Omakotitalossa on hyvä olla ullakko, jotta pystytään valvomaan rakenteiden kuntoa vuosien saatossa jo pelkästään mahdollisen kondension takia. Tai vikkelät nelijalkaisetkin saattavat ilmaantua pyytämättä ja yllättäen. Vaikka meille ei tule toista kerrosta, eikä vintistä tehdä myöhemmin huoneita asuinkäyttöön, niin haluamme kuitenkin toimivan ullakon.

Pystytyksen loppumetreillä ja sisätöiden aloituksen yhteydessä havaittiin, että portaat eivät mahdu niille alun perin osoitettuun paikkaan. Kattotuolit olivat liian lähellä toisiaan, jotta portaiden tarvitsema aukko olisi mahtunut väliin. Portaat tarvitsevat noin n 60-70 cm leveän ja 120 cm pituisen aukon kattoon. Ja pituuden puolesta tilaa oli vain 80 cm. Sydän jätti lyönnin väliin ja pienoinen paniikki alkoi hiipiä lähemmäksi! Aiheuttaako tämä, että emme saakaan ullakkoa?!

Tästä alkoi suuri pohdinta miten näin on päässyt käymään ja miten asia korjataan.

Ihan alun perin olisimme halunneet todellisen käyttöullakko-option tähän taloon, mutta Vantaan kaupunki suuressa viisaudessaan päätti, että kyseinen termi tulee poistaa rakennuspiirustuksista ja suunnitelmista. Näin tehtiin. Ei sitten sanaa käyttöullakko, mutta pääsy vintille tulee olla. Tässä samassa muutoksessa hävisi myös ullakkoportaiden paikka epähuomiossa kokonaan piirustuksista.

Ihmettelen Vantaan kaupungin näkökulmaa rajoittaa käyttöullakoita ja niiden rakentamista myöhemmin asuinkäyttöön, koska alueelle halutaan lisää väkeä alueen voimakkaiden kehittämistavoitteiden vuoksi. Ja yleensä isommat talot mahdollistavat pitkällä aikavälillä enemmän asukkaita. Meille tässä toki ei ole vaikutusta, koska perhekokomme on nyt vakio. Toki jossain vaiheessa lisäneliöt olisivat ehkä kiva saada. Lähtökohtaisesti käyttöullakon rakentaminen myöhemmässä vaiheessa asuinkäyttöön tarkoittaisi myös Terve Talo sertifikaatin menettämistä, koska rakenteisiin kajotaan. Varaus laitettiin piirustuksiin alun perin siksi, että koskaan ei tulevasta tiedä ja aina on hyvä olla vaihtoehtoja. Takkavarauskin meillä on, vaikka takkaa emme asenna.

Positiivisesti ajateltuna, kun ei ole käyttöullakkoa, on myös vähemmän siivottavaa. Mutta pääsy välikatolle tulee kuitenkin olla olemassa, jotta, voimme olla varmoja, että vaurioita, kondensiota, tms ei pääse syntymään.

Välikatolle pystyy myös varastoimaan harvemmin käytettäviä tavaroita kuten sukset, matkalaukut ja vaikka mehumaijan (on muuten vielä kaupassa 😊). Vaikka meillä tulee olemaan nyt muutaman neliön verran enemmän tilaa kuin aiemmassa kodissamme, niin silti tilaa aktiiviselle ja urheilevalle perheelle ei ole koskaan riittävästi. Pari vuotta sitten olemme tyhjentäneet kotimme, niin silti varastoitavaa välinettä löytyy taas uudestaan yllättävän paljon. Tavara ei maailmasta lopu. Varasto ullakolle tulee tarpeeseen.

Mutta mikä ratkaisuksi???!! Kun ongelma paljastui, niin siitä alkoi soittelut joka suuntaan. Keskusteltiin, pohdittiin ja ideoitiin. Muutama viikko vierähti, ennen kuin ratkaisu oli saatu aikaiseksi. Näissä tilanteissa pidämme järkevänä pohtia hetken pidempään, jotta ratkaisu on varmasti sopiva pidemmän päälle.

Honkarakenteesta, Harri Laurosesta ja Otso Korhosesta pidämme hyvän työn jäljen lisäksi eniten siitä, että toimivia ratkaisuja haetaan aktiivisesti. Asiat tuodaan julki ja todetaan rohkeasti, jos on tyritty. Keskustelut ja viestien vaihdot ovat aina olleet asiallisia, kuunnellaan aidosti asiakasta. Fokus on tilanteen korjaaminen ja myös sopivan ratkaisun löytyminen. Ratkaisun, mikä myös toimii tulevien asukkaiden eli meidän näkökulmasta.

Jo kauan ennen kuin olimme päätyneet Honkarakenteeseen, niin saimme muilta kuulla kokemuksia. Honkarakenteen kanssa on helppo tehdä töitä, koska he kuuntelevat asiakasta. Jos on jotain epähuomiossa väärin tehty, niin he korjaavat sen. He uskovat asiakasta. Ei tarvitse perustella itsestäänselvyyksiä tai väitellä loogisista asioista. Tämä on ollut myös meidän kokemus. Hyvä on ollut tehdä yhteistyötä!

Rakentaminen projektina on niin iso ja paljon yksityiskohtia täynnä, että aina tulee yllättäviä tilanteita. Siksi on tärkeää, että kuinka ne osataan hoitaa ja miten asioita käsitellään. Vänkäämistilanteet eivät ison projektin eri vaiheissa kiinnosta. Tarpeen on löytää hyvä ratkaisu ja jatkaa asioiden työstämistä hyvässä hengessä tästäkin eteenpäin. Tämä oli tilanne myös, kun käsittelimme ullakkoportaiden kohtaloa.

Vaihtoehtoina portaiden paikaksi oli eteinen, olohuone, kodinhoitohuone ja makuuhuone. Myös ulkopuolelta päädystä oli hetken vaihtoehtona pöydällä. Se ei miellyttänyt Vantaan kaupunkia eikä allekirjoittanutta. Päädyimme lopulta ratkaisuun, että ullakkoportaat asennetaan meidän makuuhuoneeseen.

Päädyimme käytävän sijaan sijoittamaan portaat makuuhuoneeseen. Kävimme mieheni kanssa mittaamassa, että portaiden asennuksen jälkeenkin myös sänky mahtuu makuuhuoneeseen. Kattotuolit kun olivat näkyvillä, niin mitattiin seinästä sängyn päätyyn asti ja katsottiin, että varmasti yläpuolella on tilaa vielä portaille. Koska ei sekään olisi ollut mikään ratkaisu, että sänkyä tulisi siirtää ennen kuin portaat ullakolle saa vedettyä alas.

Ullakkoportaissa ei ole toistaiseksi M1 luokituksia olemassakaan. Tämä tarkoittaa, että asennuksen yhteydessä, vaihdettiin joitakin osia, kuten levyssä kiinni oleva eristeet. Samoin luukun pintalevy tulee nikkaroida paremmaksi (M1). Ilmavuotoa ajatellen, tulee kulkuaukko koteloida tiiviiksi.

Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi luukun ulkonäön ja eristävyyden parantamiseen. Tämä on toistaiseksi vähän kesken. Mutta ullakkoportaat on vihdoin asennettu ja tilaa varastointiin on ihanan paljon.