Talvirakentaminen, pieni ”tilanne päällä” & sisäseinät

Eteisen seinää on asennettu. Hivenen näkyy kuvasta.

Edellisestä jutusta onkin yllättäen kulunut jo kuukausi. Ulkopuolella ei näy oikeastaan mitään muutosta. On siirrytty kokonaisuudessaan sisähommiin.

Meidän rakentamisen ajankohta osui talvelle ilman, että pystyimme tähän itse vaikuttamaan. Luvan käsittely meni Vantaalla varsin pitkäksi, ja viime vaiheessa meiltä kyseltiin yksityiskohtia, mikä venytti entisestään. Siksi aloitimme vasta syyskuussa 2019.

Olohuoneen seinä, toinen puoli levytettynä ja sähkömiesten käynnin jälkeen.
Sama seinä, kun ekovillat on asennettu.

Talvirakentamisesta on sanottu, että työmiehet tms maksavat vähemmän. En kyllä havaitse moista. Joitakin tuotteita saattaa saada ostettua edullisimmin, jos osaa tinkiä. Nimittäin eri tuotteiden myyntien sesongit vaihtelevat, mikä voi vaikuttaa myyjän halukkuuteen myydä edullisemmin. Mutta kyllä se marginaalista on. (Aviomieheni on muuten hyvä tinkimään 😊Voi, Starkki parka! 😊)

Tässä olemme koonneet muutaman aihealueen, mihin talvella rakentaminen mielestämme vaikuttaa. Meillä siis kokemusta vain yhdestä talosta, ja uskon, että monella on toisenlaisia kokemuksia. Niistäkin olisi toki kiva kuulla.

Talvella pimeyden ja kylmyyden vaikutuksesta, yleisesti ottaen ihmiset toimivat hitaammin. Tulee suojautua pakkaselta ja lumelta vähän enemmän. Päivät ovat lyhyempiä. Tämä kokonaisuus vaikuttaa rakentamisen tahtiin.

Meillä oli katto pään päällä jo lokakuussa, niin todellisia, merkittäviä ongelmia ei talvirakentamisesta esiintynyt. Ainoastaan edellä mainittuja talvihaittoja vain.

Levykuivaimet

Ontelolaattojen ja niiden saumojen kuivuminen olisi toki kesällä 2018 (ennätyksellinen hellekesä) tapahtunut huomattavasti yksinkertaisemmin ja nopeammin. Mutta onneksi on levykuivaimet! Meillä olisi tullut useamman kuukauden yllättävä odotus, mikäli Humitorin levykuivaimet eivät olisi olleet käytössä. Levykuivaimet olivat meille siis ainoa vaihtoehto saada kuivaaminen kohdistettua nimenomaan ontelolaattojen saumoihin. Ks aiemmista blogeistani tästä juttua.

Tässä vielä luva öevykuivaimesta. Jos haluat tietää enemmän, niin lue oma juttunsa kuivattamisesta.

Jos joudut rakentamaan talvella, niin budjetoi levykuivaimet. Vaikka varmuuden vuoksi. Jos niitä ei tarvitakaan, ja rahaa jää yli, niin onko se oikeasti ongelma?! Suosittelen Humitorin palveluita. Näppäriä ja nopeita. www.humitor.fi

Kosteiden tilojen sienät nousevat. Otso Korhosen työmiehet hoitavat hommat hyvin ja jämptisti.

Lämmitys

Koska välikatolle ei saanut eristeitä laitettua, niin lämpömme meni nk harakoille koko talven ajan. Lämmöt piti pitää tietyllä tasolla, jotta kuivumista tapahtuu. En osaa edes arvioida kuinka paljon meillä meni energiaa tähän. Voin vain sanoa, että paljon.

Kaunis ajatus oli, että lämmitämme kaiken maalämmöllä. Mutta

  1. Perustusten kuivatuksessa ei ole vielä edes lattialämmitysputkia tontilla, saati asennettuna lattiaan. Maalämmön käyttö ei siis ole mahdollista.
  2. Eihän laitetta voinut heti edes lattiavalun jälkeen asentaa, koska lattia ei ollut kuivunut riittävästi, eikä sitä ollut pinnoitettu (laatoitettu).
  3. Nyt kun lattiavalu on riittävän kuiva, ei ole kuin muutama viikko maalämmön asennukseen ja nyt pakkaset ovat hävinneet, niin väliaikaisen maalämpöä hyödyntävän laitteen asennus jäi toteuttamatta.

Ajatus kaunis, mutta toteutus ontui.

Tom Allen Senera tulee asentamaan huhtikuun aikana maalämpölaitteen paikoilleen.

Sama toisesta suunnasta.
Suihkutila.
Suihkun jälkeen on saunan vuoro.

Pieni “tilanne päällä” saatiin kyllä aikaiseksi. Väliseinät kun nousivat, niin se tuntui hyvältä. Alkoi näyttää kodilta. Kaikki hyvin, kunnes menimme nukkumaan. Illalla pakkanen kiristyi. Olin jo unessa, kun mies säpsähti ja nousi ylös.

Teknisessä tilassa on vesimittari asennettuna! Väliseinät estävät lämmön pääsyn tekniseen tilaan! Kylmää kylläkin tulee Intello-kankaan läpi ylhäältä. Ja pakkanen oli siis 13 … -18C.

Hän siis hyppäsi autoon, ajoi tontille ja siirsi yhden lämmittimistä tekniseen tilaan. Ei vahinkoa.

Asuinalueellamme oli eräälle rakentajalle käynyt niin, että talo oli kylmillään ja vesimittari oli jo asennettu. Ensimmäiset yöpakkaset (n -6C), kun ilmestyivät niin vesimittari ei kestänyt pakkasta, vaan meni rikki. Aamulla talossa oli hieno geysir. Vesi on mukava sisustuselementti, mutta ei tietenkään tässä määrin. Monta tuntia oli ehtinyt geysir syöstä vettä kaupungin putkesta. Ja vielä kesti monta tuntia, ennen kuin omistaja saatiin kiinni ja suihku suljettua. Siellä kuulemma lainehti jo naapurin tullessa paikalla. Ei kiva yllätys.

Toisin sanoen, olen todella onnellinen, että aviomiehellä välähti. Sisustaminen ei ole meidän kummankaan vahva laji, mutta olemme yhtä mieltä siitä, että sisälle geysiriä emme halua. 😊

Käytävästä käynti makuuhuoneisiin. Gyprocilla päällystetään harkko seinä olohuoneen puolelta. Tulee tasaisempi nopeammin ja eristää vielä lisää ääntäkin. Uskon Gyprocin vaikuttavan suotuisammin sisätilojen kaikumiseen kuin harkkoseinän.

Bajama

Pasi Kuikan Bajamassa käynti kesäkuukausina on miellyttävämpää lämpimällä säällä. Mutta toki hajuhaittoja on talvella vähemmän. 😊

Kun on autoja, on työmiehiä ja on käyttöä Bajamalle.

Säilytys, varastointi

Pakkassäällä tavaroiden säilytys ulkona on helppoa ja turvallista. Mutta toki vain osaa rakennusmateriaaleista voi säilyttää pakkasessa. Muiden osalta (maalit, liimat, teipit) tulee olla huolellinen, että ovat aina lämpimässä. Se tarkoittaa systemaattista työmaan sulkua päivän päätteeksi. Kierrä ja tarkista materiaalien säilytys.

Tarpeellinen kontti.

Meillä oli kontti työmiesten laitteita ja materiaaleja (kuten laatat ja pöntöt) varten. Etukäteen emme voineet tietää, että tuleeko viiveitä ja joudummeko säilyttämään toimitettuja materiaaleja tontilla suunnittelematta ja pidempään. Säilyttäminen talon sisällä ei ole mukavaa, kun töiden tuoksinassa joutuu kuitenkin siirtelemään materiaaleja jatkuvasti. Samoin lattiavalun jälkeen, tulisi lattian kuivua. Eli silloin ei tule lattiaa peittää tavaroilla, jolloin kuivuminen hidastuu.

Talvella tulee siis tarkemmin huolehtia varastoinnista. Kontti on toimiva ratkaisu.

Lumityöt

Mikäli talvi on vähäluminen, niin silloin ei lumityöt rasita. Tänä talvena lunta tuli välillä enemmän, joten mies kävi ensi töikseen työpäivän jälkeen aina tontilla lumityöt tekemässä. Kuulemma teki ”hyvvee” kun sai rutkasti  hyötyliikuntaa ja ulkoilmaa.

Talvella on kuivaa ja kaunista. Muovinen aita ei tahdo pysyä pystyssä lumikuorman takia.

Ihmettelin miksi lumikasat oli työnnetty pitkälle tavarakasojen viereltä. Nyt ymmärrän paremmin, kun näin lumen sulaessa piha on kestänyt hyvänä ilman isoja vesilätäköitä ja kuraakaan ei ole kulkeutunut sisään.

Onneksi on ollut suhteellisen vähäluminen talvi.

Olimme sopineet työmiesten kanssa, että he eivät lumitöitä tee. Tuntuu hölmöltä maksaa siitä heille, kun se ei edistä talon valmistumista suoraan. Välillisesti toki kyllä. Lumen tulo lakkasi melkein seinään kun sisätyöt alkoi, joten järjestely, että mies hoiti lumityöt työpäivän päätteeksi oli onnistunut. Jos aamusta olisi ensin pitänyt mennä tontille ja siitä töihin, niin käytännönjärjestelyt olisivat olleet hankalat.

Meillä on muuten ollut se perinteinen malli, että minä teen lumityöt sitten koko kesän. 😊

Taukomaja

Kesällä on helppo, vaikka auton takakontista pitää taukopaikkaa kahvien ja syötävien kera. Tuolit ja pöydät ulkona, niin aika hyvin pystyy säällä kuin säällä taukoilemaan. Mutta talvella tämä on jo vähän haastavampaa. Monet työmiehet ilmeisesti istuvat autossa sisällä ja syövät lounaansa. Tämä toki toimii myös.

Itse olemme olleet tyytyväisiä, että taukoa on voinut pitää pöydän ääressä taukomajassamme. Siellä on ollut koko ajan plussan puolella lämpö ja valmiudet kahvinkeittoon jne. Myös työmiehet ovat olleet tyytyväisiä.

On se hyvä, että kaikki ovat tyytyväisiä, koska kyllähän siihen paljon aikaa ja energiaa laitettiin. Kannattaa lukea ihan ensimmäisistä blogeista. 😊 Voi sitä tuskaa ja hikeä. 😊

Eritoten on ollut hyvä, että majassa on pidetty piirustukset ja suunnitelmat esillä ja luettavana. Ei ole nämäkään asiat häirinneet rakentamisen keskellä.

Eilen illalla otimme kaikki tavarat ja kivet pois talon edestä. Tässä kuva vielä ennen siistimistä. Tavarat lähti sorttiasemalle saman tien. Kuva otettu 22.3.2019. Mahtava kevätaurinko hellii maisemaa!

Moni onkin kehunut raksamme siisteyttä. Uskon taukomajalla olleen osuutta asiaan.

Tässä siis näitä ajatuksia talvirakentamisesta. Jos saisin valita, niin rakentaisin mieluummin kesällä, mutta aina ei voi valita. Ja loppujen lopuksi, mitään todellista haittaa ei meidän kohdalla talvirakentamisesta ole ollut. Vain hidasteita.

Kevään lämpöä on ihana tuntea !!

Viikonlopun tunnelmia

Lecaharkot tulee saada sisälle kannettua. 5 lavaa taisi kaiken kaikkiaan olla.
Rauhallisesti 2 kerrallaan. Sisäänkäynnissä on vielä rappuset ulkoteltalla /sahausteltalla.
Harkot lämpimään ja kuivumaan. Viikolla alkaa kosteiden seinien muuraustyöt.
Väliseinät alkavat hahmottua. Laitetaan vaneria ja gyprocia.

Tarkkailimme lämpötilaa samalla kun ovi oli auki ja pari ikkunaa myös. Lämpötila pysyi nätisti 10-15 C välillä. Olen hämmästynyt, että myös lattia tuntui käteen odotettua lämpimämmältä. Ja lattialla oleva mittari näytti myös ikkunan alla 14 C.

Olisiko tässä jonain päivänä makuuhuone?

Tällä kertaa jätettiin pullakahvikuvat ottamatta. Tulee muuten ihan väärä käsitys työnteosta. 🙂

Ryömintätilan tyhjennys

Terve Talo konseptissa ryömintätilan putsaaminen otetaan vakavasti. Ryömintätilaan jätetyt muovijätteet tai puun /laudan kappaleet ovat aiheuttaneet ongelmia ajan kuluessa useassa kohteessa. Tämä johtuu siitä, että kaikki, mikä maatuu, kerää kosteutta ja sitä kautta mahdollistaa kasvuston ilmestymisen. Itiöt, homeet kasvavat ja pesiytyvät mihin vain voivat.

Vinkkinä sanon, että ennen kuin asennetaan ontelolaatat, niin kaikki turha kannattaa ottaa jo siinä vaiheessa pois sepeliltä. Olin minäkin ottamassa nauloja, muoveja, roskia yms tuolloin pois, mutta en tajunnut ottaa myös syksyllä puista putoavia koivunlehtiä ontelolaattojen alta talteen. Ne kun ovat niin pieniä.

Mutta myös ihan kaikkea sepelin välistä ei näe, kun seisten tekee hommia. Lehtipuhallin tai lehti-imuri ovat tässä kohtaa myös asialliset välineet. Samoin iso magneetti. Niillä säästää polvia, selkää ja aikaa. 😊

Meillä siis ehdittiin laittaa ontelolaatat paikoilleen, ennen kuin ymmärsin, että myös koivunlehdet tulee poistaa. Maatöiden työnjohtaja painokkaasti kehotti ottamaan kaiken ylimääräisen pois. Toisin sanoen, matalassa tilassa joka ikinen pienikin koivun lehti, naula, muovin kappale, tupakan tumppi oli poistettava. Kaikki ylimääräinen, mikä on vähintään sentin mittainen, on kerätty nyt pois. Myös kaikki mikä oli alle 1 cm on kerätty pois. Polvilleen koko talon alapohja on käyty useana päivänä alue kerrallaan läpi.

Kuva ENNEN kuin ryömintätilaa oli putsattu. Valkoiset roskat ovat styroxin paloja. Kuva: Petteri Andersin.
Kuva samasta kohdasta siivouksen JÄLKEEN.

Laskin, että olen ollut ryömintätilassa noin 15 h polvillaan sepelin päällä noukkimassa roskia. Homma on hidasta ja kuluttaa polvia. On ollut polvissa pyyhkeet roudarin-teipillä kiinnitettyinä pehmusteena ja myös polvisuojat on ollut käytössä. Sepelin välistä kun sormenpäillä kaivelee lehtiä yms, niin se ottaa myös selkään ja olkapäihin.

Ja sisäilma-asioista tutuille tiedoksi, että sitkeyteni ei olisi mahdollisesti kantanut tässä projektissa ihan loppuun asti, jollei maatöiden vastaava työnjohtajamme, Petteri Andersin, olisi painokkaasti ohjeistanut allekirjoittanutta keräämään kaiken maatuvan pois. 😊

Näin jälkikäteen ihmettelen, että miksi se on vienyt niin kauan. Ei tila ole niin iso, eikä homma myöskään vaikea. Mutta kyllä se oli hidasta, kun tekee homman huolellisesti. 😊 Nyt voin koko hommalle jo nauraa. Tavoite on saavutettu. Ryömintätila on tyhjennetty kaikesta maatuvasta. Kun tätä kirjoitan niin, on kulunut jo lähes 3 kuukautta viimeisestä kerrasta, kun olin kontillaan talon alla. Ja kinesio-teippikin on polvista pois lähtenyt. 😊

Ryömintätilaan, sepelin päälle tulee vielä leca-soraa 20 cm. Sitä ei ole vielä tilattu. Mutta tilaamme leca-soran vasta kun ryömintätilaan on kaikki putket asennettu. On työmiehillä vähän enemmän tilaa tehdä töitä. Eli sora puhalletaan ryömintätilaan maalis-huhtikuussa 2019.

Tässä kuva toiseen suuntaan. Keittiön nurkkaukseen.

Mikä on rakentamisen kohdalla riittävän puhdasta onnistuneen lopputuloksen saattamiseksi? Onko välttämätöntä saada ”leikkaussalin” tasoinen puhtaus? Nimittäin, voin vain kuvitella, että varmasti  joistakin ammattilaisista tai maallikoista saattaa kuulostaa nykyiset puhtauden ja kosteuden määritykset ja tavoitteet täysin ylimitoitetulta. Etenkin, kun ne tulevat täysin ammattitaidottomien henkilöiden suusta kuten allekirjoittaneelta.

Myös kuva ketittiön nurkkaukseen. Kirkas kohta edessä keskellä on otsalampun kajo. Osa kivistä ei siis hehku kirkkaammin kuin toiset. 🙂

Oikeasti ei tarvitse olla yhtä puhdasta kuin leikkaussalissa. Se on ylimitoitettua absoluuttisena tavoitteena. Mutta tarkka puhtaudessa ja kosteudessa kannattaa olla. Minkä suuruinen onkaan riski, jos rakennuksen sisään jää roskia ja maatuvaa tavaraa laiskuuden tai väsymyksen vuoksi?

Viime aikoina on myös ammattilaisten viesti muuttunut huomattavasti tarkemmaksi. Sanotaan, että pienikin vesipisara tai lumi tulee ottaa pois. Ei yhtään maatuvaa roskaa saa jättää. Ei mitään ylimääräistä tule olla rakenteissa. Vähemmän kuulee mantraa aina ennenkin on näin tehty. Ei noin pieni roska mihinkään vaikuta. Tms.

Johtopäätökseni on, että ammattilaisetkin taitavat vähitellen kallistua enemmän korkeamman puhtaudentason linjalle. Onko siitä mitään haittaa, että on tarkempi puhtauden ja roskien osalta? Tarvitseeko tai kannattaako tehdä samoja virheitä, kuin tähän asti on tehty? Toki riski ei aina kaikkien kohdalla toteudu. Tiedätkö etukäteen kenen kohdalla toteutuu ja kenen ei?

LATTIAVALU

Valitsimme maakostean betonin. Sitä tarjoaa Bekason ja tuote on Bekafloor. Tässä vesi lisätään työmaalla runkoainekseen. Vettä käytetään huomattavasti vähemmän, kuten kuvista näkyy. Massa on lähes hiutalemaista. Ja se tasoitetaan kuvassa näkyvällä pyörivällä laitteella.

Kuvassa oikealla on laite, millä betonimassa siiretään sisälle, säiliöautosta.
Kuvassa perämies Madis päästää lisää massaa putkea pitkin sisään. Pölyä ei tullut juuri lainkaan.

Bekakloorilla on M1 luokitus. He pesevät kiviaineksen ennen käsittelyä. Ainekset varastoidaan hallissa, missä talvisin on lämmintä. Koko talven varasto kerätään valmiiksi. Ja myös kesällä kivet varastoidaan halleissa, jotta sadeveden ja tuulen mukana ei tule roskia tai muuta humusperäistä ainesta.

Kosteutta kun on selkeästi vähemmän, niin kuivuminen myös vie vähemmän aikaa. Ts vaikka maakosteabetoni on jonkun verran kalliimpaa, niin aikaa säästyy siinä, että lattian pinnoituksia päästään tekemään nopeammin. Vettä on noin 80l/m3.

Meillä on 8-10 cm lattia, ja se on näissä olosuhteissa valmista pinnoitukseen noin 3-4 viikon kuluttua. Toki tulemme mittaamaan lattian kosteuden ennen pinnoitusta.

Lattiamies Petteri kuvassa tasoittaa lattiaa.
Tässäkään kulmassa ei ole roiskeita seinillä.

Haastattelin puhelimessa Niko Grönthalia Bekasonilta, joka kertoi, että he eivät ole markkinoineet maakosteaabetonia juurikaan. Koko suosio pohjautuu, että työmailla kokeillaan uutta ratkaisua ja todetaan hyväksi. Näin sitä tilataan lisää. Vuositasolla maakosteaa betonia asennetaan n 140 000 m2.

Kun vielä pohdimme maakostean betonin tilaamista, niin vastaava mestarimme Harri Lauronen sanoi, tuotteen viime vuosina parantuneen, koska Bekason on kehittänyt sitä.

Kuva 18.2.2019

Heti asennuksen loputtua nousi ilmaan lämmintä höyryä. Massa oli sen verran lämmintä. Höyry ei näy kuvissa.

Asennuksen jälkeen betoni ei saa jäätyä. Sisälämpötilan tulee pysyä 10-15 C välillä. Näin talvirakentamisen aikaan lämpötilasta tulee huolehtia. Muutenhan ei olisi ongelmaa, mutta kosteuden tulee päästä ulos ja se onnistuu vain ikkunoita avaamalla. Eilenkin ulkolämpötila on noin -10 C … -12C.

Maakosteabetoni asennuspäivä. 18.2.2019. Huomaa, että suojamuoveissa seinillä ei ole tässäkään kulmassa roiskeita.

Tämä kaikki saatiin siis yhdessä päivässä aikaiseksi. Siitä on 5 päivää. Tänäään menemme siirtämään harkkoja sisäseiniä varten sisälle. Jotta ne ovat lämpimiä, kun kosteiden tilojen seinien muuraus alkaa.

Tuntuu hyvältä kävellä lähempänä normaalia huonelattian korkeutta sisällä. Taas on edetty merkittävä askel lähemmäksi valmista kotia.

Eristykset, käyttövesiputket, SÄHKÖJÄ ja LATTIALÄMMITYSputket

Alla kuvakollaasia edistymisestä viimeisen 2 viikon aikana.

Tästä lähdettiin siis liikkeelle. Lattiat tyhjät ja siivottu.
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Kuva: Rakennus Otso Oy
Eristystä kahdessa kerroksessa. Kylmävesiputket ovat alemmassa kerroksessa. Pysyy vesi kylmempänä.

Eristykset asensi Rakennus Otson porukka. LVI-työt asentaa Vesi-Masa Oy. Lattialämmitysputket on asentanut Tom Allen Senera.

Betoniverkko ja lattialämmitysputket on jo myös asennettu. Kuvassa takkavarauksen kohdalla on kovempaa styrofoamia.

Kuvassa alla näkyy hirsiseinistä pistorasioiden paikkoja. Samoin muut mustat putket kuvassa etualalla ovat sähköä. Sähköt meille asentaa Tmi Jarkko Kyllönen.

Makuuhuoneeseen näkymä. Ja sormikin päässyt kuvaan. Seinät on suojattu lattiavalua varten.

Kuvasta alla kannattaa huomata, että punaiset putket ja siniset putket eivät ole kiinni toisissaan. Näin ei lämminvesiputki lämmitä kylmää vettä. Ja toisin päin. Jos vahingossa asentaisi putket keskenään kiinni, niin kraanasta tulisi valitettavasti haaleaa vettä. Kylmä ei olisi kunnolla kylmää ja lämmin olisi pitkään enemmän haaleaa. Tämä ilmeisesti normi-juttu putkareille.

Eteinen ennen lattiavalua. Suojaukset tehty.
Tässä hommat vielä vähän vaiheessa. Kuitenkin loppusuoralla, jotta lattiavaluun voidaan siirtyä.

Seuraavaksi on vuorossa lattiavalu. Olemme siis siirtyneet uudestaan reippaaseen tahtiin ja hommat etenee loistavasti. 🙂

Ontelolaattojen saumauksen kosteus – ratkaisu levykuivaimet!

Jatkettiin lämmittämistä. Kävimme Ossin kanssa ryömintätilassa tarkistamassa, että ontelolaattojen alla olevat reiät ovat todellakin auki. Porasimme niihin leveämmät reiät. Mitään vettä ei tullut alas. Laatat tuntuivat kosteilta. Toki ontelon kohdalta laatta tuntuu sormen alla kuivemmalta kuin onteloiden välissä. Ryömintätilassa oli outoja vesiläikkiä. Ihan kuin olisi perustuksista, ontelolaatoista solahtanut vettä läpi. Lecasora puuttuu vielä ryömintätilasta, koska se asennetaan vasta putkien asentamisen jälkeen. Tämä saattoi olla yksi syy, että kosteus pääsi maasta nousemaan herkemmin, kun kapillaarikatko ei välttämättä ollut vielä riittävä. Ja kapillaarikatko ei estä kosteutta nousemasta vesihöyrynä. Se estää vapaan veden nousemista, imeytymistä kuiviin rakenteisiin. Ontelolaatat voivat kondensoida pohjastaan, jos niiden lämpötila on reilusti alempi, kuin taustalla vaikuttava lämpötila. Kastepisteen syntymiseen vaikuttaa luonnollisesti myös taustan suhteellinen kosteus. Ryömintätilassa se on tyypillisesti koholla jo valmiiksi.

Honkarakenne oli myös keskustellut tämän 6 viikon aikana VTT:n kanssa ja he olivat lausuntonsa antaneet. Sertifiointia ei tule antaa, mikäli ontelolaattojen saumat eivät ole kuivuneet riittävästi. Ja riittävästi oli 90 RH%.

Kun olimme kuivattaneet noin 6 viikkoa, niin hirret alkoivat kuivua liikaa. Tuli hiushalkeamia. Kaikki muu oli rutikuivaa, paitsi ontelolaattojen saumat. Alkoi olla jo surrealistinen olo, kun kaikki muu tilassa kuivuu, paitsi saumat. Käsittämätöntä. Kun kolmannen kerran tuli Vertialta kaveri mittaamaan ja vieläkään ei ollut RH% tippunut riittävästi, niin päätimme mieheni kanssa, että otamme levykuivaimet. Ei mitään hajua minkä tyyppisestä laitteesta käytännössä on kysymys ja miten ne toimivat. Jotain oli tehtävä. Tässä vaiheessa olimme odottaneet jo 6 viikkoa, että päästään jatkamaan hommia.

Normaalistihan ontelolaattoja tai niiden saumoja ei kosteusmitata ollenkaan. Moni sanoo, että jos näin tehtäisiin joka torpassa, niin ei valmistuisi taloja ollenkaan riittävällä nopeudella. Vai pitäisikö ajatella, että rakentamisen aikataulut ovat tällä hetkellä liian lyhyitä. Ja olisiko kuitenkin tämä yhtenä tekijänä vaikuttamassa monen talon sisäilmaongelmiin. Yleinen käytäntö on, että näitä ei koskaan tarkasteta. Ehkä tätä yleistä käytäntöä tai hyväksi havaittua toimintatapaa olisi syytä tarkastella uudestaan..

Mutta tarkoituksena meillä oli tammikuun puolessa välissä siis lähteä tositoimiin ja saada nopeammin lattia kuivaksi kuin vain odottamalla. Otimme suosituksesta yhteyttä alalla toimivaan Humitoriin. Kaverit olivat erittäin mukavia. Asiantuntevia. Ja myös tekivät ehdotuksia, kuinka ongelma saadaan taklattua. Meitä oli tontilla palaveeraamassa vastaava työnjohtaja Harri Lauronen, Honkarakenteen Jyri Välilä, sisätöiden työnjohtaja Otso Korhonen ja Humitorin edustajat vauriotarkastajat Pasi Jokivuori ja Mauri Heikkinen allekirjoittaneen lisäksi. Noin tunnin verran käytiin läpi tehdyt toimenpiteet, tilannekatsaus ja mahdolliset vaihtoehdot asian kuntoon saattamiseksi.

Sovimme asioiden laittamisesta kuntoon ja Humitorin laitteet, Dry Boost, olivatkin todella nopeasti tontilla. Kun menin paikalle, niin kyllä oli konesalin tuntua. Ja ilma oli viileämpi, koska laitteiden teho oli suunnattu lattiaan. Myös ontelopohja oli lämmennyt huomattavasti. Lattiassa oli nyt todellista lämmön tuntua.

Laitteita oli käytössä 50 kpl.

Reilun 2 viikkoa olivat laitteet asennettuina ja toiminnassa. Niitä tuli siirtää aika ajoin, jotta lämpö jakaantuu tasaisesti. Laitteiden väliin jätettiin tilaa, jotta kosteus pääsee poistumaan huoneilmaan. Laitteita oli kaiken kaikkiaan 50 kpl. Käytössä oli kahdenkokoisia laitteita.

Laitteesta kuva läheltä.

Kun koko urakka alkoi olla ohi, muistaa Vantaan Energia meitä. Laskulla. Mehevällä laskulla, missä oli vain ensimmäisen 6 viikon kuivatuksia. Toinen mokoma on vielä tulossa. Tiedoksi vielä, että kuivauslaitteet kuluttivat 9492 kWh.

Mikä oli tämän prosessin opetus? Mitä ajatuksia tästä jäi?

  • Suojaa perustukset, että kosteutta ei pääse betoniin tai ontelolaattoihin. Tai mikä ikinä onkaan perustusten materiaali.
  • Mittaa myös perustusten kosteus, vaikka kukaan ei sitä vaatisikaan. Kosteuden tulee olla alle 90 RH%.
  • 5-10 vuoden sisällä levykuivainten käyttö on normi jokaisessa kohteessa, mikä halutaan rakentaa kunnolla. Myös julkiset kohteet kannattaa tässä huomioida.
  • Asennuta levykuivaimet mahdollisimman nopeasti. Toki betonin tulee ensin rauhassa hetken kuivaa, jotta se lujittuu. Kuuntele tässä kohtaa asiantuntijaa.
  • Säästät turhissa sähkölaskuissa, kun käytät levykuivaimia, etkä mitä tahansa propelleja turhaan viikkoja tai kuukausia.
Oli hurjan tuntuista kävellä sisällä, kun laitteet olivat humisemassa. Ja asiantuntijat kävivät siirtämässä niiden sijaintia noin 4 päivän välein. Kuva: Humitor Oy.

Nyt on kuitenkin ihanaa, että lattiaan on asennettu eristykset helmikuun ensimmäisen viikon aikana ja töitä on päästy jatkamaan!!

Ontelolaattojen saumauksen kosteus – mikä on ongelman ydin?


Meillä oli rakentamisen osalta koko syksyn hyvä vauhti päällä. Joulukuun alussa, maalämpökaivon porauksen jälkeen, oli tarkoitus mitata ontelolaattojen saumojen kosteus ja jatkaa töitä suoraan lattiavalua kohti. Ontelolaatat oli asennettu lokakuussa. Jonkun verran oli sadellut ontelolaattojen asennuksen ja pystytyksen välisenä aikana, mutta ei mitenkään rajusti. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta tarkistin, että 2,49 cm oli sadellut ontelolaattojen asennuksen ja kattorakenteiden asentamisen välisenä aikana. Mittauspiste on noin 4 km:n päässä.

Vertian mittaaja poraa saumasta näytekappaleita, mitkä tutkitaan seuraavana päivänä laboratoriossa.
Samaa toimenpidettä käynnissä.

Vertia Oy suoritti ontelolaattojen saumojen mittauksen. Asiantuntija astuessaan ovesta sisällä sanoi ensimmäisenä, että saumat eivät ole vielä riittävän kuivia. Ihmettelin kommenttia, mutta en mitenkään epäillyt hänen sanomistaan. Olen monta kertaa nähnyt, miten kokemusta kerryttänyt pystyy näkemään suoraan tilanteen oikean laidan. Toki toivoin lopputuloksesta jotain muuta kuin märkää.

Mutta ihmettelimme kylläkin molemmat, että mistä oli vettä tullut ontelolaatan pinnalle, kun sellaisenkin kohdan löysimme. Meillä oli suojakangasta ollut muutaman neliön alalta ontelolaatan päällä, kun kurakelillä liikuttiin sisään ja ulos. Kun tarkemmin katsoi, niin myös tämä alue näytti muita kohtia kosteammalta.

Kun ensimmäisen mittauksen tulos tuli, olimme kaikki hämillämme. RH% 97 ja analyysi sisälsi lauseen, että betonin kuivuminen saumojen ja yhden valutäytön pinnalta ei ollut edes kunnolla alkanut. Täh!! Vaikka katto oli ollut pään päällä jo reilun kuukauden. Eikä syksy ollut mitenkään poikkeuksellisen kostea. Kuivuminen ei ollut edes alkanut!!

Mittaaja mainitsi heti, että kannattaa ottaa levykuivaimet käyttöön, koska näin ontelokentän valut saisivat kohdennetusti lämpöä ja kuivuminen edistyisi merkittävästi. LEVYKUIVAIMET?! MITKÄ?!  

Kaikki muut asiantuntija, vastaavia työnjohtajiamme myöten, olivat sitä mieltä, että lämppärit päälle vaan ja kyllä se siitä kuivuu. On aina ennenkin kuivunut. Hmm. Oikeastaan tässä vaiheessahan ei koskaan edes mittauksia tehdä, joten kuivumisen etenemistä on vaikea arvioida. Terve Talo konseptissa on edellytys, että perustukset myös mitataan. Ja tulee olla 90 RH% tai alle.

RH% = relative humidity % = suhteellinen kosteus%.

Kolme mittauskertaa näkyy reikinä ontelolaattojen saumassa.

Haluan täsmentää, että nyt siis ei puhuta lattiavalun kosteudesta. Lattiavalun kriittinen raja on 85 RH%. Siis kutsuttiin vuonna 2014 kriittiseksi rajaksi, ja nykyään se rakentajien kesken on normi. Ainakin muutamasta yleisestä keskustelusta olen havainnut tämän harmillisen suunnanmuutoksen.

Kuivuri hommissa.

Vertian kaveri oli mukava, kun hän oma-aloitteisesti mietti, missä ongelma voi olla, kun ei saumat kuivu. Tässä kohtaa oli hyvä käydä pohdintaa useamman tahon kanssa. Puhelimet olivat käytössä vastaavan työnjohtajan ja muiden kanssa. Ratkaisuja haettiin urakalla.

Laitoimme sitten kaksi kappaletta 9 kwh lämppäriä käyntiin. Ja myös alapohjassa oli ajoittain lämmityslaite käynnissä. Sähkökapasiteetti ei enää riittänyt, että kaikki 3 lämppäriä olisivat olleet yhtä aikaa päällä. Sähkökapasiteetin vajeen vuoksi taukotuvalla jäi sumpit keittämättä monena päivänä. Lisättiin sähkökapasiteettia. Lisättiin korvausilmalle aukkoja. Raksa-oveen reikiä. Hankittiin erillinen laite, kosteudenpoistaja. Ikkunoita pidettiin yötä päivää auki. Päivästä riippuen, lämpöä oli kuitenkin koko ajan yli +15C … +26C, vaikka ulkona oli -17C … -25C.

Kosteudenpoistaja ja yksi lämppäri kuvassa. Lattiassa näkyy sinisellä tulevia viemärimerkintöjä.

Viikon kuluttua tehtiin uusi mittaus. Vain pari prosenttia alempi. MITÄ?! EI KUIVU VIELÄKÄÄN??!!

Kuva joulukuu 2018.

Syyksi pohdinnan jälkeen todettiin, että sisäilman lämmitys ei riittävästi lämmittänyt itse onteloita, ja ontelot olivat lisäksi ryömintätilan kylmää ilmaa vasten. Jos olisi ollut kuuma kesä, niin tilanne olisi ollut täysin toinen. Pakkanen siis voitti tämänkin erän.

Ratkaisusta seuraavassa julkaisussa.

Tässä vielä kuva perustuksista ennen ontelolaattoja. Kuva syyskuu 2018.
Ja tässä ontelolaatat on asennetu.

Ylläpitoa, imurointia ja kontti

Ylläpito tontilla on lähes päivittäistä työtä. Mies onneksi ehtii töiden jälkeen tontilla käymään vaikka päivittäin. Tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, hän on tontilla. Itse keskityn herkemmin viikonloppuihin, jolloin olen koko päivän tontilla hommissa.

Tammikuinen maisema.

Aikaa tarvitsee varata tontin infran järjestelyyn eli a) tuleville toimituksille pitää järjestää tila valmiiksi, sorapeti tyhjäksi, suojapeitteet, lavat, jne, b) jätteiden keräys kasaan ja jätesäkkeihin, poiskuljetus ja c) siivoaminen rakennuksen sisällä, pihalla & taukotuvalla vievät kaikki oman aikansa. Kun asioita valmistellaan tai kun hommat työmiehillä etenevät vauhdilla on syytä varata aikaa tähän kaikkeen.

Siivoamisessa imurointi on tärkeää ja sitä on suoritettu säännöllisesti. Teollisuusimuri on ollut todella tarpeellinen hankinta. Hirsitalossa etenkin puhtauden ylläpito on hyvä jaksaa hoitaa koko rakennuskauden hyvin. Sillä ulkoseinien sisäpinnat ovat useimmiten saman tien lopullista pintaa, joten rakennusaikainen pöly yms lika saattaa muuten kertyä hirren pintaan.

Teollisuusimuri on uskollinen kaveri.

Meillä hirsiseiniin tulee vain jonkinlainen suojaus sisäpinnalle. Värillinen, mutta ei kuitenkaan mikään todella peittävä. Sen tähden itsekin yrittää muistaa aina olla ottamatta tukea seinästä. Tämä pätee sisällä ja ulkona. Siihen jää nimittäin työrukkasista ja likaisista sormista jälkiä. Tämä sama tilanne ei ole välttämättä muissa kohteissa, missä talon runko sekä ulkoa että sisältä verhoillaan myöhemmässä vaiheessa.

Honkarakenteen rakentamispalvelupäällikkö Jyri Välilän kanssa keskustelin, että tulisiko hirsiseinät nyt käsitellä suoja-aineella, kun ei ole mitään muutakaan mitä joulukuussa pystyimme tekemään.
Kysyin nimenomaan sen tähden, että mänty on herkkä reagoimaan valoon ja seinät ovat vailla suoja-aineita lähestulkoon kesään saakka.

Hän ei kuitenkaan suositellut juuri siitä syystä, että jos sattuu jollekin vahinko ja seinään tulee jälki. Koska jäljet saa vain hiomalla pois, niin silloin on suuri mahdollisuus, että seinään tulee  läikkä mitä ei helposti saa pois. Etenkin jos haluaa seinävärityksestä sävyttävän, ei peittävän. Ja sävyttävän pinnanhan haluan, koska tarkoitus on nauttia hirren kauniista ja harmonisesta pinnasta.

Ehdotin myös, että jospa suojaisimme tämän kevään ajan hirsiset sisäseinät. Tämäkään ei ollut suotavaa, koska sisällä oleva lämpö saattaa nostaa hengittävän hirren pintaan kosteutta, mikä suojamuovin takia ei pääse ilmaan, vaan jää hirren pintaan. Tämä ilmiö saattaa aiheuttaa noroja hirren pinnalle, mitkä eivät lähde helpolla pois. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että teemme pintojen suojauksen vasta keväämmällä.

Emme ole vielä päättäneet mikä tulee olemaan talon ulkoväri. Emmekä myöskään mikä on sisäseinien väritys. Virtasen maalitehtaan tuotteilla on tarkoitus tässä lähiaikoina testata mitä vaihtoehtoja löytyy. Heillä on hyvät, hengittävät materiaalit hirren pintaan, jotta hirren hengittävä ominaisuus tulee hyödynnettyä. Suuntaa antavasti on ajatuksia värityksestä, mutta lopullista päätöstä ei voi ennen testausta tehdä. Monta kertaa olen tehnyt päätöksen kaupassa ripeästi. Joskus onnistunut värivalinta, joskus olen harmitellut asiaa. Ja kerran meni aivan uusiksi.

Olemme myös tilanneet tontille lukittavan kontin. Tarkoitus on saada säältä suojaan tarvittavat materiaalit, mikäli toimitus jossain vaiheessa vaikka liian aikaisin. Tai työt jostain syystä viivästyvät. Otso Korhonen oli myös tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska he saavat työvälineensä konttiin yöksi säilöön. Terve Talo konseptin mukaan he ei ole suotavaa säilyttää laitteita öisin sisätiloissa. Laitteissa kun on kuitenkin pölyä ja sahanpurua.

Kontin hankkiminen on riskitön ratkaisu siltä osin, että sen osto- ja myyntihinta ovat lähellä toisiaan. Ja vaikka asumme jonkun verran sivussa, niin silti on aina vaarana, että pitkäkyntinen osuu tontille. Emme halua ikävää yllätystä, että työt pysähtyvät ja vakuutusyhtiön lomakkeiden täyttäminen alkaa.

Tuntuu hyvältä kulkea työmaalla, kun siellä on materiaalit ja tavarat järjestyksessä sekä tilat työn tekemistä varten on tehty. Teemme näitä järjestelytöitä työmiesten työympäristön parantamiseksi. On heidän miellyttävämpi tehdä töitä, kun ei ensin tarvitse etsiä eri paikoista tarvitsemiaan tavaroita.

Työt jatkuvat !!

Vihdoin on saatu lupa jatkaa töiden tekoa. Maanantaina aloittivat Otson miehet eristysten asentamisen. Ja käyttövesien ja lattiakaivojen parissa töitä teki Vesimasan kaverit.

Alla pari kuvaa.

Styrokseja asennusta odottamassa. Työmiehet kuivasivat styroksit ennen sisälle siirtämistä. Kaiken kun tulee olla kuivaa.
Ja mysö eristystä odottelemassa asentamista keittiön ikkunan alla.
Levyjä jo asennettu lopullisiin paikkoihinsa.
Makuuhuoneen lattia eristyksissä.
Eristystä tulee lattiaan kahdessa kerroksessa.