltuu pieniin kohteisiin, kuten meille.

Kun tilasimme maalämmön oli rakentamisemme vauhti vielä hurja. Maalämpökaivon poraus tehtiin siis rakentamispäivänä 64. Ja tuolloin oli jo perustukset, pystytys, vesikatto, terassit ja lähes tulkoon myös maatyöt valmiita. Tämän vauhdin vuoksi meille oli ehtona, että poraus tehdään jo marraskuun puolella. Myyjän lupauksen mukaan poraus tapahtui marraskuussa.

Porauskaivon on syytä olla syvä

Ennen maaläpölaitteen asennusta tulee toki porata maalämpökaivo syvälle maahan. Tässä tuli prosessimme ensimmäinen oppi, kun vertailimme eri tietoja ja tarjoajia. Mitä syvempi kaivo, sitä paremmin pystyy maalämmöstä hyötymään.

Alle 100 metrin kaivon kanssa lähtee sähkölämmitys käyntiin jopa jo -20C. Siksi halusimme ehdottomasti, että tarjous sisältää syvän kaivon. Vaikka nyt onkin lämpimiä vuosia takana, niin meidän tuurilla on ensimmäiset talvet uudessa kodissa kuitenkin ennätyspakkasilla. Ja silloin ei ole kiva lämmittää yhtään ylimääräistä päivää tai viikkoa sähköllä. Vaikka käyttäisikin vihreää sähköä, niin mielestäni pitkällä juoksulla ekoteko on, että maalämpö tulee mahdollisimman syvältä.

Keskiviikkona 28.11. alkoi meidän tontilla maalämpökaivonporaus. Porauksen suoritti Rototec. Asiat etenivät ihan ilman hankaluuksia, mutta pienenä yllätyksenä tuli, että kaivoa tuli porata ennakoitua syvempään. Naapureiden harmiksi porausta tehtiin klo 22.00 asti, koska kaivosta tuli yllättävän syvä. Lopulta poraus päättyi vasta seuraavana päivänä. Ja syvyyttä tuli lopulta 170 metriä.

Seinän suojaamiseen emme kysyneet mitään tarkkoja mittoja. Eli kuinka korkealle seinää tulisi suojata, kun kaivo on noin 4 metriä seinästä. Porauksesta saattaa siis lentää pölyä tms seinään, mitä ei helposti saa irti. Poraus hetkellä sää oli suhteellisen tyyni, joten meidän suojaus oli ilmeisen ylimitoitettu. Mieluummin näin päin.

Inverter vai on/off tekniikka

Pitkään pohdimme, että kumpi tekniikka on parempi. On/off-tekniikka on ollut markkinoilla pitkään. Näin ollen se on varmasti toimiva. Mutta osaltaan vanhempaa tekniikkaa.

Inverter säätelee termostaatin omaisesti paremmin lämpöä. Inverter edustaa uudempaa tekniikkaa, joten käyttökokemusvuosia sillä on vähemmän.

Jos vertaisin autoissa manuaalivaihteisia tai automaattivaihteisia tähän samaan ongelmaan. Molemmat vaihtoehdot toimivat. Ja taitaa olla makuasia kumpaa käyttää.

Varsinainen Thermia-laitteen asennus tapahtuu vasta myöhemmin. Ennen asennusta tulee olla mm. lattiavalu valmis. Valitettavasti näin, vaikka olisimme toivoneet, että laitteen voisi asentaa ennen valun lopullista kuivumista. Tietenkään ei voi, koska vasta kuivumisen jälkeen lattia kantaa riittävästi. Tämä tarkoittaa, että lämmitämme kalliimmin nyt uutta kotiamme. Maalämmön säästöliekkiä saamme siis vielä odottaa. 😊

Päivä 62. Sisätöiden aloittaminen

Olemme sopineet Otso Korhosen (Rakennus Otso Oy) kanssa, että hän työmiehineen tekee meillä kaikki sisätyöt. Otso on tehnyt paljon yhteistyötä vastaavan työnjohtajamme Harri Laurosen kanssa. Ja tämäkin partneri on Harrin erinomaisten kontaktien kautta saatu projektiimme mukaan.

Tässä on ennen varsinaisia töiden aloittamisia käyty useita suunnittelupalavereja. Otso on joka kerta havainnut jonkin epäkohdan, mikä on ehditty korjaamaan, ja itse emme olisi niitä huomanneet. Yhtenä esimerkkinä tontin savivelli juuri ennen hirsitalon toimitusta. Saimme savivellin ajoissa selätettyä. Ja ei tullut savesta yhtään kengänjälkeä tai muutakaan jälkeä hirsiin ! 😊

Oli sovittu, että maanantaina 26.11. aloitetaan sisätöiden valmistelut. Valmistelutyöt sisälsivät mm että piirrettiin lattioihin sisäseinien paikat, rakennettiin sahausta varten teltta pihalle ja teltasta pressun alla kulku sisälle ja raksaoven asennus.

Meillä ei siis saa sahata yhtään sisätiloissa, mikäli imuri ei ole koko ajan vieressä imemässä sahauspurua. Siksi teltta sahaamista varten on asennettava.

Itse asiassa, valmistelut oli jo aloitettu aiemmin. Otso ja Harri ovat käyneet molemmat useaan otteeseen tontilla suunnittelemassa ja suojaamassa. Maalämpöporaustenkin takia tuli talon päätyseinää suojata.

Rakennuslupa-asiat veivät meiltä vielä muutama kuukausi sitten kaiken huomion, joten en ole vielä ihan ehtinyt lopullisesti päättämään kaikkia tuotteita ja materiaaleja. Edes kaakeleita, keittiön ja khh välitilan tuotteita, parkettia, tapetteja, lattiakaivoja, upotettavia lamppuja, suihkuseinämää, vaatekaappeja tai ilmanvaihtosuodattimia en ole ehtinyt miettimään.

Kirjoittaessani tätä tekstiä loppuun, on tässä välissä tullut pysähdys rakennustöihin. Täysstoppi. Johtuu siis ontelolaattojen ja niiden saumojen kuivatuksesta. Odotamme myös VTT:n vastausta ontelolaattojen kuivumiseen. Palaan tähän asiaan tuonnempana.

Samoin palaan valintoihin, mitä tulee tuotteisiin joissa on oltava M1-luokitus.  Mm maalit, saumausaineet, vaatekaapit ja parketit ovat sellaisia, joissa luokitusta on tarkemmin syynättävä. Kun taas kaakelit, suihkuseinämät ovat helpompia, koska ne ovat lähtökohtaisesti päästöttömiä materiaaleja.

Joka tapauksessa sisätöiden aloittaminen on ollut hyvä vaihe. Tuntuu jälleen kerran konkreettisemmalta päästä lähemmäs omaa kotia. 😊